isoveli valvoo

Isoveli valvoo työn­te­ki­jää – ”Kun ei tiedetä, missä menee salli­tun raja, siihen ei puututa”

Tekni­sen valvon­nan rajat ovat harmaata aluetta. Työn­te­ki­jät eivät vält­tä­mättä tiedä, mitä kaik­kea valvo­taan ja ennen muuta miksi.

21.1.2020

Työn­te­ki­jöi­den tekni­nen valvonta on kehit­ty­nyt pitkälle. Korkean turval­li­suus­ta­son työpai­koilla vaadi­taan kasvo- tai sormen­jäl­ki­tun­nis­tus. Yksi­nään työs­ken­te­levä tai vaaral­li­sesta työteh­tä­vää suorit­tava saa turvaa tekni­sestä valvon­nasta. Apu saadaan paikalle ajoissa.

Toisaalta tekni­sen valvon­nan kehit­ty­mi­nen on johta­nut siihen, ettei­vät työn­te­ki­jät vält­tä­mättä tiedä, mitä kaik­kea valvo­taan ja ennen muuta miksi.

Kame­ra­val­von­nalle on tietyt reunaeh­dot. Yksit­täistä työn­te­ki­jää ei saa tark­kailla koko ajan eikä kame­raa saa asen­taa käymä­löi­hin eikä pesu- tai pukeutumistiloihin.

Gps-paikan­ti­mista on annettu selvä ohjeis­tus. Työnan­taja ei saa seurata, missä työn­tekijä liik­kuu vapaa-ajallaan.

Silti tarkka raja salli­tun ja kiel­le­tyn valvon­nan välillä on vielä mittaa­matta. SAK:n laki­mie­hen Anu-Tuija Lehdon mukaan työn­te­ki­jät eivät usein tunne oikeuk­si­aan. Toisaalta työnan­taja ei vält­tä­mättä ole perillä lain­sää­dän­nön velvoitteista.

YHÄ VANHAN LAIN MUKAAN

Tekniikka kehit­tyy lakeja nopeam­min. Työoi­keu­den profes­sori emeri­tus, dosentti Seppo Koski­nen sanoo, että lain­sää­tä­jällä ei ole mitään mahdol­li­suutta pysyä valvon­ta­tek­nii­kan vauh­dissa, puhu­mat­ta­kaan sen ennakoimisesta.

Jo nyt tekniikka mahdol­lis­taa tietyn tieto­ko­neen näppäin­ten liik­keen seuran­nan ja tietyn puhe­li­men kuun­te­lun. Yksit­täi­sen ihmi­sen kasvot voidaan tunnis­taa väki­jou­kosta valvon­ta­tek­nii­kan avulla.

Työpaik­ko­jen tekni­seen valvon­taan sovel­le­taan edel­leen lakia yksi­tyi­syy­den suojasta työpai­kalla ja eten­kin sen viidettä pykä­lää, eli kohtaa ”kame­ra­val­vonta työpaikoilla”.

Sinänsä laki on poik­keuk­sel­li­nen kansain­vä­li­sesti. Vastaa­van lain laati­mi­nen ei Koski­sen mukaan enää onnis­tuisi. Vuosi­tu­han­nen vaihde oli otol­li­nen hetki tunnus­taa työn­te­ki­jöi­den oikeus yksi­tyi­syy­teen työajal­la­kin. Laki astui voimaan vuonna 2004. Paineita sen purka­mi­seen oli, kun tieto­suoja-asetus imple­men­toi­tiin eli tuotiin osaksi Suomen lakia. Laki tieto­suo­jasta astui voimaan tammi­kuussa 2019.

KIRJALLISET SÄÄNNÖT TYÖPAIKALLE

Vaikka rajan­veto luval­li­sen ja luvat­to­man tekni­sen valvon­nan kesken voi olla epäselvä, valvon­nasta pitää sopia yt-menettelyssä.

Lain mukaan tekni­sen valvon­nan asen­ta­mi­seen riit­täisi työn­te­ki­jöi­den kuule­mi­nen. Tieto­suo­ja­val­tuu­tettu Reijo Aarnio on toden­nut, että kamera- ja gps-valvon­nasta tulee sopia nime­no­maan yt-menet­te­lyssä. Työn­te­ki­jöi­den pitää tietää, miksi ja millä tavoin heitä valvo­taan. Lisäksi on aiheel­lista sopia, kuuluuko työn­te­ki­jöille tarkas­tusoi­keus valvon­ta­tie­toi­hin. Aarnion mukaan valvon­nasta tulee laatia kirjal­li­set sään­nöt ennen valvon­nan käyttöönottoa.

Yleensä työn­te­ki­jöi­den tekni­nen valvonta kattaa kamera- ja kulun­val­von­nan sekä työpai­kan ajoneu­vo­jen gps-paikan­nuk­sen. Harvem­min sovi­taan tieto­ko­nei­den tai älypu­he­lin­ten tieto­lii­ken­teen valvon­nasta. ICT-alan työpai­koilla työn­te­ki­jät noudat­ta­vat yrityk­sen code of conduc­tia eli eettistä säännöstöä.

Työn­te­ki­jöi­den tieto­lii­ken­teen ja sähkö­pos­tien valvo­mi­seksi ja lähinnä verkon väärin­käy­tös­ten vält­tä­mi­seksi aika­naan laadit­tuun niin sanot­tuun Lex Noki­aan on tiet­tä­västi turvau­tu­nut kuusi työnan­ta­jaa. Lain mukaan tieto­lii­ken­teen urkin­nasta pitää ilmoit­taa tietosuojavaltuutetulle.

Suomessa työn­te­ki­jällä on vahva suoja

Suomessa on muuta Euroop­paa tiukempi suoja työn­te­ki­jöi­den yksi­tyi­syy­delle. Työn­te­ki­jällä on oikeus tehdä työtään vapaana toisen oikeu­det­to­malta ja perus­teet­to­malta tark­kai­lulta ja häirinnältä.

Työpai­kan tekni­nen valvonta pitää suun­ni­tella ja toteut­taa siten, ettei missään kohtaa rikota henki­lön oikeuk­sia. Vaati­muk­sista ei voi poiketa edes työn­tekijän suostumuksella.

Tieto­suo­ja­laki ja yksi­tyi­syy­den suojasta työelä­mässä annettu laki turvaa­vat sen, ettei yksit­täi­sen henki­lön kame­ra­val­vonta ole sallit­tua. Työn­te­ki­jöitä voi kuvata yhtei­sissä tiloissa, kuten auloissa ja halleissa, mutta ei pukeutumis‑, pesey­ty­mis- ja saniteettitiloissa.

SAK:n laki­mies Anu-Tuija Lehto sanoo, että kame­ra­val­von­nan pitää olla yleistä, ei yksi­löön kohdistuvaa.

– Kame­raa ei saa panna esimer­kiksi työhuo­nee­seen. Työn­te­ki­jää ei saa tark­kailla koko aikaa. Esimer­kiksi merkit­tä­viä raha­mää­riä käsi­tel­täessä voidaan kuvata kassaa siten, että työn­tekijän kädet näky­vät. Työn­te­ki­jää ei tällöin­kään saa seurata.

Vanhoja kame­ra­val­von­taa koske­via sään­nök­siä sovel­le­taan tarpeen tullen muuhun­kin työn­te­ki­jöi­den valvontaan.

– Luulen kyllä, että yksi­tyi­syy­den raja pauk­kuu välillä rikki. Näillä sään­nök­sillä on kuiten­kin pärjättävä.

Lehto ei muista yhtään oikeus­ta­pausta kame­ra­val­von­nan riitaut­ta­mi­sesta, eikä sellaista löydy oikeus­mi­nis­te­riön Finlex-tieto­kan­nas­ta­kaan. Tämä ei kuiten­kaan tarkoita, etteikö kiis­toja olisi ollut.

Jos kiel­let­tyä valvon­taa on ollut, se ei Lehdon mukaan vält­tä­mättä ole nous­sut esiin. Jos valvon­nassa paljas­tuu, että työn­tekijä on rikko­nut esimer­kiksi työnan­ta­jan ohjeis­tusta, asia saate­taan sopia työpaikalla.

RAJANVETO EPÄSELVÄÄ

Rajan­veto luval­li­sen ja luvat­to­man valvon­nan välillä arvioi­daan tapaus­koh­tai­sesti. Ihmi­set eivät edes tunne lain­sää­dän­nön anta­maa suojaa.

– Kun työn­te­ki­jät eivät tiedä, missä menee salli­tun raja, siihen ei puututa.

Kame­ra­val­von­nan rajat ovat vielä oikeu­dessa mittaa­matta. Samoin on gps-seuran­nan osalta. Tosin tieto­suo­ja­val­tuu­tettu on anta­nut ohjeita kumpaankin.

Pirkan­maalla työnan­taja asensi työau­toi­hinsa gps-seuran­nan, joka paljasti liian pitkien tauko­jen pitä­mi­sen. Itse gps-seuran­nassa ei olisi ollut mitään epäsel­vää, mutta työajan valvon­nasta ei ollut sovittu yt-menettelyssä.

Lisäksi valvonta saa koskea vain työai­kaa. Työnan­taja ei saa seurata, mitä työn­tekijä tekee vapaa-ajal­laan. Yksi työnan­taja oli seuran­nut, kauanko työn­tekijän käyt­tämä auto pysyi baarin edessä.

TYÖNTEKIJÖILLEKIN ETUA

Lehto huomaut­taa lain­sää­dän­nön kohdasta, jonka mukaan kame­ra­val­von­taa voidaan käyt­tää todis­tusai­neis­tona työso­pi­musta päätettäessä.

Kame­ran taltioin­neilla voidaan osoit­taa, että työnan­ta­jalla on oikeus purkaa työso­pi­mus esimer­kiksi varkau­den takia. Joskus oikeu­dessa on yritetty osoit­taa kame­ra­val­von­nalla, että työn­tekijä oli työajalla huma­lassa ja kävi työajalla välillä naut­ti­massa alkoholia.

Työn­tekijän turvan kannalta kame­ra­val­vonta on eduksi, jos kyse on esimer­kiksi saamat­to­mista vuoro- tai sunnun­tai­li­sistä tahi työturvallisuusrikoksesta.

Kame­ra­val­von­nan lisäksi muus­ta­kin tekni­sestä valvon­nasta voi olla monissa kohdin etua työntekijöille.

– Valvonta lisää työn­tekijän turval­li­suutta esimer­kiksi yksin tai vaaral­li­sessa paikassa työs­ken­nel­lessä, Lehto sanoo.

YHTEISET TYÖPAIKAT ONGELMALLISIA

Työnan­taja perus­te­lee teknistä valvon­taa omai­suu­den ja yritys­sa­lai­suuk­sien suojaa­mi­sella, laadun­val­von­nalla, työn­te­ki­jöi­den suojaa­mi­sella sekä työn­teon ja työajan seurannalla.

Taval­li­sim­pia keinoja ovat kulun­val­vonta, kame­ra­val­vonta ja tieto­ver­kon käytön valvonta. Tosin tietoa voi tallen­tua myös ulko­puo­li­sen työnan­ta­jan järjes­tel­miin, kun työs­ken­nel­lään yhtei­sellä työpai­kalla, jossa toimii monta työnantajaa.

Jos tiedot ovat yhdis­tet­tä­vissä yksit­täi­seen henki­löön, tällä on henki­lö­tie­to­lain mukai­nen oikeus tarkis­taa tiedot. Varsin harvoissa tapauk­sissa työn­tekijä osaa epäillä tätä, eivätkä työnan­ta­jat ole vielä täysin tietoi­sia lain velvoitteista.

TIETOKONETTA VOIDAAN VALVOA

Jo 2010-luvun puoli­vä­lissä kello­kor­tilla tai muulla kulun­val­von­nalla valvot­tiin joka kolmatta työn­te­ki­jää. 60 prosen­tilla työpai­koista oli kame­ra­val­vonta. Tieto­lii­ken­teen eli sähkö­pos­tin ja netti­se­lai­lun valvon­nasta ei ollut tuol­loin­kaan tark­koja tietoja.

Työoi­keu­den profes­sori emeri­tus, dosentti Seppo Koski­nen sanoo, että tieto­ko­nei­den valvon­taa on vaikea toden­taa. Niiden käyt­töä pysty­tään valvo­maan esimer­kiksi avaa­mi­sen ja sulke­mi­sen perus­teella sekä esimer­kiksi ohjel­mien käytön ja verkossa liik­ku­mi­sen mukaan.

Verk­ko­surf­fai­lun valvon­nasta on riidelty oikeu­dessa. Koski­nen muis­taa tapauk­sen, jossa yövuo­rossa olevat työn­te­ki­jät olivat katso­neet netistä eloku­via. Työnan­ta­jan mukaan työn­te­ki­jöitä olisi voinut valvoa Lex Nokian perus­teella eli epäil­tyinä verkon väärin­käy­töstä. Tämä ehto ei Koski­sen mukaan täyttynyt.

Työnan­ta­jan oikeu­desta etsiä ja avata työn­tekijän sähkö­pos­tit on tiukat säännökset.

JOUSTOTYÖN MYÖTÄ OMAVALVONTAAN

Työai­kaa saa valvoa monin eri tavoin, kulku­kor­tein ja erilai­sin tunnis­ti­min. Entistä useam­massa työteh­tä­vässä luote­taan työn­tekijän omaan ilmoi­tuk­seen käyte­tystä työajasta. Ensi vuoden alusta luot­ta­musta tarvi­taan lisää, kun laki jous­to­työstä astuu voimaan.

– Jous­to­työn osalta työn­tekijä valvoo itse työai­kaansa ja antaa työnan­ta­jalle työai­ka­kir­jan­pi­tonsa. Työnan­ta­jan valvonta koskee vain muuta kuin jous­to­työn osuutta. Tämä on merkit­tävä linjan­veto siihen, että työn­te­ki­jät valvo­vat itse­ään, Koski­nen sanoo.

Jous­to­työssä ei sallita ylitöitä, eli varsi­nai­sen työajan yli menevä työaika korva­taan yksi yhteen ‑peri­aat­teella myös viikon­lop­pu­jen osalta.

BIOMETRINEN TUNNISTUS LISÄÄ RISKEJÄ

Kasvo­jen tunnis­tuk­sen ja muun tekni­sen valvon­nan myötä työn­te­ki­jöi­den valvonta helpot­tuu. Koski­nen arvioi kasvo­tun­nis­tuk­sen yleistyvän.

– Henki­löl­li­syys pysty­tään selvit­tä­mään jo kaukaa. Valvonta kehit­tyy näkymättömäksi.

Biomet­ris­ten tunnis­tei­den kuten käyt­täy­ty­mi­seen perus­tu­vaa tunnis­ta­mista ei Suomessa ole pidetty arka­luon­toi­sena henki­lö­tie­tona, Juhani Korja totesi väitös­työs­sään kolme vuotta sitten. Euroo­pan Neuvos­ton tieto­suo­ja­so­pi­muk­seen, arka­luon­tois­ten tieto­jen jouk­koon, on lisätty biomet­ri­set tiedot. Sopi­mus velvoit­taa myös Suomea takaa­maan samat oikeu­det kansal­li­sessa lainsäädännössä.

”Arka­luon­tois­ten tieto­jen kohdalla näin ei Suomessa kuiten­kaan ole toimittu”, Korja toteaa Lapin yliopis­ton haastattelussa.

Hänen mukaansa biomet­ris­ten tunnis­tei­den väärin­käy­tön vaara on suuri, jos tunnis­teet otetaan käyt­töön ilman riit­tä­vää tietoa tämän tekno­lo­gian riskeistä.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA /​ UP
KUVITUS TUOMAS IKONEN

LUE MYÖS: Kame­ra­val­von­nasta sovit­tava yhteis­toi­min­nassa – Toimit­sija: Kaikki muut keinot käytet­tävä ensin (21.1.2020)