TYÖYMPÄRISTÖ: Syövän torjunnassa päivitys 3.0 – työntekijöiden suojelua tiukennetaan

teollisuusliitto

Konepajat, valimot, kaivokset, puunjalostusteollisuus ja rakentaminen ovat aloja, joilla työntekijöiden suojelua syöpävaarallisilta aineilta tiukennetaan. EU:n syöpädirektiivin kolme päivitystä pannaan Suomessa täytäntöön muuttamalla asetusta työperäisen syövän torjunnasta vuoden 2020 alussa.

Työssään syöpävaarallisille aineille altistuneiden työntekijöiden ASA-rekisteriä on pidetty vuodesta 1979. Edelleen kuitenkin vain pieni osa työperäisistä syövistä paljastuu ammattitaudeiksi. Työterveyslaitos on kehottanut lääkäreitä noudattamaan tarkemmin velvollisuuttaan ilmoittaa ammattitautiepäilyistä AVI:lle.

– Tyypillisesti syövän kehittyminen kestää kymmeniä vuosia. Vuosien takainen työperäinen altistuminen ei tule useinkaan edes mieleen syövän syynä, eikä lääkärikään osaa asiaa epäillä.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Sirkku Saarikoski tuntee entisenä syöpätutkijana perinpohjin nämä ongelmat; syöpä ei jälkikäteenkään ilmoita, mistä se syntyi. Työperäisiin syöpiin sairastuu Suomessa arviolta 1 000 ihmistä vuodessa, mutta ammattitauteina korvataan noin 150, suurin osa niistä asbestin aiheuttamina.

Suomessa EU:n syöpädirektiivin päivitykset toteutetaan muuttamalla valtioneuvoston asetusta työhön liittyvästä syöpävaaran torjunnasta. Asetuksen on tarkoitus astua voimaan tammikuussa 2020.

SANKTIOT KOVENEVAT RAJA-ARVOJEN RIKKOMISESTA

Monissa syöpävaarallisissa aineissa on suomalaisilta työnantajilta jo nyt vaadittu hengitysilman altistuksen pitämistä HTP-arvojen alapuolella. HTP tarkoittaa haitallisiksi tunnettuja pitoisuuksia. Paljoakaan ei Saarikosken mukaan muutu lakeja noudattaneissa yrityksissä, sillä Suomen HTP-arvot ovat yleensä yhtä tiukkoja kuin uusissa EU:n sitovissa raja-arvoissa.

– Suomessa on menty etukenossa. Mutta nyt kun HTP muuttuu sitovaksi raja-arvoksi, tämän raja-arvon rikkomisesta sanktiot ovat kovempia. Työsuojelutarkastajilla on nyt tukevampia keinoja käytössään, Saarikoski arvioi.

”Vuosien takainen työperäinen altistuminen ei tule useinkaan edes mieleen syövän syynä, eikä lääkärikään osaa asiaa epäillä.”

Sitovat raja-arvot tulevat nyt muiden muassa kvartsipölylle, kromi(VI)-yhdisteille, kovapuupölylle, mukaan lukien koivun pöly, ja dieselpakokaasuille.

– Kvartsipölylle altistuu Suomessa arviolta 48 000 työntekijää, esimerkiksi valimoissa, kaivoksissa ja rakennuksilla, Saarikoski kertoo niistä muutoksista, jotka koskevat kaikkein suurimpia työntekijäjoukkoja.

Koivun ja muiden lehtipuiden pölylle altistuvien työntekijöiden luvuksi on puolestaan arvioitu 10 000.

MYÖS ASA-REKISTERIÄ UUDISTETAAN

Suomessa uudistetaan myös edellä mainittua ASA-rekisteriä. ASA oli jäädä aineluettelossaan aina jälkeen, Saarikoski kertoo. Nyt ASA:n vaarakategoriat noudattavat EU:n aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annettua asetusta. Se tunnetaan CLP-asetuksena ja sitä päivitetään jatkuvasti.

ASA-rekisteriin pitää vastaisuudessa ilmoittaa myös työprosesseissaan syöpävaarallisille aineille altistuvat. Esimerkiksi käy kuusiarvoinen kromi, jolle altistutaan erityisesti ruostumattoman teräksen hitsauksessa ja plasmaleikkauksessa. Uutta on myös se, että ASA koskee nyt kaikkia niitä, jotka altistuvat merkittävästi dieselpakokaasuille.

Päivityksessä huomautetaan monien aineiden kohdalla myös ihon kautta saadun altistuksen syöpävaarallisuudesta. Tähän kategoriaan kuuluvat käytetyt moottoriöljyt, joilta kädetkin pitää tarkkaan suojata ihosyövän riskin takia.

– Tämä tarkoittaa esimerkiksi huoltotöitä tekeviä ja auto- ja moottoripyöräkorjaamoissa työskenteleviä.

Painetta työolojen kohentamiseen pitäisi Saarikosken mielestä tulla myös itse työpaikoilta, esimerkiksi työsuojeluvaltuutetuilta.

– Tietenkin vaarojen torjuminen on periaatteessa työnantajan velvollisuus. Mutta on muistettava, että aineiden tai prosessien syöpävaaran havaitseminen on todella paljon vaikeampaa kuin esimerkiksi vaikka sen havaitseminen, että tähän sirkkeliin tarvitaan suojalaite. Työsuojeluvaltuutetut voivat olla tekemässä havaintoja, toimia työnantajan tukena olojen parantamiseksi.

 

Miksi syöväntorjunta jumittui EU:ssa?

Sirkku Saarikoski myöntää, että altistumisen raja-arvot perustuvat paitsi tieteellisiin tutkimuksiin syövän aiheuttajista, myös poliittisiin päätöksiin ja arvioihin siitä, mitä kaikki maksaa ja mikä on teknisesti mahdollista. Esimerkiksi maanalaisille kaivoksille ja tunnelitöihin on myönnetty pidennetty siirtymäaika, jonka jälkeen niiltä vasta vaaditaan dieselpakokaasujen raja-arvojen alittamista. Kaivoksissa määräaika umpeutuu helmikuussa 2026, muilla aloilla 2023.

Totta on sekin, että yritykset hanakasti vetoavat siihen, että jotain pitoisuutta ei voi mitata. Todellisuudessa on yleensä aina keksitty mittalaitteet, kunhan määräykset ovat mittaamista vaatineet, Saarikoski muistuttaa.

EU:ssa oli koko syövän torjuntatyö jumissa viimeistä edellisen eli Barroson komission aikoihin.

– Tämä oli tietoinen valinta EU:n johdossa. Työsuojelu ei ollut painopisteenä, vaan haluttiin suojella yrityksiä lisäkustannuksilta, Saarikoski arvioi.

Direktiivin päivitystyö nitkahti kunnolla liikkeelle työntekijöiden suojelusta ja eritoten työperäisen syövän torjunnasta innostuneen komissaarin Marianne Thyssenin johdolla. Samaa Saarikoski toivoo uudelta luxemburgilaiselta komissaarilta.

 

SANASTOA

  • ASA on Työterveyslaitoksen ylläpitämä rekisteri työssään syöpävaarallisille aineille altistuneista työntekijöistä
  • AVI on Suomen aluehallintovirasto
  • CLP-lyhenteellä tarkoitetaan EU:n asetusta aineluokituksesta, pakkaamisesta ja merkitsemisestä
  • HTP tarkoittaa haitallisiksi tunnettuja pitoisuuksia hengitysilmassa
  • STM on sosiaali- ja terveysministeriö

 

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA VESA RANTA