VÄITTÄJÄT: Onko eläkejärjestelmä oikeudenmukainen?

teollisuusliitto

Riittävätkö eläkevarat tuleviin eläkkeisiin? Ja onko järjestelmä oikeudenmukainen myös nuoria kohtaan?

Katso videolta, miten eläkejärjestelmän rakennelma kestää.

 

VÄITTÄJÄT


NIKOLAS ELOMAA
EDUNVALVONTAJOHTAJA
TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA


TERE SAMMALLAHTI
SISÄLTÖJOHTAJA
AJATUSPAJA LIBERA

 

ELÄKEJÄRJESTELMÄ EI KESTÄ IKÄÄNTYVÄN SUOMEN ONGELMIA.

NIKOLAS ELOMAA: Kyllä se kestää. Siihen on rahastoitu sen verran varoja, että pienenevätkin ikäluokat otetaan huomioon. Tiedämme, paljonko lapsia syntyy, ja pystymme arvioimaan talouskasvua, palkkoja ja sijoitustuottoja.

TERE SAMMALLAHTI: Riippuu tarkastelun parametreistä. Jos tulevaisuuden veronmaksajan ostovoimasta ei välitetä ja työeläkemaksun suuruudelle ei nähdä ylärajaa, silloin se voi kestää.

ELOMAA: Järjestelmää tarkastellaan koko ajan. Vuonna 2017 eläkeuudistus tehtiin nimenmaan siksi, että huomattiin tilanteen muuttuneen syntyvyyden osalta, ja lisäksi talouteen tuli paha notkahdus.

SAMMALLAHTI: Huoltosuhde heikkenee, ja uusi taantuma on kulman takana. Eläkejärjestelmä ei vaikuta olevan kestävällä pohjalla.

NUORET EIVÄT LUOTA SUOMALAISEEN ELÄKEJÄRJESTELMÄÄN.

SAMMALLAHTI: Nuoret eivät luota järjestelmän kestävyyteen. Moni ajattelee, että heille jää maksajan rooli ja oma eläke jää saamatta.

ELOMAA: Aika harva alle 30-vuotias miettii eläkeasioita, ikävä kyllä. Kun epäluottamuksesta puhutaan koko ajan, kyselyiden tulos on aina sama: nuoret eivät luota. Mutta Eläketurvakeskuksen barometrissä näkyy, että vanhemmiten luottamus nousee huristen.

NYKYNUORET MAKSAVAT SUHTEELLISESTI ENEMMÄN TULEVASTA ELÄKKEESTÄÄN KUIN JO ELÄKKEELLÄ OLEVAT IHMISET MAKSOIVAT. SE EI OLE REILUA.

SAMMALLAHTI: Eläkejärjestelmä on epäreilu nuoria kohtaan. Kun järjestelmä lanseerattiin, työeläkemaksut olivat 5 prosenttia, nyt ollaan 25:ssä ja nostopainetta on edelleen.

ELOMAA: Luvut tuntuvat isoilta. Mutta kun järjestelmä alkoi, työeläkkeitä ei ollut rahastoitu, suurin osa eläkkeistä oli kansaneläkkeitä ja äijät kuolivat 65-vuotiaina. Nyt he elävät melkein 80-vuotiaiksi. Maksujen nousu johtuu osittain siitä, että me elämme niin pitkään.

”Meillä on hyvin solidaarinen järjestelmä, jossa kaikki ovat samassa veneessä”, sanoo Nikolas Elomaa.

JOTKUT POLIITTISET NUORISOJÄRJESTÖT OVAT EHDOTTANEET, ETTÄ NYKYISIÄ ELÄKKEITÄ PITÄISI LEIKATA, JOTTA NUORTEN ELÄKKEISIIN RIITTÄISI RAHAA. ONKO SE REALISMIA?

ELOMAA: Eläke on palkasta säästettyä varallisuutta vanhuutta tai työkyvyttömyyttä varten. Ei kukaan ota varoja pankkitililtäsikään, jos olet sinne säästänyt. Ehdottomasti vastustan ajatusta.

SAMMALLAHTI: Ongelma on siinä, että koko järjestelmä on rakennettu kestämättömäksi, mutta sen muuttaminen on poliittisesti ja juridisesti haastavaa. Ideaalimaailmassa järjestelmä ajettaisiin pitkällä siirtymäajalla alas ja siirrettäisiin painopiste yksityisen eläkevakuuttamisen suuntaan. Eläkejärjestelmä ei voi olla koskematon monoliitti.

ELOMAA: Meillähän on hyvin solidaarinen järjestelmä, jossa kaikki ovat samassa veneessä. Muualla, missä tuetaan yksilöllistä säästämistä, pärjäävät ne, jotka muutenkin pärjäävät hyvin. Toiselle puolelle kansasta ei jää oikein mitään, hyvä jos rahaa ruokaan.

NUORTEN KANNALTA EI OLE REILUA, ETTÄ ELÄKEIKÄ KARKAA KOKO AJAN KAUEMMAS.

SAMMALLAHTI: En pidä sitä epäoikeudenmukaisena, koska elinikä nousee. Ei voida olla järjestelmässä, jossa opiskellaan ensin 30-vuotiaaksi, ja lopussa ollaan 30 vuotta eläkkeellä. Pitää olla mahdollisuus vetäytyä varhaiseläkkeelle, jos oma pörssi kestää, mutta kaikilla myös mahdollisuus kohtuullisen mittaiseen eläkeaikaan.

ELOMAA: Varmasti kaikkia harmitti, että elinikä nousi. Mutta aika moni ymmärsi, miten mahdoton yhtälö on, jos ollaan 50 vuotta eläkkeellä.

SAMMALLAHTI: Ehkä mun sukupolvi on ensimmäinen, joka miettii, pitääkö työuran loppua täysin tiettyyn pisteeseen? Ehkä tulevaisuudessa ”eläkeikäisenä” tehdään osapäiväisiä töitä jaksamisen mukaan?

ELOMAA: Onhan siihen houkuttimia, eli jos teet töitä eläkeikärajan yli, eläke alkaa karttua tosi hyvin.

SAMMALLAHTI: Työ on yhteisöllinen asia ja tuo elämään muutakin kuin rahaa. Suomalaisilla on vähän väärä asenne, kun ajatellaan, että pitää päästä ikuiselle lomalle, vaikka lyhyemmätkin työpätkät toisivat elämään terveitä rutiineja ja esimerkiksi yksinäisille vanhuksille sosiaalisia kontakteja.

ELOMAA: Ettei kävisi niin, että se, jolla ei ole varaa jäädä eläkkeelle, joutuu jäämään työelämään ja ne, joilla on antoisa lisäeläke, jäävät ennenaikaisesti sieltä pois?

”Jos firma haluaa johtajasopimuksilla maksaa yksityisellä sektorilla lisäeläkettä, go for it”, sanoo Tere Sammallahti.

EI OLE MORAALISESTI OIKEIN, ETTÄ JOTKUT SAAVAT JÄRJETTÖMÄN KOKOISIA KUUKAUSIELÄKKEITÄ.

ELOMAA: Tavattoman suuret palkat – joista työeläke kertyy – ovat osakkeenomistajien tai jopa valtio-omistajan käsissä. Monenkymmenen tonnin eläkkeet eivät kuitenkaan tule työeläkejärjestelmästä, vaan yritysten kassasta. Ne ovat ottaneet kalliita lisäeläkkeitä vakuutusyhtiöistä.

SAMMALLAHTI: Jos firma haluaa johtajasopimuksilla maksaa yksityisellä sektorilla lisäeläkettä, go for it. Isoin ongelma on itse eläkejärjestelmä.

ELÄKEJÄRJESTELMÄ ON LIIAN MONIMUTKAINEN TAVALLISEN IHMISEN YMMÄRRETTÄVÄKSI.

SAMMALLAHTI: Suomalaiset ovat fiksua kansaa, ja järjestelmä on ymmärrettävä. Data vain on piilossa, se pitäisi tuoda jäsennellyssä muodossa esiin.

ELOMAA: Lisäksi äänessä on paljon eri tahoja ja jokaisella oma lehmä ojassa. Asiantuntijapainotteinen pieni ryhmä keskustelee keskenään, ja suurin osa ihmisistä ihmettelee, loppuvatko rahat vai ei.

SAMMALLAHTI: On huolestuttavaa, että keskustelu pyörii pienen ammattilobbyn ja asiantuntijoiden asettamissa raameissa. Ja kun politiikka tulee mukaan ja on 1,5 miljoonaa ääntä jaettavissa, osa poliitikoista on valmiita sanomaan mitä tahansa.

ELOMAA: Varsinkin vaalien alla informaatio on oman kannattajakunnan näköistä. Meillä on 1,5 miljoonaa eläkeläistä, ja nuorisojärjestöillä on oma vinkkelinsä. Palkansaajia ei juuri keskustelussa näy.

 

ELÄKE SUOMESSA

Suomen lakisääteinen eläkevakuutus koostuu Kelan hoitamasta kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä sekä eri työeläkelaitosten hoitamasta työeläkkeestä. Kansaneläke ja takuueläke kattavat koko väestön. Työeläketurva kattaa koko työvoiman, mukaan lukien yrittäjät.

Työeläke turvaa työntekijänä tai yrittäjänä toimineen henkilön kulutustason säilymisen kohtuullisena. Kansaneläke yhdessä Kelan maksaman takuueläkkeen kanssa turvaa kaikille eläkeläisille perustoimeentulon.

Lähde: Eläketurvakeskus, www.etk.fi

 

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO