KORONAKRIISI Savopa­killa Varkau­dessa: ”Kiirettä pitää, mutta hilje­ne­mi­seenkin on varauduttu”

”Meillä vienti vetää ja kiirettä on. Väkeä on palkattu lisää. Mutta olemme varau­tu­neet myös siihen, että kysyntä hiljenee”, varkau­te­laisen Savopakin pääluot­ta­mus­mies Jari Mensonen kertoo.

30.3.2020

Savopak Oy:n pääluot­ta­mus­mies Jari Mensosen mukaan yli sata henkilöä työllis­tä­vässä yrityk­sessä ei toistai­seksi ole tullut ilmi yhtään korona­ta­pausta, vain pelkkää flunssaa, mutta koronan torjunta muuttaa toimintatapoja.

– Sairaus­loma vuoro­vas­taavan luvalla oli ennen kolme, nykyisin viisi päivää. Meillä on tehty myös linjaus, että liikku­minen kolmen tehtaan välillä on kielletty. Joka tehtaalla on oma porukka, eivätkä he voi mennä toistensa halleille.

Sairaus­ta­pauk­sissa ohjeistus tehtaalla on selkeä.

– Jos on vähää­kään vajaa­kun­toinen, ei pidä tulla töihin. Kun viisi päivää on mennyt, pitää soittaa määrät­tyyn numeroon.

– Työnan­taja on ohjeis­tanut vuoro­vas­taavia, jotka ovat avaina­se­massa. Kun yksi henkilö tuli fluns­sassa työpai­kalle, he passit­tivat hänet saman tien pois.

– Asiak­kaat ovat kysel­leet, miten olette varau­tu­neet koronaan ja pystyt­tekö toimit­ta­maan tuotteita. Ehkä tästäkin johtuen työnan­taja on ottanut aika tiukan linjan. Meillä on tarkkaa, ja mieles­täni se on oikein.

– Käsidesit ja liikku­minen tehtaiden välillä olivat varotoimet, jotka ensim­mäi­seksi tehtiin. Lähdet­tiin siitä, että hoide­taan yleisesti nämä hommat kuntoon.

Tartunnan torjuntaa edesauttaa Mensosen mukaan se, että Savopa­killa on iso halli, jossa porukka on ripotel­tuna väljästi eri puolille. Tauko­tu­vassa kokoontuu käytän­nössä kerralla alle kymmenen henkilöä yhtä aikaa.

HILJENEMISEEN VARAUDUTTU

Savopak on Euroopan suurim­piin kuuluva pakkaus­vä­li­neiden valmis­taja, joka tekee vaneri­laa­ti­koita, puulaa­ti­koita, puualusia ja kehik­koja suoma­lai­selle ja euroop­pa­lai­selle vientiteollisuudelle.

Mensonen luonnehtii kysyntää erinomaiseksi.

– Asiak­kaat ovat olleet tyyty­väisiä, ja myynti on saanut uusia asiak­kaita, mikä on elintär­keää. Meille on tulossa 8–12 työnte­kijää lisää. Kiirettä on piisannut.

Vaikka vienti­teol­li­suuden hilje­ne­minen ei toistai­seksi näy kysyn­nässä, sen varalle on Mensosen mukaan tehty suunnitelma.

– Hilje­ne­mi­seen on varau­duttu muun muassa kesälo­ma­rat­kai­suilla. Jos hiljenee, kokonaista kesälomaa ei anneta, vaan kaksi viikkoa kerralla. Homma hoide­taan sillä tavalla, ettei ensim­mäi­senä olla pistä­mässä kaveria lomautukseen.

ASIAKKAIDEN TULEVAISUUS HUOLESTUTTAA

Savopa­killa käytiin jokin aika sitten yhteis­toi­min­ta­neu­vot­telu, mutta Mensosen mukaan se päättyi työnte­ki­jöiden näkökul­masta hyvin.

– Neuvot­telu johtui siitä, että meillä liima­levyn valmis­ta­minen lopete­taan kesäkuun loppuun mennessä. Meillä ei kummin­kaan irtisa­nottu ketään eikä lomau­tettu. Se meni niin kuin pitääkin. Ovat tarjon­neet työtä koko ajan, ja se on ihan helkutin hyvä homma.

Mensonen on huolis­saan lähinnä asiak­kaiden heikke­ne­vistä näkymistä.

– Kuulin että Ponssella on yyteet. Se tulee varmaan meillekin vaikut­ta­maan jossakin vaiheessa, koska Ponsse on yksi iso asiakas.

Raaka-aineen saata­vuu­desta on tullut toinen haaste.

– Puuta­varaa on saatu, mutta vanerien tulo hidastuu, kun rajoja on suljettu. Kuljetus on haasteel­lista. Kotimaasta vaneria tulee hyvin, mutta myös Venäjä on merkit­tävä vanerin toimittaja.

JOS JOUTUU JÄÄMÄÄN KOTIIN, KUKA MAKSAA?

Mensosen mukaan osaa työnte­ki­jöistä on alkanut ärsyttää se, että korona on esillä koko ajan.

– Se on saanut aika isot mitta­suh­teet. Kouluja sulje­taan, kotiin laite­taan alle kymmen­vuo­tiaita, ja se panee ihmiset mietti­mään, mistä silloin saadaan elanto.

– Jos vanhemmat joutuvat jäämään kotiin, työnan­taja ei ole velvol­linen maksa­maan. Kelan­kaan ei tarvitse korvata. Koska se ei ole tartunta, tartun­ta­päi­vä­rahaa ei voi saada.

Työpai­kalla muutama henkilö on kysellyt asiasta.

– Olen työnan­tajan kanssa asiasta jutellut, ja siinä kikkail­laan lomilla, pekka­silla ja vuoron vaihdoilla. Tällä hetkellä ei ole akuuttia tilan­netta, mutta varmasti sekin tulee jossakin vaiheessa.

– Meillä on paris­kuntia, ja heitä varmasti laite­taan eri vuoroihin. Ei siinä oikein muuta mahdol­li­suutta ole. On mielen­kiin­toista, että kukaan ei ole korvaus­vel­vol­linen, jos lapsi ei ole sairas. Sama tilanne on, jos henkilö joutuu halli­tuksen suosi­tuk­sesta karan­tee­niin. Kuka sen maksaa?

KORONA SAATTAA LÄHENTÄÄ PERHEITÄ

Diabe­testa sairas­tava Mensonen kuuluu riski­ryh­mään. Mutta hän sanoo, ettei korona huolestuta.

– Luotan Suomen tervey­den­hoidon ammat­ti­mai­suu­teen. Tietenkin pesen jatku­vasti käsiä saippualla ja käytän käsidesiä. Mutta en pelkää!

Junio­ri­jal­ka­pallo- ja salibän­di­val­men­ta­jana hän sanoo olevansa huolis­saan nuorista.

– Nuori­sosta huomaa, että se on aika turhau­tu­nutta. He ovat tottu­neet harjoi­tuk­siin ja rutii­niin. Nyt on kaikki lyöty jumiin. Kyllä se rassaa heitä. Se, että he eivät syrjäydy, olisi hirveän tärkeää.

– Kun kaikki eriste­tään huonee­seen, käy mielessä että hei, miten paha on tilanne! Osa on aika hermos­tu­neita, kun ollaan neljän seinän sisällä ja suunnil­leen nukutaan päivät pitkät. Mieles­täni nuoret tarvit­si­sivat ohjattua liikuntaa.

Mensonen miettii, että jotain hyvääkin korona on saattanut tuoda mukanaan.

– Kyllä se näkyy katuku­vassa. Haastat­telua antaessa olen Varkauden Citymar­ketin ovella eikä näy ruuhkaa. Ihmiset ovat ruven­neet menemään laavuille makka­ran­pais­toon aika paljon. Nyt pitää itse keksiä mitä tekee. Ehkä se tuo perheitä lähem­mäksi toisiansa.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVA PENTTI VÄNSKÄ