Valtuusto tiukkana yleiskeskustelussaan – ”Nyt tuntuu, ettei kapitalistille enää riitä mikään”

teollisuusliitto

Teollisuusliiton valtuusto otti yleiskeskustelussaan tiukasti kantaa työn halpuutusta ja hävyttömien kiky-tuntien jatkamista vastaan. Keskustelussa vaadittiin työnantajia palauttamaan työntekijöille kiky-sopimuksen vastaisesti omiin taskuihinsa, ei investointeihin, pistämänsä miljardit.

TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON SYYSKOKOUS, HELSINKI 28.–29.11.2019

– Kuitit pöytään!

Jouni Lämpsä (teknologiasektori, Oulun alue) ehdotti, että Teollisuusliitto yrittäisi saada maahan uuden lain. Laki pakottaisi työnantajat palauttamaan työntekijöille ne rahat, jotka työnantaja otti väärin perustein itselleen, ja ihan kuittien mukaan laskien. Kiky-sopimuksen mukaanhan työnantajien piti laittaa lisää rahaa investointeihin ja esimerkiksi koulutukseen. Mutta rahat näyttävät menneen osinkoihin eli omistajien taskuihin.

Jouni Lämpsä

Lämpsä vaati myös kiky-sopimuksesta johtuvien sosiaaliturvamaksujen siirron perumista eli työnantajien maksuvelvollisuus pitäisi nostaa vanhalle tasolleen suhteessa työntekijöihin.

Kimmo Sandelin (erityisalojen sektori, Keski-Suomi) komppasi Lämpsää ja vaati, että liitto omassa tiedotuksessaan viestittäisi avoimemmin sosiaaliturvamaksujen siirrosta.

Viranomaistietoihin perustuvat laskelmathan osoittavat, että vuoden 2010 yritysten Kela-maksun poisto, vuosien 2012 ja 2014 yhteisöveron alennukset ja vuosien 2017–2020 sotu-maksujen sälyttämisen entistä raskaampina työntekijöille merkitsee ensi vuonna jo yli 4 miljardin euron tulonsiirtoja vuodessa työnantajille. STTK:n pääekonomisti on puolestaan todennut, että yritykset ovat 2010-luvulla hyötyneet erilaisesta tuesta yhteensä 22 miljardia euroa.

Kuittien vaatiminen pöytään kelpasi Kari Purmoselle (tekno, Helsinki-Uusimaa). Purmonen kehotti liittoa myös uudestaan tutkimaan liiton oman sairauskassan perustamista. Purmosesta tämä toimisi hyvänä etuna ja houkuttimena liittyä liittoon, kun työt aina vain pätkittyvät ja työsuhteet lyhenevät murentaen työsuhteeseen liitettyä sosiaaliturvaa.

Kari Purmonen

Nina Päivärinta (puutuotesektori, Häme) painotti korkean järjestäytymisasteen merkitystä liiton vaikutusvallan takeena. Hän toivoi liitolta ”ärhäkkyyttä ja näkyvyyttä”.

Jäsenmäärän laskusta huolestuneisiin ilmoittautui Satu Heijarikin (tekno, Varsinais-Suomi). Yhtenä lääkkeenä Heijari piti opiskelijajäsenten jäsenyyden jouhevampaa jatkamista, kun opiskelija siirtyy työelämään. Hän painotti, että kaikille luottamusmiehille pitää koulutuksissa painottaa järjestämisen merkitystä.

Satu Heijari

– Nykyiset työmarkkinahäiriöt ovat työnantajapuolella olevien tietoinen valinta, he haluavat hyökätä koko suomalaista sopimusyhteiskuntaa vastaan. Puhuttiin investoinneista ja digiloikasta, nähtiin kuitenkin vain rahojen loikka osakkeenomistajien taskuihin, arvioi Jouni Jussinniemi (tekno, Oulu).

Jouni Jussinniemi

TALKOOTUNNIT POIS, PALKALLA ELETTÄVÄ

Kiky toistui puheesta toiseen – samoin jämäkät lauseet siitä, että kiky on saatava pois eikä siinä asiassa periksi anneta. ”Kiky tuli, kiky meni”, tiivisti Anne-Mari Toikka (tekno, Varsinais-Suomi). Palkankorotusten on oltava sellaisia, että työntekijä tulee palkallansa toimeen.

– Nyt tuntuu, ettei kapitalistille enää riitä mikään. Pirkanmaalainen työntekijä voi joutua tukeutumaan yhteiskunnan apuun. Eikö sinua hävetä Minna Helle? Teollisuusliiton on nyt pysyttävä kovana. Sopimukset on saatava sellaisiksi, että työllä tulee toimeen, Markus Haataja (tekno, Pirkanmaa) vaati.

– Media suoltaa nyt uutisia työmarkkinoista ja työehtoshoppailusta. Mutta meidän työpaikallamme palkkojen polkeminen onnistui ihan ilman shoppailua, Susanna Kiukainen (tekno, Varsinais-Suomi) kertoi.

Susanna Kiukainen

– Palkansaajan ostovoiman on noustava oikeasti. Tuhannet vuorotyötä tekevät odottavat, että nyt korjataan olemattomat korvaukset esimerkiksi yövuoroista, muistutti Tommi Sauvolainen (tekno, Lappi).

– Nyt konkretisoituu iso osa lupauksista, jotka linjattiin Teollisuusliiton syntyessä. Me olemme sopimusten teon jälkeen entistä vahvempia. Kaikki sopimusalat on saatava kunnialla maaliin, Janne Vainio (tekno, Satakunta) kaavaili.

Janne Vainio

– Kentän viesti on vahva. Kiky on kuopattava lopullisesti, Ari Rintala (tekno, Vaasa) totesi.

Daniel Hannus (tekno, Uusimaa) kuvasi, että työnantajapuoli tarjoaa vain lisää talkootunteja ja palkanalennuksia. Työnantajapuolen vaatimusten takana on heikennyksiäkin suurempia tavoitteita.

– Nyt näyttää selvältä, että EK ja työnantajapuoli haluavat murskata ay-liikkeen. Kehotan kaikkia ottamaan tämän uhan vakavasti. Meillä ei ole varaa hävitä tätä taistelua.

– Lakko on kallis, mutta työsulku ei maksa mitään. En oikein ymmärrä tuota logiikkaa, valotti puolestaan työnantajapuolen vajavaista järjenjuoksua Sami Tuominen (tekno, Keski-Suomi).

Ari Kuntun (tekno, Kaakkois-Suomi) mukaan lakkovaroitus oli ”ainoa oikea toimi tässä vaiheessa”. Raimo Kantonen (tekno, Uusimaa) kertoi kentän terveisinä tämän: ”Periksi ei saa antaa.” Päivärinta painotti, että kiky on saatava pois kaikista sopimuksista. Anna Andersson (kemian sektori, Helsinki) kuvasi työntekijöiden taisteluvalmiutta näin: ”Meitä ei pelotella, ja tämä katsotaan loppuun asti!” Tapio Ruostetoja (tekno, Vaasa) kuvasi tilannetta nyt ”valoisammaksi”. Viime kerralla oltiin ”selkä seinää” vasten. Nyt on annettava meidän neuvottelijoillemme tuki, johon nojata, Ruostetoja sanoi.

Nina Päivärinta

LISÄÄ JÄSENIÄ, ENTÄ TYÖNTEKIJÖITÄ?

Reija Mettovaara (tekno, Uusimaa) kiitteli ironisesti työnantajia osallistumisesta Teollisuusliiton jäsenhankintakampanjaan. Nyt työehtosopimukset todellakin kiinnostavat! Tapahtumien pyörteessä ei Mettovaaran mielestä kuitenkaan saataisi unohtaa meneillään olevia työsuojeluvaaleja. Hänestä valtuutetuiksi ei saa nostaa ytk:laisia. Myös Vainio ja Kantonen kertoivat, että lisää jäseniä on liittynyt Teollisuusliittoon.

Useampi puhuja oli huolissaan siitä, miten liiton sopimusaloille ylipäänsä saadaan uusia työntekijöitä. Tuominen jatkoi työnantajapuolen epäloogisten toimien luotaamista. Huudetaan työvoimapulaa, mutta samalla pistetään päälle työsulku. Kuka ammattiaan valitseva lähtisi nyt työsulun vaivaamalle alalle, Tuominen ihmetteli. Sandelin totesi, että ”jotain tarvitsisi keksiä”, jotta liiton sopimusalat houkuttelisivat.

”JÄRJETÖN” TYÖNANTAJAPUOLI

– Koko syksy on neuvoteltu. Mutta työnantajapuolella oli niin järjettömiä ehdotuksia, että ensiksi neuvoteltiin, jotta päästäisiin neuvottelemaan, kuvasi Arto Liikanen (tekno, Keski-Suomi).

Arto Liikanen

Kimmo Sandelin puolestaan kertoi, että vastapuoli on useaan kertaan perunut jo sovitut neuvotteluajat ja todennut odottavansa Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksen solmimista.

– Pitäisikö käskeä Teknologiateollisuus ry myös sinne meidän pöytäämme? Voisimmeko me sitten neuvotella, Sandelin kuvaa tilannetta, kun työnantajapuoli väittää luopuneensa keskitetystä ratkaisusta, vaikka se ei ole totta.

– Jos yhdellä alalla menee läpi jotain, menee se läpi muillakin, uumoili Antti Maijala (tekno, Pirkanmaa) työnantajapuolen koordinoinnin lopullisia tarkoitusperiä.

NEUVOTTELUIHIN AVOIMUUTTA

Maijala ei ollut ainoa, joka vaatii suurempaa avoimuutta ja selkeämpää tiedotusta Teollisuusliitolta luottamusmiehille ja jäsenistölle neuvottelujen kulusta. Näiden vaatimusten ytimessä oli se, että liiton jäsenten taistelutahto kasvaa, kun heillä on oikeaa tietoa.

Samuli Hakkarainen (tekno, Savo-Karjala) toivoi, että työtaistelutoimen alla lähetettyihin tekstareihin mahdutettaisiin myös muutama pääpointti taistelun syistä. Lisää avoimuutta vaativat myös Tarmo Lukkarinen (tekno, Keski-Suomi), Juhani Jara (kemia, Pirkanmaa), Tommi Suvela (tekno, Pirkanmaa), Jorma Larmi (puutuote, Pirkanmaa) ja Sandelin.

Lasse Vertanen (erityisalat, Vaasa) muistutti, että monille liiton jäsenille painetun tekstin lukeminen on vaikeaa ellei toisinaan jopa vastentahtoista.

– Mitä voisimme tehdä toisin, jotta tieto menisi jäsenille perille? Voisimmeko turvautua helposti jaettavaan kuvaan ja ääneen, tehdä vaikka podcastejä? Miten olisi podcasti ”Teollisuusliiton totuus minuutissa”, kuulutti Vertanen apukeinoja tiedotussotaan työnantajia vastaan.

KAPITALISMI ON RIKKI

Petri Partanen allekirjoitti puheenvuorossaan täysin viime aikojen uutiset siitä, että kapitalismi on rikki. Eriarvoisuus kasvaa ja populistit hyötyvät.

Nykykapitalismin kasvot näkyvät myös YK:n kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa. Partanen muistutti, että aiemmin kolmikantaisesti toimineessa ILO:ssa työnantajapuoli haluaisi nyt poistaa heikoimman osapuolen eli työntekijöiden tärkeimmän ihmisoikeuden, lakko-oikeuden.

EK tavoittelee nyt Suomessa heikennyksiä samanlaisessa työnantajien maailmanlaajuisessa rintamassa.

– Mutta EK ei tajua, miten vahvoja me olemme yhdessä. Pienetkin liitot ovat sen osoittaneet, Partanen alleviivasi joukkovoiman tehoa.

Jäsenkadon patoamiseksi Partanen ehdotti sitä, että liitto nostaisi esiin nuorille tärkeitä asioita. Liiton pitäisi siis puhua eettisestä kuluttamisesta, ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta. Hän ehdotti, että Teollisuusliitto järjestäisi esimerkiksi Finnwatchin ja SASKin kanssa yhdessä tilaisuuksia näistä teemoista.

– Mutta puhuisimme niistä ay-liikkeen kantilta.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA