Kameravalvonnasta sovittava yhteistoiminnassa – Toimitsija: Kaikki muut keinot käytettävä ensin

teollisuusliitto

Työnantajan on esitettävä kameravalvonnan käytölle pitävät perustelut. Työntekijöiden yksityisyyden suojaa ei saa rikkoa.

KUVA YLLÄ: ”Yksityisyyden suoja on juridisesti sen verran kova asia, että kaikki vähemmät keinot on käytettävä ennen kuin kameravalvonnan saa ottaa käyttöön”, muistuttaa Teollisuusliiton pelti- ja teollisuuseristysalan sopimusasiantuntija Kari Lähteenmäki.

Kameravalvonta on teollisuuden työpaikoilla yleisesti käytössä tehtaiden ulkoalueilla. Viime aikoina sitä on ruvettu lisäämään myös tehdashalleissa.

– Ulkoalueet eivät meitä huolestuta, mutta hallin sisälle rakennettuna kameravalvonta on eri asia. Sitä ei saa käyttää työntekijöiden tarkkailuun. Työnantajalle voi kuitenkin tulla kiusaus katsoa nauhoja napinoiden sattuessa muussa tarkoituksessa, kuin mitä varten valvonta on alun perin asennettu, pelti- ja teollisuuseristysalan sopimusasiantuntija Kari Lähteenmäki sanoo.

KAMERAVALVONTA voidaan ottaa työpisteissä käyttöön vain seuraavilla perusteluilla:

  1. Työhön liittyvän ilmeisen väkivallan uhkan torjunta tai työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle ilmeisen haitan tai vaaran ehkäisy
  2. Omaisuuden suojaaminen
  3. Tuotantoprosessien seuraaminen.

Edellä kuvatuista perusteluista teollisuuden tuotantotiloja koskee Lähteenmäen mukaan lähinnä tuotantoprosessin seuraaminen.

– Henkilöitä saa kuvata vain, jos työpisteellä on väkivallan uhka, tai jos työntekijä pyytää kameravalvontaa oman turvallisuuden tunteensa takia. Silloin kamera voidaan asentaa, mutta jos työntekijä myöhemmin peruu pyynnön, pitää valvonta lopettaa. Nämä asetelmat liittyvät lähinnä kauppoihin, pankkeihin, virastoihin, sosiaalialan töihin ja ravintoloihin sekä niissä tehtävään yksintyöskentelyyn. Kysymys ei niinkään ole teollisuuden töistä.

– Omaisuuden suojaaminen on rajattu rahan ja arvopapereiden käsittelyyn, arvoesineisiin ja muuhun merkittävään omaisuuteen. Teollisilla työpaikoilla puhutaan silloin ulkoalueista, mutta ei tuotantotiloista, saati työpisteistä. Koneet ja laitteet ovat yleensä sellaisia, että ei niitä voi mukanaan viedä.

– Teollisuuden tuotantotiloja ajatellen kameravalvonnan perusteluista jäljelle jää tuotantoprosessien ja koneiden toiminnan seuraaminen. Se on ymmärrettävää ja hyväksyttävää, mutta kamerat pitää silloinkin suunnata niin, että niistä näkyy vain valvottava prosessi tai kone. Ihminen voi näkyä ainoastaan silloin, jos hän joutuu puuttumaan prosessiin ja menee sen takia kameran kuvausalueelle.

YKSITYISYYDEN SUOJA ON VAHVA

Kameravalvonnan käyttöä on työpaikoilla tarkasteltava suhteessa yksityisyyden suojaan.

– Yksityisyyden suoja on juridisesti sen verran kova asia, että kaikki vähemmät keinot on käytettävä ennen kuin kameravalvonnan saa ottaa käyttöön.

– Yhdessä tapauksessa työnantaja sai rapsut, kun kameravalvonta oli tallentanut myös ääntä, eikä siitä ollut kerrottu työntekijöille. Työnantajan mukaan tarkoitus oli ehkäistä varkauksia, mutta oikeus katsoi, että valvonta puuttui yksityisyyteen enemmän kuin oli tarpeellista.

Työnantajat ovat aika ajoin perustelleet kameravalvonnan käyttöön ottamista sillä, että tallenteista voidaan työtapaturmien sattuessa katsoa, mitä on tapahtunut.

– Työsuojelunäkökulma ei oikeuta kameravalvontaa. Päinvastoin työsuojelu ja -turvallisuus pitää toteuttaa niin, että terveyttä ja turvallisuutta uhkaavat vaarat on poistettu työpaikalta etukäteen.

Kameravalvonnasta puhuttaessa harvemmin esillä ollut yksityisyyden suojaan liittyvä seikka on se, että tallenteet muodostavat henkilörekisterin.

– Työntekijöillä on oikeus pyytäessään saada nähtäväksi kaikki ne tallenteet, joissa ovat itse esillä. Arvelen, että aika harva työnantaja on kameravalvontaa suunnitellessaan tätä miettinyt.

EI YLEISKUVAA SISÄTILOISTA

Teollisuusliiton kanta on Lähteenmäen mukaan se, että yleiskuvankin ottaminen valvonnan vuoksi on teollisten työpaikkojen sisätiloissa pääsääntöisesti tarpeetonta.

– Jos työpaikalla tilanne kuitenkin on sellainen, että hallin puolella pääsee liikkumaan ulkopuolisia, voi kameravalvonnalle olla perustelu olemassa. Silloinkaan kuvaa ei pitäisi työajalla tallentaa, vaan ainoastaan sen ulkopuolella, jolloin oma henkilökunta ei ole paikalla.

Kameravalvontaa ei saa käyttää työntekijöiden tarkkailuun.

– Työntekijöiden tarkkailemisen kielto nojaa tietosuojavaltuutetun lausuntoon, jonka mukaan kameravalvontaa ei saa käyttää työoikeudellisten velvoitteiden seurantaan. Kameravalvontaa ei siten voi käyttää esimerkiksi työajan seurantaan.

– Toisaalta kenenkään henkilökohtaista työhuonetta tai luottamushenkilöiden toimistoja ei saa tarkkailla, sosiaalitiloissa ei saa olla kameroita, eikä vessan oveakaan saa kuvata.

– Työnantajien on päätöksenteossaan huolehdittava näistä rajoituksista. Siitä huolimatta, että työnantajaa varten ne kamerat asennetaan ja että ne ovat työnantajan omaisuutta.

VALMISTELUT YHTEISTOIMINNASSA

Mikäli työnantaja suunnittelee kameravalvonnan käyttöön ottamista työpaikalla, pitää asia kaikkine yksityiskohtineen käydä yhteistoiminta- eli yt-menettelyssä läpi.

– Jos kameravalvonnan käyttöönotto todetaan perustelluksi, on sen jälkeen mietittävä, minne kamerat sijoitetaan, ja kuinka ne suunnataan niin, että työntekijöitä ei tarkkailla. Lisäksi pitää linjata kuka saa katsoa tallenteita, ja kuinka pitkään niitä säilytetään. Jos esimerkiksi ajatellaan ulkoalueita, on tallenteiden katseluoikeus luontevasti niistä vastaavalla henkilöllä tai työsuojelupäälliköllä. Lain sallima maksimi tallenteiden säilytysajaksi puolestaan on yksi vuosi.

– Työntekijöiden näkökulmasta on tarpeen sopia, että pääluottamusmies saa pyytäessään lokitiedot siitä, kuka tallenteita on käynyt katsomassa. Se lisäisi läpinäkyvyyttä.

Työntekijöille pitää Lähteenmäen mukaan tiedottaa kameravalvonnan käyttöön ottamisesta etukäteen.

– Tiedottaminen voi tapahtua suullisesti tai kirjallisesti, mutta sen pitää olla sisällöltään riittävän yksityiskohtainen.

Työntekijöille pitää kertoa minne kamerat asennetaan, milloin kuvaaminen alkaa sekä miten ja missä tilanteissa tallenteita käytetään.

ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN

Kun kameravalvonta on asianmukaisesti yt-menettelyn kautta otettu käyttöön, voidaan tallenteita käyttää työtapaturmien, häirinnän, epäasiallisen käytöksen, ahdistelun tai varkauksien selvittämiseen.

– Pelkkä epäily ei kuitenkaan riitä, vaan pitää olla muuta näyttöä siitä, että esimerkiksi anastamista on tapahtunut. Se on edellytys sille, että tallenteita voidaan käyttää lisätietona työsuhteen päättämisen perusteen toteen näyttämisessä. Tällöin tallenteiden säilyttämisaika voi ylittää laissa sallitun enimmäisajan, jos se on asioiden selvittämisessä tarpeen.

– Niin päin se ei kuitenkaan saa toimia, että lähdetään muuten vaan katselemaan nauhoja. Pääsääntö on, että kameravalvontaa käytetään vain siihen tarkoitukseen, mitä varten se on asennettu.

Jos kameravalvonnasta tulisi työpaikalla erimielisyyksiä, joita ei pystytä paikallisesti ratkaisemaan, on käytössä kaksi viranomaisreittiä. Tietosuojavaltuutettu, joka voi antaa lausuntoja ja aluehallintovirasto, joka voi antaa ohjeistuksia ja tehdä tarkastuksia. Jos valvonta ei ole millään muotoa oikein, voi asiasta tehdä ilmoituksen poliisille, jolloin siitä pitää tehdä tutkinta.

– Kameravalvonta ei ole työehtosopimusasia. Erimielisyyksien käsittely on viranomaisten tehtävä. Me voimme kuitenkin liitosta olla avuksi ja esimerkiksi pyytää tietosuojavaltuutetulta tai aluehallintovirastolta tapauskohtaisia lausuntoja.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA

LUE MYÖS: Isoveli valvoo työntekijää – ”Kun ei tiedetä, missä menee sallitun raja, siihen ei puututa” (21.1.2020)