Jenni Uljas: Sitä ei voi hallita, mitä ei tunneta

Keskus­te­luissa jäsenten ja työnan­ta­jien edusta­jien kanssa on käynyt ilmi, että kemial­li­seen turval­li­suu­teen liittyvät asiat koetaan vaikeasti hallit­ta­viksi. Lainsää­däntöä on paljon, ja sen mukainen riskin­hal­linnan toteut­ta­minen työpai­kalla vaatii usein paljon osaamista.

Työter­veys­huollon pitäisi olla työpaik­kojen apuna tunnis­ta­massa kemial­li­siin tekijöihin liittyviä riskejä ja mietti­mässä niiden hallintaa, mutta usein edes työter­veys­huollon ammat­ti­laiset eivät ole riittävän hyvin selvillä kemial­li­sista riskeistä ja työpaikan olosuh­teista. Työter­veys­huollon pitäisi käyttää työpaikan riski­nar­viointia oman toimin­tansa tukena. Jos riski­nar­viointia ei ole tehty tai se on puutteel­linen, jää työter­veys­huol­lolta helposti osa riskeistä tunnistamatta.

Välillä kannattaa pysähtyä ja miettiä kunnolla, mikä on työpaikan todel­linen tilanne. Lainmu­kainen kemikaa­li­luet­telo auttaa alkuun pääse­mi­sessä. Kun työpaikan kaikki kemikaalit on luette­loitu, havai­taan tyypil­li­sesti, että samaan käyttö­tar­koi­tuk­seen on olemassa useita kemikaa­leja. Niistä kannattaa valita haitat­tomin ja poistaa muut ongel­ma­jät­tei­siin. Samalla on hyvä siivota kaikki vanhat pullon pohjat pois. Kemikaa­li­va­li­koima saadaan turhia ja ylimää­räisiä kemikaa­leja karsi­malla usein huomat­ta­vasti helpommin hallittavaksi.

Kun selvitys työpai­kalla käytet­tä­vistä kemikaa­leista on tehty, pitää niistä hankkia ajanta­saiset käyttöturvallisuustiedotteet. 

Kemikaa­lien valmis­ta­jien ja maahan­tuo­jien on toimi­tet­tava käyttö­tur­val­li­suus­tie­dot­teet suomeksi ja ruotsiksi. Niiden avulla voidaan tehdä perus­tel­tuja valin­toja siitä, mitä kemikaa­leja käyte­tään ja kuinka niitä käyte­tään. Samalla pysty­tään määrit­te­le­mään, miten riskit hallitaan.

Edellä kuvatun lisäksi pitää tunnistaa myös muiden kemial­listen altis­teiden eli proses­sissa synty­vien huurujen, pölyjen ja pakokaa­sujen aiheut­tamat riskit. Tämä on usein hieman hanka­lampaa, mutta Työter­veys­lai­tok­selta, EU:n työsuo­je­lu­vi­ran­omai­selta ja työteh­tä­viin liitty­västä alakoh­tai­sesta kirjal­li­suu­desta saa apua ja tietoa. Myös työter­veys­huoltoa kannattaa käyttää apuna.

Riski­nar­vioinnin perus­teella havaitut työpaikan riskit kannattaa priori­soida eli asettaa tärkeys­jär­jes­tyk­seen ja alkaa hoitaa niitä tärkeys­jär­jes­tyk­sessä. Paljon käytetyt tai syöpä­vaa­ral­liset kemikaalit kannattaa huomioida ennen vähän käytet­tyjä tai ärsyt­tä­viksi luoki­tel­tuja aineita. Suuria remont­teja odotel­lessa täytyy tehdä se, minkä nopeasti voi eli esimer­kiksi hankkia työnte­ki­jöille tarvit­tavat suojaimet, kunnes laajemmat korjaavat toimen­pi­teet on saatu valmiiksi.

Kun riskin­hal­lin­ta­toimia mieti­tään, kannattaa myös selvittää kunkin toimen­pi­teen aiheut­tamat mahdol­liset uudet riskit. Kun työnte­ki­jöille vielä annetaan koulutus riskeistä ja niiden hallin­nasta, on tehtävä hoidettu. Tämä työ ei tosin koskaan tule valmiiksi, koska seuranta ja uuden tiedon sovel­ta­minen käytän­töön kuuluvat kokonaisuuteen.

JENNI ULJAS
Teolli­suus­liiton työympäristöasiantuntija