Teknisen valvonnan rajat ovat harmaata aluetta. Työnte­kijät eivät välttä­mättä tiedä, mitä kaikkea valvo­taan ja ennen muuta miksi.

21.1.2020

Työnte­ki­jöiden tekninen valvonta on kehit­tynyt pitkälle. Korkean turval­li­suus­tason työpai­koilla vaadi­taan kasvo- tai sormen­jäl­ki­tun­nistus. Yksinään työsken­te­levä tai vaaral­li­sesta työteh­tävää suorit­tava saa turvaa tekni­sestä valvon­nasta. Apu saadaan paikalle ajoissa.

Toisaalta teknisen valvonnan kehit­ty­minen on johtanut siihen, etteivät työnte­kijät välttä­mättä tiedä, mitä kaikkea valvo­taan ja ennen muuta miksi.

Kamera­val­von­nalle on tietyt reunaehdot. Yksit­täistä työnte­kijää ei saa tarkkailla koko ajan eikä kameraa saa asentaa käymä­löihin eikä pesu- tai pukeutumistiloihin.

Gps-paikan­ti­mista on annettu selvä ohjeistus. Työnan­taja ei saa seurata, missä työntekijä liikkuu vapaa-ajallaan.

Silti tarkka raja sallitun ja kielletyn valvonnan välillä on vielä mittaa­matta. SAK:n lakimiehen Anu-Tuija Lehdon mukaan työnte­kijät eivät usein tunne oikeuk­siaan. Toisaalta työnan­taja ei välttä­mättä ole perillä lainsää­dännön velvoitteista.

YHÄ VANHAN LAIN MUKAAN

Tekniikka kehittyy lakeja nopeammin. Työoi­keuden profes­sori emeritus, dosentti Seppo Koskinen sanoo, että lainsää­tä­jällä ei ole mitään mahdol­li­suutta pysyä valvon­ta­tek­niikan vauhdissa, puhumat­ta­kaan sen ennakoimisesta.

Jo nyt tekniikka mahdol­listaa tietyn tieto­ko­neen näppäinten liikkeen seurannan ja tietyn puhelimen kuuntelun. Yksit­täisen ihmisen kasvot voidaan tunnistaa väkijou­kosta valvon­ta­tek­niikan avulla.

Työpaik­kojen tekni­seen valvon­taan sovel­le­taan edelleen lakia yksityi­syyden suojasta työpai­kalla ja etenkin sen viidettä pykälää, eli kohtaa ”kamera­val­vonta työpaikoilla”.

Sinänsä laki on poikkeuk­sel­linen kansain­vä­li­sesti. Vastaavan lain laati­minen ei Koskisen mukaan enää onnis­tuisi. Vuosi­tu­hannen vaihde oli otollinen hetki tunnustaa työnte­ki­jöiden oikeus yksityi­syy­teen työajal­lakin. Laki astui voimaan vuonna 2004. Paineita sen purka­mi­seen oli, kun tieto­suoja-asetus imple­men­toi­tiin eli tuotiin osaksi Suomen lakia. Laki tieto­suo­jasta astui voimaan tammi­kuussa 2019.

KIRJALLISET SÄÄNNÖT TYÖPAIKALLE

Vaikka rajan­veto luval­lisen ja luvat­toman teknisen valvonnan kesken voi olla epäselvä, valvon­nasta pitää sopia yt-menettelyssä.

Lain mukaan teknisen valvonnan asenta­mi­seen riittäisi työnte­ki­jöiden kuule­minen. Tieto­suo­ja­val­tuu­tettu Reijo Aarnio on todennut, että kamera- ja gps-valvon­nasta tulee sopia nimeno­maan yt-menet­te­lyssä. Työnte­ki­jöiden pitää tietää, miksi ja millä tavoin heitä valvo­taan. Lisäksi on aiheel­lista sopia, kuuluuko työnte­ki­jöille tarkas­tusoi­keus valvon­ta­tie­toihin. Aarnion mukaan valvon­nasta tulee laatia kirjal­liset säännöt ennen valvonnan käyttöönottoa.

Yleensä työnte­ki­jöiden tekninen valvonta kattaa kamera- ja kulun­val­vonnan sekä työpaikan ajoneu­vojen gps-paikan­nuksen. Harvemmin sovitaan tieto­ko­neiden tai älypu­he­linten tieto­lii­ken­teen valvon­nasta. ICT-alan työpai­koilla työnte­kijät noudat­tavat yrityksen code of conductia eli eettistä säännöstöä.

Työnte­ki­jöiden tieto­lii­ken­teen ja sähkö­pos­tien valvo­mi­seksi ja lähinnä verkon väärin­käy­tösten välttä­mi­seksi aikanaan laadit­tuun niin sanot­tuun Lex Nokiaan on tiettä­västi turvau­tunut kuusi työnan­tajaa. Lain mukaan tieto­lii­ken­teen urkin­nasta pitää ilmoittaa tietosuojavaltuutetulle.

Suomessa työnte­ki­jällä on vahva suoja

Suomessa on muuta Eurooppaa tiukempi suoja työnte­ki­jöiden yksityi­syy­delle. Työnte­ki­jällä on oikeus tehdä työtään vapaana toisen oikeu­det­to­malta ja perus­teet­to­malta tarkkai­lulta ja häirinnältä.

Työpaikan tekninen valvonta pitää suunni­tella ja toteuttaa siten, ettei missään kohtaa rikota henkilön oikeuksia. Vaati­muk­sista ei voi poiketa edes työntekijän suostumuksella.

Tieto­suo­ja­laki ja yksityi­syyden suojasta työelä­mässä annettu laki turvaavat sen, ettei yksit­täisen henkilön kamera­val­vonta ole sallittua. Työnte­ki­jöitä voi kuvata yhtei­sissä tiloissa, kuten auloissa ja halleissa, mutta ei pukeutumis‑, pesey­tymis- ja saniteettitiloissa.

SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto sanoo, että kamera­val­vonnan pitää olla yleistä, ei yksilöön kohdistuvaa.

– Kameraa ei saa panna esimer­kiksi työhuo­nee­seen. Työnte­kijää ei saa tarkkailla koko aikaa. Esimer­kiksi merkit­täviä rahamääriä käsitel­täessä voidaan kuvata kassaa siten, että työntekijän kädet näkyvät. Työnte­kijää ei tällöin­kään saa seurata.

Vanhoja kamera­val­vontaa koskevia säännöksiä sovel­le­taan tarpeen tullen muuhunkin työnte­ki­jöiden valvontaan.

– Luulen kyllä, että yksityi­syyden raja paukkuu välillä rikki. Näillä säännök­sillä on kuitenkin pärjättävä.

Lehto ei muista yhtään oikeus­ta­pausta kamera­val­vonnan riitaut­ta­mi­sesta, eikä sellaista löydy oikeus­mi­nis­te­riön Finlex-tieto­kan­nas­ta­kaan. Tämä ei kuiten­kaan tarkoita, etteikö kiistoja olisi ollut.

Jos kiellettyä valvontaa on ollut, se ei Lehdon mukaan välttä­mättä ole noussut esiin. Jos valvon­nassa paljastuu, että työntekijä on rikkonut esimer­kiksi työnan­tajan ohjeis­tusta, asia saate­taan sopia työpaikalla.

RAJANVETO EPÄSELVÄÄ

Rajan­veto luval­lisen ja luvat­toman valvonnan välillä arvioi­daan tapaus­koh­tai­sesti. Ihmiset eivät edes tunne lainsää­dännön antamaa suojaa.

– Kun työnte­kijät eivät tiedä, missä menee sallitun raja, siihen ei puututa.

Kamera­val­vonnan rajat ovat vielä oikeu­dessa mittaa­matta. Samoin on gps-seurannan osalta. Tosin tieto­suo­ja­val­tuu­tettu on antanut ohjeita kumpaankin.

Pirkan­maalla työnan­taja asensi työau­toi­hinsa gps-seurannan, joka paljasti liian pitkien taukojen pitämisen. Itse gps-seuran­nassa ei olisi ollut mitään epäselvää, mutta työajan valvon­nasta ei ollut sovittu yt-menettelyssä.

Lisäksi valvonta saa koskea vain työaikaa. Työnan­taja ei saa seurata, mitä työntekijä tekee vapaa-ajallaan. Yksi työnan­taja oli seurannut, kauanko työntekijän käyttämä auto pysyi baarin edessä.

TYÖNTEKIJÖILLEKIN ETUA

Lehto huomauttaa lainsää­dännön kohdasta, jonka mukaan kamera­val­vontaa voidaan käyttää todis­tusai­neis­tona työso­pi­musta päätettäessä.

Kameran taltioin­neilla voidaan osoittaa, että työnan­ta­jalla on oikeus purkaa työso­pimus esimer­kiksi varkauden takia. Joskus oikeu­dessa on yritetty osoittaa kamera­val­von­nalla, että työntekijä oli työajalla humalassa ja kävi työajalla välillä nautti­massa alkoholia.

Työntekijän turvan kannalta kamera­val­vonta on eduksi, jos kyse on esimer­kiksi saamat­to­mista vuoro- tai sunnun­tai­li­sistä tahi työturvallisuusrikoksesta.

Kamera­val­vonnan lisäksi muustakin tekni­sestä valvon­nasta voi olla monissa kohdin etua työntekijöille.

– Valvonta lisää työntekijän turval­li­suutta esimer­kiksi yksin tai vaaral­li­sessa paikassa työsken­nel­lessä, Lehto sanoo.

YHTEISET TYÖPAIKAT ONGELMALLISIA

Työnan­taja perus­telee teknistä valvontaa omaisuuden ja yritys­sa­lai­suuk­sien suojaa­mi­sella, laadun­val­von­nalla, työnte­ki­jöiden suojaa­mi­sella sekä työnteon ja työajan seurannalla.

Taval­li­simpia keinoja ovat kulun­val­vonta, kamera­val­vonta ja tieto­verkon käytön valvonta. Tosin tietoa voi tallentua myös ulkopuo­lisen työnan­tajan järjes­tel­miin, kun työsken­nel­lään yhtei­sellä työpai­kalla, jossa toimii monta työnantajaa.

Jos tiedot ovat yhdis­tet­tä­vissä yksit­täi­seen henki­löön, tällä on henki­lö­tie­to­lain mukainen oikeus tarkistaa tiedot. Varsin harvoissa tapauk­sissa työntekijä osaa epäillä tätä, eivätkä työnan­tajat ole vielä täysin tietoisia lain velvoitteista.

TIETOKONETTA VOIDAAN VALVOA

Jo 2010-luvun puoli­vä­lissä kello­kor­tilla tai muulla kulun­val­von­nalla valvot­tiin joka kolmatta työnte­kijää. 60 prosen­tilla työpai­koista oli kamera­val­vonta. Tieto­lii­ken­teen eli sähkö­postin ja netti­se­lailun valvon­nasta ei ollut tuolloin­kaan tarkkoja tietoja.

Työoi­keuden profes­sori emeritus, dosentti Seppo Koskinen sanoo, että tieto­ko­neiden valvontaa on vaikea todentaa. Niiden käyttöä pysty­tään valvo­maan esimer­kiksi avaamisen ja sulke­misen perus­teella sekä esimer­kiksi ohjel­mien käytön ja verkossa liikku­misen mukaan.

Verkko­surf­failun valvon­nasta on riidelty oikeu­dessa. Koskinen muistaa tapauksen, jossa yövuo­rossa olevat työnte­kijät olivat katso­neet netistä elokuvia. Työnan­tajan mukaan työnte­ki­jöitä olisi voinut valvoa Lex Nokian perus­teella eli epäil­tyinä verkon väärin­käy­töstä. Tämä ehto ei Koskisen mukaan täyttynyt.

Työnan­tajan oikeu­desta etsiä ja avata työntekijän sähkö­postit on tiukat säännökset.

JOUSTOTYÖN MYÖTÄ OMAVALVONTAAN

Työaikaa saa valvoa monin eri tavoin, kulku­kor­tein ja erilaisin tunnis­timin. Entistä useam­massa työteh­tä­vässä luote­taan työntekijän omaan ilmoi­tuk­seen käyte­tystä työajasta. Ensi vuoden alusta luotta­musta tarvi­taan lisää, kun laki jousto­työstä astuu voimaan.

– Jousto­työn osalta työntekijä valvoo itse työai­kaansa ja antaa työnan­ta­jalle työai­ka­kir­jan­pi­tonsa. Työnan­tajan valvonta koskee vain muuta kuin jousto­työn osuutta. Tämä on merkit­tävä linjan­veto siihen, että työnte­kijät valvovat itseään, Koskinen sanoo.

Jousto­työssä ei sallita ylitöitä, eli varsi­naisen työajan yli menevä työaika korva­taan yksi yhteen ‑periaat­teella myös viikon­lop­pujen osalta.

BIOMETRINEN TUNNISTUS LISÄÄ RISKEJÄ

Kasvojen tunnis­tuksen ja muun teknisen valvonnan myötä työnte­ki­jöiden valvonta helpottuu. Koskinen arvioi kasvo­tun­nis­tuksen yleistyvän.

– Henki­löl­li­syys pysty­tään selvit­tä­mään jo kaukaa. Valvonta kehittyy näkymättömäksi.

Biomet­risten tunnis­teiden kuten käyttäy­ty­mi­seen perus­tuvaa tunnis­ta­mista ei Suomessa ole pidetty arkaluon­toi­sena henki­lö­tie­tona, Juhani Korja totesi väitös­työs­sään kolme vuotta sitten. Euroopan Neuvoston tieto­suo­ja­so­pi­muk­seen, arkaluon­toisten tietojen joukkoon, on lisätty biomet­riset tiedot. Sopimus velvoittaa myös Suomea takaa­maan samat oikeudet kansal­li­sessa lainsäädännössä.

”Arkaluon­toisten tietojen kohdalla näin ei Suomessa kuiten­kaan ole toimittu”, Korja toteaa Lapin yliopiston haastattelussa.

Hänen mukaansa biomet­risten tunnis­teiden väärin­käytön vaara on suuri, jos tunnis­teet otetaan käyttöön ilman riittävää tietoa tämän tekno­lo­gian riskeistä.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA /​ UP
KUVITUS TUOMAS IKONEN

LUE MYÖS: Kamera­val­von­nasta sovit­tava yhteis­toi­min­nassa – Toimit­sija: Kaikki muut keinot käytet­tävä ensin (21.1.2020)