Kiire ruok­kii työuupumusta

Työuu­pu­muk­sen aiheut­ta­jaksi on nostettu lukui­sia yksi­löön ja työym­pä­ris­töön liit­ty­viä riski­te­ki­jöitä. Niiden on myös havaittu olevan yhtey­dessä ja vuoro­vai­ku­tuk­sessa tois­tensa kanssa. Tutki­tun tiedon määrä on parin viime vuosi­kym­me­nen aikana lisään­ty­nyt runsaasti. Samalla tutki­mus on eden­nyt kohti yksi­tyis­koh­tia ja pilk­kou­tu­nut eril­li­siksi rapor­teiksi. Niiden seuraa­mi­nen ja sisäl­löl­li­nen hallinta on tutki­muk­sen ammat­ti­lai­sil­le­kin työläs tehtävä.

Työuu­pu­musta aiheut­ta­vien teki­jöi­den tutki­mi­nen on tärkeää, sillä tieto on halli­tun muutok­sen edel­ly­tys. Käytän­nön työelä­män kannalta on kuiten­kin voinut käydä niin, että työuu­pu­muk­sen torju­mi­nen on helpot­tu­mi­sen sijaan hanka­loi­tu­nut tiedon nopean lisään­ty­mi­sen ja pilk­kou­tu­mi­sen takia. Epätie­toi­suutta on voinut olla esimer­kiksi siitä, mihin työpai­kalla ja työyh­tei­sössä vaikut­ta­viin teki­jöi­hin työhy­vin­voin­nin edis­tä­mi­seen käytet­tä­vissä olevat resurs­sit pitäisi kohden­taa. Epävar­muu­den tyypil­li­nen seuraus on toimen­pi­tei­den kanssa empi­mi­nen tai niistä pidät­täy­ty­mi­nen epävar­muu­teen vedo­ten, vaikka ongel­mat olisi­vat­kin selvästi havaittavissa.

Edellä kuva­tun takia Työter­veys­lai­tok­sen tuore 30 Euroo­pan maata ja 28 000 Euroo­pan työolo­tut­ki­muk­seen vastan­nutta ihmistä käsit­tävä tutki­mus on lupaava askel kohti tiedon kitey­ty­mistä niin, että se voi helpot­taa käytän­nön toimen­pi­tei­den orga­ni­soi­mista työpai­koilla. Tutki­muk­sen mukaan työuu­pu­muk­sen merkit­tä­vim­mät riski­te­ki­jät työsuh­teen laadusta riip­pu­matta ovat kiire ja aikapaine.

Työhy­vin­voin­tiin vaikut­ta­vat teki­jät ovat tutki­muk­sen mukaan saman­lai­sia vaki­nai­sissa, määrä­ai­kai­sissa ja vuokra­työ­suh­teissa toimi­ville ihmi­sille. Suurin vaiku­tus työn imuun, eli työhön liit­ty­vään myön­tei­seen tunne- ja moti­vaa­tio­ti­laan, on työn tulos­ten näke­mi­sellä, työn merki­tyk­sel­li­seksi koke­mi­sella, työyh­tei­sön sosi­aa­li­sella ilma­pii­rillä sekä esimie­hen tuella ja palaut­teella. Näiden taus­talla olen­nai­nen asia on liial­li­sen työkuor­man ehkäiseminen.

Jos edellä olevat työhy­vin­voin­tiin ja työuu­pu­muk­seen vaikut­ta­vat teki­jät ajatel­laan työpaik­ka­koh­tai­siksi tehtä­viksi, jotka halu­taan hoitaa hyvin, ei lista näyt­täisi olevan mahdot­to­man pitkä. Toinen uupu­muk­sen torjun­taa ja hyvin­voin­nin paran­ta­mista tukeva seikka on, että käyte­tyt käsit­teet ovat helposti ymmär­ret­tä­vissä. Niiden perus­teella on oletet­ta­vasti mahdol­lista raken­taa toimin­ta­mal­leja ja kohden­taa toimen­pi­teitä työpaik­ka­koh­tai­sesti soveltaen.

Tukea työpaik­ko­jen toimin­nan kehit­tä­mi­seen voi kysyä Teollisuusliitosta.

PETTERI RAITO
Päätoi­mit­taja