Valtuusto osoitti suunnan vuodelle 2020: Järjes­täy­ty­minen ja osaamisen kasvat­ta­minen kärkiteemoiksi

Teolli­suus­liiton toiminnan ensi vuoden painopis­teet ovat järjes­täy­ty­minen, henki­löstön osaamisen kasvat­ta­minen ja työeh­to­so­pi­mus­kier­roksen onnis­tunut loppuun saattaminen.

TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON SYYSKOKOUS, HELSINKI 28.–29.11.2019

KUVA YLLÄ: Kuvassa oikealta valtuuston jäsenet Ari Saukko­koski, Tommi Sauvo­lainen, Heikki Seppälä ja Miia Soininen.

Järjes­täy­ty­minen on ammat­ti­liiton perus­kivi. Työmark­ki­noiden käytet­tä­vissä olevien liiton jäsenten määrä on kuitenkin laskenut viime vuosina samalla kun työnte­ki­jöiden määrä on vähen­tynyt useilla sopimusaloilla.

Liiton valtuuston asetta­mien tavoit­teiden mukaan jäsen­määrän kehitys käänne­tään ensi vuonna kasvu-uralle niin, että seuraavat tavoit­teet toteu­tuvat liitto­ko­kous­kauden loppuun eli vuoteen 2023 mennessä: 1) Työmark­ki­noiden käytössä olevien jäsenten määrää noste­taan kuudella prosen­tilla vuoden 2019 lopun tasosta, 2) Pääluot­ta­mus­miesten ja työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tujen määrää noste­taan 10 prosen­tilla vuoden 2018 tasosta, ja 3) Liiton opiske­li­ja­jä­se­neksi saadaan liitty­mään ainakin joka toinen niistä opiske­li­joista, joiden koulutus tähtää liiton sopimusaloille.

LISÄÄ KONTAKTEJA TYÖPAIKOILLE

Yleisin syy sille, miksi työntekijä ei ole liittynyt ammat­ti­liit­toon on se, että kukaan ei ole jäsenyyttä tarjonnut. Siksi Teolli­suus­liitto lisää henki­lö­koh­taisia kontak­teja sopimus­aloil­laan työsken­te­le­vien ihmisten kanssa. Jäseneksi liitty­minen ja järjes­tä­mistyö otetaan esille aina kun liiton työnte­kijät vierai­levat työpai­koilla, oli kysymys sitten työsuh­de­asioiden ratko­mi­sesta tai muista asioista. Työpaik­ka­käyn­neissä paino­te­taan alle 50 hengen yrityksiä. Vierailut toteu­te­taan yhdessä luotta­mus­hen­ki­löiden ja ammat­tio­sas­tojen kanssa. Esimer­kiksi järjes­tä­minen tulee osaksi kaikkea ammat­tio­sas­tojen aktii­veille suunnattua koulutusta.

Toinen osa jäsen­määrän kasvat­ta­mista on jäsen­pidon eli jäsenenä pysymisen halun paran­ta­minen. Kysymys on jäsenten tyyty­väi­syy­destä edunval­von­taan, työsuh­de­neu­von­taan sekä muihin palve­luihin ja etuihin. Välineitä ovat esimer­kiksi luotta­mus­miesten osaamisen ja mielen­kiinnon tukeminen laaduk­kaalla koulu­tuk­sella, vertais­tu­ki­ryh­mien perus­ta­minen, järjes­tä­mis­kam­pan­joiden jatka­minen, aluefoo­ru­mien uudis­ta­minen, onnis­tu­mi­sista viesti­minen ja jäsene­tujen toteut­ta­minen niin, että ne ovat monipuo­lisia ja helppoja käyttää.

Teolli­suus­liitto toteuttaa ensim­mäisen laajan jäsen­tut­ki­muksen vuoden 2020 alkupuo­lel­laussa. Siinä kartoi­te­taan jäsenten toiveita ja tarpeita ja kysytään esimer­kiksi sitä, miksi he ovat liitty­neet liittoon ja pitäneet jäsenyy­destä kiinni. Tämän rinnalla otetaan yhteyttä liitosta eronnei­siin sen selvit­tä­mi­seksi, mitkä syyt eroamisen ovat aiheuttaneet.

Oppilai­tos­kam­pan­jointia lisätään. Uusien opiske­li­ja­jä­senten lisäksi tavoit­teena on saada myös uusia oppilai­tos­tie­dot­tajia. opiske­li­ja­jä­se­niin pidetään yhteyttä opintojen läpi aina valmis­tu­mi­seen asti, jolloin heille tarjo­taan liiton jäsenyyttä, jos he työllis­tyvät liiton sopimusaloille.

Vuonna 2020 valitaan luotta­mus­miehet useim­milla Teolli­suus­liiton sopimus­aloilla. Uudet työsuo­je­lu­val­tuu­tetut on valittu tai valitaan kuluvan loppu­vuoden aikana. Toiminnan jatku­vuuden ja laadun kannalta on tärkeää, että uudet luotta­mus­hen­kilöt pereh­tyvät tehtä­väänsä, osallis­tuvat koulu­tuk­seen ja pääsevät mukaan verkos­toihin. Uusille työsuo­je­lu­val­tuu­te­tuille perus­te­taan uutena välineenä oma uutiskirje.

TIETO JA OSAAMINEN TOIMINNAN TUEKSI

Tavoit­teiden saavut­ta­minen edellyttää sitä, että Teolli­suus­lii­tossa on osaava, motivoi­tunut ja aikaan­saava henki­löstö. Siihen tähdä­tään asiao­saa­misen ja vuoro­vai­kutus- ja viestin­tä­tai­tojen vahvis­ta­mi­sella. Välineet ovat tiivis­te­tysti osaamisen jakaminen sekä muu, kuten henki­löstön kieli­taidon kehit­ty­mistä tukeva, koulutus.

Työeh­to­so­pi­muksen ja neuvot­te­lu­toi­minnan kehit­tä­minen pysyy ensi vuonna tämän vuoden tavoin liiton toiminnan yhtenä painopis­teenä. Kehit­tä­misen kohteita ovat perus­teel­linen valmis­tau­tu­minen, jäsenten kuunte­le­minen, koordi­naatio ja yhdessä tekeminen. Neuvot­te­lu­kier­roksen ja paikal­lisen sopimisen onnis­tu­mista tuetaan kestä­vällä tieto­poh­jalla, jota raken­ne­taan esimer­kiksi kyselyillä sekä palkka­ti­las­tojen ja yritysten tilin­pää­tösten analyy­seilla. Liiton verkko­si­vuille raken­ne­taan työeh­to­toi­mintaa tukeva osa. Alkuvuoden aikana tärkein tavoite on käynnissä olevan tes-neuvot­te­lu­kier­roksen laadukas loppuun saattaminen.

Pääpain­opis­teiden rinnalla jatke­taan liiton muiden toimin­tojen hiomista edelleen. Näiden joukossa valtuusto korosti erityi­sesti tiedot­ta­misen kehittämistä.

JÄSENMAKSU ALENEE JÄLLEEN

Jäsen­maksu on ensi vuonna 1,35 prosenttia. Se on 0,1 prosenttia vähemmän kuin tänä vuonna. Jäsen­maksu alenee nyt toista vuotta peräkkäin.

Tarkemmin jaotel­tuna liiton jäsen­maksu vuonna 2020 on yksi prosentti. Liiton osuus siitä on 0,82 prosenttia ja ammat­tio­sas­tojen osuus 0,18 prosenttia ennakon­pi­dä­tyksen alaisesta palkka­tu­losta. Finans­si­val­vonta asetti Teolli­suuden työttö­myys­kassan ensi vuoden jäsen­mak­suksi 0,35 prosenttia. Se on 0,1 prosenttia vähemmän kuin tänä vuonna.

Ammat­tio­sas­tojen jäsen­mak­su­pa­lau­tusta ei makseta, jos osasto ei ole hyväk­synyt vuoden 2017 ylimää­räisen liitto­ko­kouksen hyväk­symiä ammat­tio­saston malli­sään­töjä ja rekis­te­röinyt niitä Patentti- ja rekis­te­ri­hal­li­tuk­seen tai ammat­tio­sasto ei ole toimit­tanut ilman hyväk­syt­tävää syytä toimi­hen­ki­löil­moi­tusta 28.2.2020 mennessä.

Liiton varsi­naisen toiminnan kulujäämän arvioi­daan  ensi vuoden talous­ar­viossa olevan 43 miljoonaa euroa, mikä on vajaa miljoona euroa enemmän kuin tänä vuonna. Kun varsi­naisen toiminnan kuluista vähen­ne­tään arvioidut jäsen­mak­su­tuotot, jää sijoi­tus­toi­minnan tuotoilla katet­ta­vaksi 10,3 miljoonan euron osuus. Tilikauden ylijää­mäksi arvioi­daan muodos­tuvan noin 4,7 miljoonaa euroa kaikki kulu- ja tuloerät, kuten sijoi­tus­toi­minnan oletetut tuotot, huomioon ottaen.

NILOSAARI TOISEKSI VARAPUHEENJOHTAJAKSI

Valtuusto päätti, että Teolli­suus­lii­tossa on kaksi varapu­heen­joh­tajaa aikai­semman kolmen sijaan. Toisena varapu­heen­joh­ta­jana toimii Jari Nilosaari. Puheen­joh­ta­jien lisäksi liiton johto­ryh­mässä toimii talous­pääl­likkö Ulla Hopponen. Järjes­tely tehtiin aikai­semman toisen varapu­heen­joh­tajan Heli Puuran siirryttyä viime syyskuussa SAK:n palvelukseen.

52 ESITYSTÄ

Valtuusto sai käsitel­tä­väk­seen 52 esitystä 25 ammat­tio­sas­tolta. Seuraavat poiminnat kuvaavat esitysten laajaa kirjoa.

Helsingin metal­li­työ­väen, Varkauden Metal­li­työ­väen ja Ström­bergin tehtaan työnte­ki­jöiden ammat­tio­sasto esittivät, että Teolli­suus­liitto joko yksin tai yhdessä SAK:n kanssa selvittää, miten työnan­ta­jien harjoit­tamaa työnte­ki­jöiden työeh­to­so­pi­musten vaihtoa toiseen, eli työeh­to­so­pi­muss­hop­pailua, voidaan rajoittaa. Selvi­tyksen pohjalta pitäisi osastojen esityksen mukaan vaatia muutoksia työeh­to­so­pi­mus­la­kiin. Valtuusto päätti, että Teolli­suus­liitto käynnistää SAK:n kanssa selvi­tys­työn. Selvi­tyksen valmis­tu­misen jälkeen vaiku­te­taan siihen, että työeh­to­so­pi­mus­laki muute­taan työntekijän kannalta oikeu­den­mu­kai­sem­maksi ja turval­li­sem­maksi puuttu­matta työnan­tajan järjestäytymisvapauteen.

Samaiset ammat­tio­sastot esittivät valtuus­tolle, että liitto selvittää, mitä muutoksia palkka­tur­va­la­kiin pitäisi tehdä, jotta työntekijä saisi nykyistä nopeammin palkka­tur­va­pää­töksen ja maksun. Valtuusto tunnisti ongelman. Palkka­tur­va­ha­ke­musten arvioitu käsit­te­ly­aika on keski­määrin kuusi kuukautta. Teolli­suus­liitto aikoo vaikuttaa suoraan ja SAK:n kautta siihen, että palkka­tur­va­jär­jes­telmä kehite­tään nykyistä toimivammaksi.

Teolli­suus­liiton Haapa­veden ammat­tio­sasto esitti, että pääluot­ta­mus­mie­hille valit­tai­siin kaksi varahen­kilöä. Valtuusto totesi, että liiton luotta­mus­mies­vaa­lioh­jeiden mukaan pääluot­ta­mus­mie­helle tai luotta­mus­mie­helle valitaan vähin­tään yksi varahen­kilö. Sitä useampia varahen­ki­löitä voidaan valita, jos siitä on sovittu työnan­tajan kanssa. Liitto kehottaa käymään työpai­koilla keskus­te­luja varapää­luot­ta­mus­miesten määrän kasvattamisesta.

Linna­vuoren metal­li­työ­väen ammat­tio­sasto esitti, että Murikan koulu­tus­tar­jon­taan lisät­täi­siin kurssi väitte­ly­tai­tojen kehit­tä­mi­sestä. Valtuuston vastauksen mukaan argumen­toinnin kehit­tä­minen ilman sisäl­töön kytkey­tyvää osaamista ei yksin riitä kurssin aiheeksi. Väitte­ly­taidon kehit­tä­minen on sen takia kytketty osaksi puhe- ja kirjal­lisen viestinnän opetusta. Lisäksi Murikka tarjoaa neuvot­te­lu­taidon opetusta erilli­senä ja muihin kursseihin sisäl­ty­vänä koulutuksena.

Jyväs­kylän Kirja­työn­te­ki­jäin Yhdistys esitti valtuus­tolle, että liiton teolli­suus­po­liit­ti­sesta ohjel­masta poiste­taan maininta ydinvoi­masta sähkön­tuo­tannon välineenä. Valtuuston mukaan tuonti­säh­köstä riippu­vaisen Suomen on panos­tet­tava entistä voimak­kaammin energiao­ma­va­rai­suu­teen. Lisäksi teolli­suuden sähkön hinta on pidet­tävä kilpai­lu­ky­kyi­senä. Energiaa tarvi­taan tulevai­suu­dessa enemmän, ja Suomeen tarvi­taan monipuo­linen energian­tuo­tan­to­pa­letti. Se tarkoittaa valtuuston mukaan sitä, että ilmas­ton­muu­toksen torjunnan ja sähkön saata­vuuden kannalta on perus­teltua tuottaa sähköä myös ydinvoi­malla ja suhtautua myöntei­sesti mahdol­li­siin uusiin ydinvoimalupahakemuksiin.

Vastaukset esityk­siin toimi­te­taan kaikille niitä tehneille ammattiosastoille.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA