Valtuusto osoitti suun­nan vuodelle 2020: Järjes­täy­ty­mi­nen ja osaa­mi­sen kasvat­ta­mi­nen kärkiteemoiksi

Teol­li­suus­lii­ton toimin­nan ensi vuoden pain­opis­teet ovat järjes­täy­ty­mi­nen, henki­lös­tön osaa­mi­sen kasvat­ta­mi­nen ja työeh­to­so­pi­mus­kier­rok­sen onnis­tu­nut loppuun saattaminen.

TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON SYYSKOKOUS, HELSINKI 28.–29.11.2019

KUVA YLLÄ: Kuvassa oikealta valtuus­ton jäse­net Ari Sauk­ko­koski, Tommi Sauvo­lai­nen, Heikki Seppälä ja Miia Soininen.

Järjes­täy­ty­mi­nen on ammat­ti­lii­ton perus­kivi. Työmark­ki­noi­den käytet­tä­vissä olevien liiton jäsen­ten määrä on kuiten­kin laske­nut viime vuosina samalla kun työn­te­ki­jöi­den määrä on vähen­ty­nyt useilla sopimusaloilla.

Liiton valtuus­ton aset­ta­mien tavoit­tei­den mukaan jäsen­mää­rän kehi­tys kään­ne­tään ensi vuonna kasvu-uralle niin, että seuraa­vat tavoit­teet toteu­tu­vat liit­to­ko­kous­kau­den loppuun eli vuoteen 2023 mennessä: 1) Työmark­ki­noi­den käytössä olevien jäsen­ten määrää noste­taan kuudella prosen­tilla vuoden 2019 lopun tasosta, 2) Pääluot­ta­mus­mies­ten ja työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tu­jen määrää noste­taan 10 prosen­tilla vuoden 2018 tasosta, ja 3) Liiton opis­ke­li­ja­jä­se­neksi saadaan liit­ty­mään aina­kin joka toinen niistä opis­ke­li­joista, joiden koulu­tus tähtää liiton sopimusaloille.

LISÄÄ KONTAKTEJA TYÖPAIKOILLE

Ylei­sin syy sille, miksi työn­tekijä ei ole liit­ty­nyt ammat­ti­liit­toon on se, että kukaan ei ole jäse­nyyttä tarjon­nut. Siksi Teol­li­suus­liitto lisää henki­lö­koh­tai­sia kontak­teja sopi­mus­aloil­laan työs­ken­te­le­vien ihmis­ten kanssa. Jäse­neksi liit­ty­mi­nen ja järjes­tä­mis­työ otetaan esille aina kun liiton työn­te­ki­jät vierai­le­vat työpai­koilla, oli kysy­mys sitten työsuh­de­asioi­den ratko­mi­sesta tai muista asioista. Työpaik­ka­käyn­neissä paino­te­taan alle 50 hengen yrityk­siä. Vierai­lut toteu­te­taan yhdessä luot­ta­mus­hen­ki­löi­den ja ammat­tio­sas­to­jen kanssa. Esimer­kiksi järjes­tä­mi­nen tulee osaksi kaik­kea ammat­tio­sas­to­jen aktii­veille suun­nat­tua koulutusta.

Toinen osa jäsen­mää­rän kasvat­ta­mista on jäsen­pi­don eli jäse­nenä pysy­mi­sen halun paran­ta­mi­nen. Kysy­mys on jäsen­ten tyyty­väi­syy­destä edun­val­von­taan, työsuh­de­neu­von­taan sekä muihin palve­lui­hin ja etui­hin. Väli­neitä ovat esimer­kiksi luot­ta­mus­mies­ten osaa­mi­sen ja mielen­kiin­non tuke­mi­nen laaduk­kaalla koulu­tuk­sella, vertais­tu­ki­ryh­mien perus­ta­mi­nen, järjes­tä­mis­kam­pan­joi­den jatka­mi­nen, alue­foo­ru­mien uudis­ta­mi­nen, onnis­tu­mi­sista vies­ti­mi­nen ja jäse­ne­tu­jen toteut­ta­mi­nen niin, että ne ovat moni­puo­li­sia ja help­poja käyttää.

Teol­li­suus­liitto toteut­taa ensim­mäi­sen laajan jäsen­tut­ki­muk­sen vuoden 2020 alku­puo­lel­laussa. Siinä kartoi­te­taan jäsen­ten toiveita ja tarpeita ja kysy­tään esimer­kiksi sitä, miksi he ovat liit­ty­neet liit­toon ja pitä­neet jäse­nyy­destä kiinni. Tämän rinnalla otetaan yhteyttä liitosta eron­nei­siin sen selvit­tä­mi­seksi, mitkä syyt eroa­mi­sen ovat aiheuttaneet.

Oppi­lai­tos­kam­pan­join­tia lisä­tään. Uusien opis­ke­li­ja­jä­sen­ten lisäksi tavoit­teena on saada myös uusia oppi­lai­tos­tie­dot­ta­jia. opis­ke­li­ja­jä­se­niin pide­tään yhteyttä opin­to­jen läpi aina valmis­tu­mi­seen asti, jolloin heille tarjo­taan liiton jäse­nyyttä, jos he työl­lis­ty­vät liiton sopimusaloille.

Vuonna 2020 vali­taan luot­ta­mus­mie­het useim­milla Teol­li­suus­lii­ton sopi­mus­aloilla. Uudet työsuo­je­lu­val­tuu­te­tut on valittu tai vali­taan kulu­van loppu­vuo­den aikana. Toimin­nan jatku­vuu­den ja laadun kannalta on tärkeää, että uudet luot­ta­mus­hen­ki­löt pereh­ty­vät tehtä­väänsä, osal­lis­tu­vat koulu­tuk­seen ja pääse­vät mukaan verkos­toi­hin. Uusille työsuo­je­lu­val­tuu­te­tuille perus­te­taan uutena väli­neenä oma uutiskirje.

TIETO JA OSAAMINEN TOIMINNAN TUEKSI

Tavoit­tei­den saavut­ta­mi­nen edel­lyt­tää sitä, että Teol­li­suus­lii­tossa on osaava, moti­voi­tu­nut ja aikaan­saava henki­löstö. Siihen tähdä­tään asiao­saa­mi­sen ja vuoro­vai­ku­tus- ja vies­tin­tä­tai­to­jen vahvis­ta­mi­sella. Väli­neet ovat tiivis­te­tysti osaa­mi­sen jaka­mi­nen sekä muu, kuten henki­lös­tön kieli­tai­don kehit­ty­mistä tukeva, koulutus.

Työeh­to­so­pi­muk­sen ja neuvot­te­lu­toi­min­nan kehit­tä­mi­nen pysyy ensi vuonna tämän vuoden tavoin liiton toimin­nan yhtenä pain­opis­teenä. Kehit­tä­mi­sen kohteita ovat perus­teel­li­nen valmis­tau­tu­mi­nen, jäsen­ten kuun­te­le­mi­nen, koor­di­naa­tio ja yhdessä teke­mi­nen. Neuvot­te­lu­kier­rok­sen ja paikal­li­sen sopi­mi­sen onnis­tu­mista tuetaan kestä­vällä tieto­poh­jalla, jota raken­ne­taan esimer­kiksi kyse­lyillä sekä palk­ka­ti­las­to­jen ja yritys­ten tilin­pää­tös­ten analyy­seilla. Liiton verk­ko­si­vuille raken­ne­taan työeh­to­toi­min­taa tukeva osa. Alku­vuo­den aikana tärkein tavoite on käyn­nissä olevan tes-neuvot­te­lu­kier­rok­sen laadu­kas loppuun saattaminen.

Pääpain­opis­tei­den rinnalla jatke­taan liiton muiden toimin­to­jen hiomista edel­leen. Näiden joukossa valtuusto korosti erityi­sesti tiedot­ta­mi­sen kehittämistä.

JÄSENMAKSU ALENEE JÄLLEEN

Jäsen­maksu on ensi vuonna 1,35 prosent­tia. Se on 0,1 prosent­tia vähem­män kuin tänä vuonna. Jäsen­maksu alenee nyt toista vuotta peräkkäin.

Tarkem­min jaotel­tuna liiton jäsen­maksu vuonna 2020 on yksi prosentti. Liiton osuus siitä on 0,82 prosent­tia ja ammat­tio­sas­to­jen osuus 0,18 prosent­tia enna­kon­pi­dä­tyk­sen alai­sesta palk­ka­tu­losta. Finans­si­val­vonta asetti Teol­li­suu­den työt­tö­myys­kas­san ensi vuoden jäsen­mak­suksi 0,35 prosent­tia. Se on 0,1 prosent­tia vähem­män kuin tänä vuonna.

Ammat­tio­sas­to­jen jäsen­mak­su­pa­lau­tusta ei makseta, jos osasto ei ole hyväk­sy­nyt vuoden 2017 ylimää­räi­sen liit­to­ko­kouk­sen hyväk­sy­miä ammat­tio­sas­ton malli­sään­töjä ja rekis­te­röi­nyt niitä Patentti- ja rekis­te­ri­hal­li­tuk­seen tai ammat­tio­sasto ei ole toimit­ta­nut ilman hyväk­syt­tä­vää syytä toimi­hen­ki­löil­moi­tusta 28.2.2020 mennessä.

Liiton varsi­nai­sen toimin­nan kulu­jää­män arvioi­daan  ensi vuoden talous­ar­viossa olevan 43 miljoo­naa euroa, mikä on vajaa miljoona euroa enem­män kuin tänä vuonna. Kun varsi­nai­sen toimin­nan kuluista vähen­ne­tään arvioi­dut jäsen­mak­su­tuo­tot, jää sijoi­tus­toi­min­nan tuotoilla katet­ta­vaksi 10,3 miljoo­nan euron osuus. Tili­kau­den ylijää­mäksi arvioi­daan muodos­tu­van noin 4,7 miljoo­naa euroa kaikki kulu- ja tuloe­rät, kuten sijoi­tus­toi­min­nan olete­tut tuotot, huomioon ottaen.

NILOSAARI TOISEKSI VARAPUHEENJOHTAJAKSI

Valtuusto päätti, että Teol­li­suus­lii­tossa on kaksi vara­pu­heen­joh­ta­jaa aikai­sem­man kolmen sijaan. Toisena vara­pu­heen­joh­ta­jana toimii Jari Nilo­saari. Puheen­joh­ta­jien lisäksi liiton johto­ryh­mässä toimii talous­pääl­likkö Ulla Hoppo­nen. Järjes­tely tehtiin aikai­sem­man toisen vara­pu­heen­joh­ta­jan Heli Puuran siir­ryt­tyä viime syys­kuussa SAK:n palvelukseen.

52 ESITYSTÄ

Valtuusto sai käsi­tel­tä­väk­seen 52 esitystä 25 ammat­tio­sas­tolta. Seuraa­vat poimin­nat kuvaa­vat esitys­ten laajaa kirjoa.

Helsin­gin metal­li­työ­väen, Varkau­den Metal­li­työ­väen ja Ström­ber­gin tehtaan työn­te­ki­jöi­den ammat­tio­sasto esit­ti­vät, että Teol­li­suus­liitto joko yksin tai yhdessä SAK:n kanssa selvit­tää, miten työnan­ta­jien harjoit­ta­maa työn­te­ki­jöi­den työeh­to­so­pi­mus­ten vaih­toa toiseen, eli työeh­to­so­pi­muss­hop­pai­lua, voidaan rajoit­taa. Selvi­tyk­sen pohjalta pitäisi osas­to­jen esityk­sen mukaan vaatia muutok­sia työeh­to­so­pi­mus­la­kiin. Valtuusto päätti, että Teol­li­suus­liitto käyn­nis­tää SAK:n kanssa selvi­tys­työn. Selvi­tyk­sen valmis­tu­mi­sen jälkeen vaiku­te­taan siihen, että työeh­to­so­pi­mus­laki muute­taan työn­tekijän kannalta oikeu­den­mu­kai­sem­maksi ja turval­li­sem­maksi puut­tu­matta työnan­ta­jan järjestäytymisvapauteen.

Samai­set ammat­tio­sas­tot esit­ti­vät valtuus­tolle, että liitto selvit­tää, mitä muutok­sia palk­ka­tur­va­la­kiin pitäisi tehdä, jotta työn­tekijä saisi nykyistä nopeam­min palk­ka­tur­va­pää­tök­sen ja maksun. Valtuusto tunnisti ongel­man. Palk­ka­tur­va­ha­ke­mus­ten arvioitu käsit­te­ly­aika on keski­mää­rin kuusi kuukautta. Teol­li­suus­liitto aikoo vaikut­taa suoraan ja SAK:n kautta siihen, että palk­ka­tur­va­jär­jes­telmä kehi­te­tään nykyistä toimivammaksi.

Teol­li­suus­lii­ton Haapa­ve­den ammat­tio­sasto esitti, että pääluot­ta­mus­mie­hille valit­tai­siin kaksi vara­hen­ki­löä. Valtuusto totesi, että liiton luot­ta­mus­mies­vaa­lioh­jei­den mukaan pääluot­ta­mus­mie­helle tai luot­ta­mus­mie­helle vali­taan vähin­tään yksi vara­hen­kilö. Sitä useam­pia vara­hen­ki­löitä voidaan valita, jos siitä on sovittu työnan­ta­jan kanssa. Liitto kehot­taa käymään työpai­koilla keskus­te­luja vara­pää­luot­ta­mus­mies­ten määrän kasvattamisesta.

Linna­vuo­ren metal­li­työ­väen ammat­tio­sasto esitti, että Muri­kan koulu­tus­tar­jon­taan lisät­täi­siin kurssi väit­te­ly­tai­to­jen kehit­tä­mi­sestä. Valtuus­ton vastauk­sen mukaan argu­men­toin­nin kehit­tä­mi­nen ilman sisäl­töön kytkey­ty­vää osaa­mista ei yksin riitä kurs­sin aiheeksi. Väit­te­ly­tai­don kehit­tä­mi­nen on sen takia kytketty osaksi puhe- ja kirjal­li­sen vies­tin­nän opetusta. Lisäksi Murikka tarjoaa neuvot­te­lu­tai­don opetusta eril­li­senä ja muihin kurs­sei­hin sisäl­ty­vänä koulutuksena.

Jyväs­ky­län Kirja­työn­te­ki­jäin Yhdis­tys esitti valtuus­tolle, että liiton teol­li­suus­po­liit­ti­sesta ohjel­masta pois­te­taan maininta ydin­voi­masta sähkön­tuo­tan­non väli­neenä. Valtuus­ton mukaan tuon­ti­säh­köstä riip­pu­vai­sen Suomen on panos­tet­tava entistä voimak­kaam­min ener­giao­ma­va­rai­suu­teen. Lisäksi teol­li­suu­den sähkön hinta on pidet­tävä kilpai­lu­ky­kyi­senä. Ener­giaa tarvi­taan tule­vai­suu­dessa enem­män, ja Suomeen tarvi­taan moni­puo­li­nen ener­gian­tuo­tan­to­pa­letti. Se tarkoit­taa valtuus­ton mukaan sitä, että ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nan ja sähkön saata­vuu­den kannalta on perus­tel­tua tuot­taa sähköä myös ydin­voi­malla ja suhtau­tua myön­tei­sesti mahdol­li­siin uusiin ydinvoimalupahakemuksiin.

Vastauk­set esityk­siin toimi­te­taan kaikille niitä tehneille ammattiosastoille.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA