Teollisuusliiton valtuuston syyskokous 28.-29.11.2019 Helsingissä Paasitornissa.

Valtuuston jäsenet: Heiken­nyksiä ei hyväk­sytä ja rintama pitää

Mitä Teolli­suus­liiton valtuuston jäsenet miettivät kiris­ty­neestä työmark­ki­na­ti­lan­teesta? Tekijä haastat­teli eri sopimus­aloilla työsken­te­leviä valtuuston jäseniä.

TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON SYYSKOKOUS, HELSINKI 28.–29.11.2019

 

”Toivon työnan­ta­jalta kauaskatseisuutta”

Tekno­lo­gia­teol­li­suuden sopimusa­lalla Eurajoen Olkiluoto 3 projek­tissa teolli­suus­liit­tojen yhdys­mie­henä toimiva Janne Vainio pitää neuvot­te­lu­ti­lan­netta vaikeana.

– Työnan­ta­jien toimin­ta­tavat ja reaktiot ovat harmil­lisia. On ikävää, että sopimisen kulttuuri on matkan varrella hieman murentunut.

Hän sanoo odotta­vansa, että kaikesta kokemas­taan vääryy­destä huoli­matta työnan­taja pystyy mietti­mään kauas­kat­sei­sesti ja sopimaan palkan­saa­ja­liik­keen kanssa asiat niin kuin ne on pitkän aikaa pystytty Suomessa sopimaan.

– Kannatan vanhan­ta­paista luotta­muk­seen perus­tuvaa neuvot­te­le­mista ja sopimista. Arvos­te­taan kumpikin toisiamme ja annetaan arvoa sille, mitä sovitaan. Ei niin, että ollaan koko ajan rikko­massa ja huuta­massa eri viestin­tä­ka­na­vien kautta syytöksiä ja rikkovaa viestiä kentälle. Toivoisin enemmän sopimista.

Vainion mielestä liitto on neuvot­te­lu­pöy­dissä sille harvi­nai­sessa tilanteessa.

– Teolli­suus­liitto on tottunut sopimaan ja neuvot­te­le­maan asioista, ja nyt meille ei aina ole annettu sitä mahdol­li­suutta. Sen tähden nämä neuvot­telut ovat kestä­neet kauan.

Jos sopua ei synny, on liitto Vainion mielestä pakon edessä.

– Työtais­telu on meidän kohdal­lamme ainoa vaihtoehto silloin, kun emme pysty sopimalla asioita ratko­maan. Silloin meidän on pakko käyttää työtais­te­luoi­keutta. En missään tapauk­sessa haluaisi, että ollaan tällai­sessa tilan­teessa, niin kuin meistä ei moni muukaan. Mutta meidän on pakko. Silloin meidän pitää pystyä Teolli­suus­liit­tona näyttä­mään, että olemme tosissamme.

 

”Ei meillä vaati­mukset hirveät ole”

Sodan­kylän Comforta Oy:n pääluot­ta­mus­mies Erja Haapa­lainen on mukana tekstii­li­huol­toalan tes-neuvottelukunnassa.

– Tilanne on kauhean sekava. Se on erilainen kuin varmasti ikinä. Kaikki odottavat tekno­lo­gia­teol­li­suuden sopimusta. Kukaan ei halua tehdä mitään ennen kuin siellä tapahtuu jotain. Kukaan ei ole antanut lupaa tehdä mitään.

– Olemme kuitenkin neuvot­te­lu­vä­leissä edelleen. Seuraava tapaa­minen on joulu­kuun 9. päivä. Kovasti on neuvot­te­luissa sanottu eitä. Rahasta ei ole vielä puhuttu. Ei ole sellaista raamia tullut, minkä puitteissa voisi sopia. Kaikki mikä maksaa työnan­ta­jalle, siihen tulee ei.

Sodan­kylän Comfortan työnte­kijät osallis­tuivat viime vuonna kaksi kertaa liiton miele­nil­mai­suun ja osanotto oli satapro­sent­tinen. Tällä kertaa työpaikka ei kuulu 9. joulu­kuuta alkavaksi ilmoi­tetun työtais­telun piiriin.

Haapa­lainen toivoo tes-neuvot­te­luihin avoimuutta.

– Työnte­ki­jä­puolen suurin toive on saada kiky pois. Se ei vaikuta meillä kuin kolman­nek­seen koko konsernin työnte­ki­jöistä. Onhan se tosi reilua, että kolmasosa kikyilee ja loput ei. Sillä ei firmal­le­kaan ole oikeasti mitään vaiku­tusta. Se on vain kiusantekoa!

– Riittävän kokoisia palkan­ko­ro­tuksia toivomme tietysti. Ei meillä mieles­täni hirveät vaati­mukset ole, vaikka kaikki menisivät läpi.

 

”Rintama pitää”

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa vastak­kai­na­set­telu on poikkeuk­sel­lisen jyrkkä. Työnte­ki­jöiden kolmen päivän lakon päälle työnan­taja uhkaa kuuden päivän työsu­lulla. Markku Tirkkosen työpaikka, Pelloksen vaneri­tehdas Ristii­nassa, on suunni­tel­tujen työtais­te­lu­toi­mien piirissä.

– Kun katsoo työnan­ta­ja­puolen esityksiä, niin ne ovat kerta kaikkiaan pöyris­tyt­täviä. Ainahan ne tuovat heiken­nys­esi­tyksiä hirveästi pöytään, mutta harvoin näin kovia. Se tarkoit­taisi, että parikym­mentä prosenttia palkat aleni­sivat, jos ne kaiken saisivat läpi. Ei sitä oikein voi ymmärtää, Tirkkonen sanoo.

Työnan­tajan toimin­nassa on Tirkkosen mukaan ollut se hyvä puoli, että se on hitsannut porukan yhteen.

– Kyllä meidän henki on kova. Uskon, että jos lakko tulee, niin varmasti rintama pitää! Tärkein mitä porukka odottaa on se, että kikyä ei seuraa­vassa sopimuk­sessa enää ole. Eikä sinne saa tulla mitään muita­kaan heikennyksiä.

Tirkkosen mukaan häntä ihmetyttää työnan­tajan röyhkeys, kun sille ei tunnu mikään riittävän.

– Kaikki vietäi­siin. Tässä näkee hyvin sen, että työnan­taja tällä hetkellä ei enää arvosta meitä työnte­ki­jöitä. Joskus on oltu se arvok­kain pääoma, mitä yrityk­sillä on. Mutta nyt sillä ei ole mitään väliä, tulem­meko me enää edes palkalla toimeen. Ei meidän palkat älyttömiä ole. Siinä saa tosis­saan nipis­tellä, että selviää menoista.

– Kyllä se henki on työpai­kalla, että periksi ei anneta. Tämä latu katso­taan loppuun asti, sanoo Tirkkonen.

 

”Heiken­nyksiä ei kukaan halua”

Lannoi­teita ja fosfo­ri­happoa valmis­tava Siilin­järven Yara kuuluu suunni­tel­tujen työtais­te­lu­toi­mien piiriin. Kemian perus­teol­li­suuden sopimusalaa edustavan Niina Laitisen mukaan työnte­kijät odottavat tulevia ratkai­suja ja valmis­tau­tuvat mahdol­li­seen lakkoon.

– Kikytunnit koetaan meillä todella turhina. Yhteinen näkemys on, että työnan­tajan esittämiä heiken­nyksiä ei kukaan halua. Työnan­ta­jalla on pitkä lista, joka vaikuttaa toteu­tues­saan jokai­seen työntekijään.

Laitisen mukaan työmark­ki­na­ti­lanne on kemian sopimusa­lalla aika tulehtunut.

– Hankalan siitä tekee työnan­tajan jäärä­päi­syys ja neuvotteluhaluttomuus.

Laitinen toivoo, että neuvot­te­le­malla päästäi­siin vielä sopimukseen.

– Ei lakko ketään palvele. Sillä on ainakin meidän toimi­pai­kalla isot vaiku­tukset. Jää luulta­vasti vuosi­tuo­tan­toen­nä­tykset tekemättä, jos kolme päivää ollaan lakossa.

 

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT KITI HAILA