Teknisen valvonnan rajat ovat harmaata aluetta. Työntekijät eivät välttämättä tiedä, mitä kaikkea valvotaan ja ennen muuta miksi.

21.1.2020

Työn­tek­i­jöi­den tekni­nen valvon­ta on kehit­tynyt pitkälle. Korkean tur­val­lisu­us­ta­son työ­paikoil­la vaa­di­taan kas­vo- tai sor­men­jälk­i­tun­nis­tus. Yksinään työsken­televä tai vaar­al­lis­es­ta työte­htävää suorit­ta­va saa tur­vaa teknis­es­tä valvon­nas­ta. Apu saadaan paikalle ajois­sa.

Toisaal­ta teknisen valvon­nan kehit­tymi­nen on johtanut siihen, etteivät työn­tek­i­jät vält­tämät­tä tiedä, mitä kaikkea valvotaan ja ennen muu­ta mik­si.

Kam­er­avalvon­nalle on tietyt reunae­hdot. Yksit­täistä työn­tek­i­jää ei saa tarkkail­la koko ajan eikä kam­er­aa saa asen­taa käymälöi­hin eikä pesu- tai pukeu­tu­mistiloi­hin.

Gps-paikan­timista on annet­tu selvä ohjeis­tus. Työ­nan­ta­ja ei saa seu­ra­ta, mis­sä työn­tek­i­jä liikkuu vapaa-ajal­laan.

Silti tark­ka raja sal­li­tun ja kiel­letyn valvon­nan välil­lä on vielä mit­taa­mat­ta. SAK:n lakimiehen Anu-Tui­ja Lehdon mukaan työn­tek­i­jät eivät usein tunne oikeuk­si­aan. Toisaal­ta työ­nan­ta­ja ei vält­tämät­tä ole per­il­lä lain­säädän­nön velvoit­teista.

YHÄ VANHAN LAIN MUKAAN

Tekni­ik­ka kehit­tyy lake­ja nopeam­min. Työoikeu­den pro­fes­sori emer­i­tus, dosent­ti Sep­po Kosk­i­nen sanoo, että lain­säätäjäl­lä ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta pysyä valvon­tatekni­ikan vauhdis­sa, puhu­mat­takaan sen ennakoimis­es­ta.

Jo nyt tekni­ik­ka mah­dol­lis­taa tietyn tietokoneen näp­päin­ten liik­keen seu­ran­nan ja tietyn puhe­li­men kuun­telun. Yksit­täisen ihmisen kasvot voidaan tun­nistaa väk­i­joukos­ta valvon­tatekni­ikan avul­la.

Työ­paikko­jen tekniseen valvon­taan sovel­letaan edelleen lakia yksi­ty­isyy­den suo­jas­ta työ­paikalla ja etenkin sen viidet­tä pykälää, eli kohtaa ”kam­er­avalvon­ta työ­paikoil­la”.

Sinän­sä laki on poikkeuk­selli­nen kan­sain­välis­es­ti. Vas­taa­van lain laa­timi­nen ei Koskisen mukaan enää onnis­tu­isi. Vuosi­tuhan­nen vai­hde oli otolli­nen het­ki tun­nus­taa työn­tek­i­jöi­den oikeus yksi­ty­isyy­teen työa­jal­lakin. Laki astui voimaan vuon­na 2004. Painei­ta sen purkamiseen oli, kun tieto­suo­ja-ase­tus imple­men­toiti­in eli tuoti­in osak­si Suomen lakia. Laki tieto­suo­jas­ta astui voimaan tam­miku­us­sa 2019.

KIRJALLISET SÄÄNNÖT TYÖPAIKALLE

Vaik­ka rajan­ve­to luval­lisen ja luvat­toman teknisen valvon­nan kesken voi olla epä­selvä, valvon­nas­ta pitää sopia yt-menet­telyssä.

Lain mukaan teknisen valvon­nan asen­tamiseen riit­täisi työn­tek­i­jöi­den kuulem­i­nen. Tieto­suo­javal­tu­utet­tu Rei­jo Aarnio on toden­nut, että kam­era- ja gps-valvon­nas­ta tulee sopia nimeno­maan yt-menet­telyssä. Työn­tek­i­jöi­den pitää tietää, mik­si ja mil­lä tavoin heitä valvotaan. Lisäk­si on aiheel­lista sopia, kuu­luuko työn­tek­i­jöille tarkas­tu­soikeus valvon­tati­etoi­hin. Aarnion mukaan valvon­nas­ta tulee laa­tia kir­jal­liset sään­nöt ennen valvon­nan käyt­töönot­toa.

Yleen­sä työn­tek­i­jöi­den tekni­nen valvon­ta kat­taa kam­era- ja kulun­valvon­nan sekä työ­paikan ajoneu­vo­jen gps-paikan­nuk­sen. Harvem­min sovi­taan tietokonei­den tai äly­puhe­lin­ten tietoli­iken­teen valvon­nas­ta. ICT-alan työ­paikoil­la työn­tek­i­jät nou­dat­ta­vat yri­tyk­sen code of con­duc­tia eli eet­tistä sään­nöstöä.

Työn­tek­i­jöi­den tietoli­iken­teen ja sähkö­postien valvom­isek­si ja lähin­nä verkon väärinkäytösten vält­tämisek­si aikanaan laa­dit­tuun niin san­ot­tuun Lex Noki­aan on tiet­tävästi tur­vau­tunut kuusi työ­nan­ta­jaa. Lain mukaan tietoli­iken­teen urkin­nas­ta pitää ilmoit­taa tieto­suo­javal­tu­ute­tulle.

Suomessa työntekijällä on vahva suoja

Suomes­sa on muu­ta Euroop­paa tiukem­pi suo­ja työn­tek­i­jöi­den yksi­ty­isyy­delle. Työn­tek­i­jäl­lä on oikeus tehdä työtään vapaana toisen oikeudet­toma­l­ta ja perus­teet­toma­l­ta tarkkailul­ta ja häirin­nältä.

Työ­paikan tekni­nen valvon­ta pitää suun­nitel­la ja toteut­taa siten, ettei mis­sään kohtaa riko­ta henkilön oikeuk­sia. Vaa­timuk­sista ei voi poike­ta edes työn­tek­i­jän suos­tu­muk­sel­la.

Tieto­suo­jala­ki ja yksi­ty­isyy­den suo­jas­ta työelämässä annet­tu laki tur­vaa­vat sen, ettei yksit­täisen henkilön kam­er­avalvon­ta ole sal­lit­tua. Työn­tek­i­jöitä voi kuva­ta yhtei­sis­sä tilois­sa, kuten aulois­sa ja halleis­sa, mut­ta ei pukeutumis‑, pesey­tymis- ja san­i­teet­ti­tilois­sa.

SAK:n lakimies Anu-Tui­ja Lehto sanoo, että kam­er­avalvon­nan pitää olla yleistä, ei yksilöön kohdis­tu­vaa.

– Kam­er­aa ei saa pan­na esimerkik­si työhuoneeseen. Työn­tek­i­jää ei saa tarkkail­la koko aikaa. Esimerkik­si merkit­täviä rahamääriä käsiteltäessä voidaan kuva­ta kas­saa siten, että työn­tek­i­jän kädet näkyvät. Työn­tek­i­jää ei täl­löinkään saa seu­ra­ta.

Van­ho­ja kam­er­avalvon­taa koske­via sään­nök­siä sovel­letaan tarpeen tullen muuhunkin työn­tek­i­jöi­den valvon­taan.

– Luulen kyl­lä, että yksi­ty­isyy­den raja paukkuu välil­lä rik­ki. Näil­lä sään­nök­sil­lä on kuitenkin pär­jät­tävä.

Lehto ei muista yhtään oikeustapaus­ta kam­er­avalvon­nan riitaut­tamis­es­ta, eikä sel­l­aista löy­dy oikeusmin­is­ter­iön Fin­lex-tietokan­nas­takaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoi­ta, etteikö kiis­to­ja olisi ollut.

Jos kiel­let­tyä valvon­taa on ollut, se ei Lehdon mukaan vält­tämät­tä ole nous­sut esi­in. Jos valvon­nas­sa pal­jas­tuu, että työn­tek­i­jä on rikkonut esimerkik­si työ­nan­ta­jan ohjeis­tus­ta, asia saate­taan sopia työ­paikalla.

RAJANVETO EPÄSELVÄÄ

Rajan­ve­to luval­lisen ja luvat­toman valvon­nan välil­lä arvioidaan tapausko­htais­es­ti. Ihmiset eivät edes tunne lain­säädän­nön anta­maa suo­jaa.

– Kun työn­tek­i­jät eivät tiedä, mis­sä menee sal­li­tun raja, siihen ei puu­tu­ta.

Kam­er­avalvon­nan rajat ovat vielä oikeudessa mit­taa­mat­ta. Samoin on gps-seu­ran­nan osalta. Tosin tieto­suo­javal­tu­utet­tu on antanut ohjei­ta kumpaankin.

Pirkan­maal­la työ­nan­ta­ja asen­si työau­toi­hin­sa gps-seu­ran­nan, joka pal­jasti liian pitkien tauko­jen pitämisen. Itse gps-seu­ran­nas­sa ei olisi ollut mitään epä­selvää, mut­ta työa­jan valvon­nas­ta ei ollut sovit­tu yt-menet­telyssä.

Lisäk­si valvon­ta saa koskea vain työaikaa. Työ­nan­ta­ja ei saa seu­ra­ta, mitä työn­tek­i­jä tekee vapaa-ajal­laan. Yksi työ­nan­ta­ja oli seu­ran­nut, kauanko työn­tek­i­jän käyt­tämä auto pysyi baarin edessä.

TYÖNTEKIJÖILLEKIN ETUA

Lehto huo­maut­taa lain­säädän­nön kohdas­ta, jon­ka mukaan kam­er­avalvon­taa voidaan käyt­tää todis­tu­saineis­tona työ­sopimus­ta päätet­täessä.

Kam­er­an tal­tioin­neil­la voidaan osoit­taa, että työ­nan­ta­jal­la on oikeus purkaa työ­sopimus esimerkik­si varkau­den takia. Joskus oikeudessa on yritet­ty osoit­taa kam­er­avalvon­nal­la, että työn­tek­i­jä oli työa­jal­la humalas­sa ja kävi työa­jal­la välil­lä naut­ti­mas­sa alko­ho­lia.

Työn­tek­i­jän tur­van kannal­ta kam­er­avalvon­ta on eduk­si, jos kyse on esimerkik­si saa­mat­tomista vuoro- tai sun­nun­tail­i­sistä tahi työ­tur­val­lisu­us­rikok­ses­ta.

Kam­er­avalvon­nan lisäk­si muus­takin teknis­es­tä valvon­nas­ta voi olla monis­sa kohdin etua työn­tek­i­jöille.

– Valvon­ta lisää työn­tek­i­jän tur­val­lisu­ut­ta esimerkik­si yksin tai vaar­al­lises­sa paikas­sa työsken­nel­lessä, Lehto sanoo.

YHTEISET TYÖPAIKAT ONGELMALLISIA

Työ­nan­ta­ja perustelee teknistä valvon­taa omaisu­u­den ja yri­tys­salaisuuk­sien suo­jaamisel­la, laadun­valvon­nal­la, työn­tek­i­jöi­den suo­jaamisel­la sekä työn­teon ja työa­jan seu­ran­nal­la.

Taval­lisimpia keino­ja ovat kulun­valvon­ta, kam­er­avalvon­ta ja tietoverkon käytön valvon­ta. Tosin tietoa voi tal­len­tua myös ulkop­uolisen työ­nan­ta­jan jär­jestelmi­in, kun työsken­nel­lään yhteisel­lä työ­paikalla, jos­sa toimii mon­ta työ­nan­ta­jaa.

Jos tiedot ovat yhdis­tet­tävis­sä yksit­täiseen henkilöön, täl­lä on henkilöti­eto­lain mukainen oikeus tark­istaa tiedot. Varsin har­vois­sa tapauk­sis­sa työn­tek­i­jä osaa epäil­lä tätä, eivätkä työ­nan­ta­jat ole vielä täysin tietoisia lain velvoit­teista.

TIETOKONETTA VOIDAAN VALVOA

Jo 2010-luvun puo­livälis­sä kel­loko­r­tilla tai muul­la kulun­valvon­nal­la valvot­ti­in joka kol­mat­ta työn­tek­i­jää. 60 pros­en­til­la työ­paikoista oli kam­er­avalvon­ta. Tietoli­iken­teen eli sähkö­postin ja net­tise­lailun valvon­nas­ta ei ollut tuol­loinkaan tarkko­ja tieto­ja.

Työoikeu­den pro­fes­sori emer­i­tus, dosent­ti Sep­po Kosk­i­nen sanoo, että tietokonei­den valvon­taa on vaikea toden­taa. Niiden käyt­töä pystytään valvo­maan esimerkik­si avaamisen ja sulkemisen perus­teel­la sekä esimerkik­si ohjelmien käytön ja verkos­sa liikku­misen mukaan.

Verkko­surf­failun valvon­nas­ta on riidel­ty oikeudessa. Kosk­i­nen muis­taa tapauk­sen, jos­sa yövuorossa ole­vat työn­tek­i­jät oli­vat kat­soneet netistä eloku­via. Työ­nan­ta­jan mukaan työn­tek­i­jöitä olisi voin­ut valvoa Lex Nokian perus­teel­la eli epäilty­inä verkon väärinkäytöstä. Tämä ehto ei Koskisen mukaan täyt­tynyt.

Työ­nan­ta­jan oikeud­es­ta etsiä ja ava­ta työn­tek­i­jän sähkö­pos­tit on tiukat sään­nök­set.

JOUSTOTYÖN MYÖTÄ OMAVALVONTAAN

Työaikaa saa valvoa monin eri tavoin, kulkuko­rtein ja eri­laisin tun­nis­timin. Entistä use­am­mas­sa työte­htävässä luote­taan työn­tek­i­jän omaan ilmoituk­seen käyte­tys­tä työa­jas­ta. Ensi vuo­den alus­ta luot­ta­mus­ta tarvi­taan lisää, kun laki jous­to­työstä astuu voimaan.

– Jous­to­työn osalta työn­tek­i­jä valvoo itse työaikaansa ja antaa työ­nan­ta­jalle työaikakir­jan­piton­sa. Työ­nan­ta­jan valvon­ta kos­kee vain muu­ta kuin jous­to­työn osu­ut­ta. Tämä on merkit­tävä lin­jan­ve­to siihen, että työn­tek­i­jät valvo­vat itseään, Kosk­i­nen sanoo.

Jous­to­työssä ei sal­li­ta ylitöitä, eli varsi­naisen työa­jan yli menevä työai­ka kor­vataan yksi yhteen ‑peri­aat­teel­la myös viikon­lop­pu­jen osalta.

BIOMETRINEN TUNNISTUS LISÄÄ RISKEJÄ

Kasvo­jen tun­nis­tuk­sen ja muun teknisen valvon­nan myötä työn­tek­i­jöi­den valvon­ta helpot­tuu. Kosk­i­nen arvioi kasvo­tun­nis­tuk­sen yleistyvän.

– Henkilöl­lisyys pystytään selvit­tämään jo kaukaa. Valvon­ta kehit­tyy näkymät­tömäk­si.

Bio­metris­ten tun­nis­tei­den kuten käyt­täy­tymiseen perus­tu­vaa tun­nistamista ei Suomes­sa ole pidet­ty arkalu­on­toise­na henkilöti­et­ona, Juhani Kor­ja tote­si väitöstyössään kolme vuot­ta sit­ten. Euroopan Neu­vos­ton tieto­suo­ja­sopimuk­seen, arkalu­on­tois­t­en tieto­jen joukkoon, on lisät­ty bio­metriset tiedot. Sopimus velvoit­taa myös Suomea takaa­maan samat oikeudet kansal­lises­sa lain­säädän­nössä.

”Arkalu­on­tois­t­en tieto­jen kohdal­la näin ei Suomes­sa kuitenkaan ole toimit­tu”, Kor­ja toteaa Lapin yliopis­ton haas­tat­telus­sa.

Hänen mukaansa bio­metris­ten tun­nis­tei­den väärinkäytön vaara on suuri, jos tun­nis­teet ote­taan käyt­töön ilman riit­tävää tietoa tämän teknolo­gian riskeistä.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP
KUVITUS TUOMAS IKONEN

LUE MYÖS: Kam­er­avalvon­nas­ta sovit­ta­va yhteis­toimin­nas­sa – Toim­it­si­ja: Kaik­ki muut keinot käytet­tävä ensin (21.1.2020)