Kari Hyytiä: Kumppanuuksilla näkyvyyttä työpaikkaohjaukseen

teollisuusliitto

Usein olen kuullut sanonnan: ”Tämä ei kuulu meille. Ei ole aikaa eikä resursseja”. Toisaalta olen kuullut, että ammatillisen koulutuksen opiskelija tarvitsee ohjausta ja opastusta oppimisen polulla.

Työnantajat, koulutuksen järjestäjät sekä ammatti- ja työnantajajärjestöt ovat lähes yksimielisiä ohjauksen ja opastuksen tärkeydestä. Herääkin kysymys, eikö uusia työntekijöitä enää perehdytetä ja ohjata ajan ja resurssien puutteen vuoksi, oli kyseessä sitten opiskelija, harjoittelija tai valmis ammattilainen. Samanaikaisesti väestö vanhenee ja osaajista on huutava pula. Mistä niitä saadaan, jos kukaan ei ota vastuuta? Odottavatko yritykset valmiita 25–35-vuotiaita moniosaajia, joilla on 45 vuoden työkokemus?

Opiskelu on siirtynyt entisestään työpaikoille. Uusi tuleva ammattilainen ei saa uuden lain mukaan jäädä yksin, eikä vastuuta hänen ohjauksestaan voida siirtää toisaalle. Muutoin nuori tai vanhempi opiskelija äänestää jaloillaan. Lain tuomat velvoitteet ja vastuut pitää aukaista työturvallisuus mukaan lukien paremmin näkyväksi.

”Kumppanuuksien kautta voidaan opetukseen liittyviä vastuita selkeyttää ja sopia kuka opastaa, opettaa ja ohjaa.”

Onneksi Suomessa on osaavia yrityksiä, jotka ohjaavat ja perehdyttävät uudet ammattilaisensa hyvin. Kumppanuuksien kautta voidaan opetukseen liittyviä vastuita selkeyttää ja sopia kuka opastaa, opettaa ja ohjaa. Samalla voidaan määritellä, mitkä työpaikkaohjaajan tehtävät ovat ja huolehtia, että ohjaajat todella nimetään. Sen rinnalla on tarpeen miettiä, mitkä vastuut koulutuksen järjestäjä hoitaa, mikä on opettajan rooli, ja kuinka usein hänen ammattitaitoaan voidaan hyödyntää.

Toisin sanoen nostetaan esille kaikki ne kysymykset, joiden ratkaisemiseen ei ole aiemmin ollut aikaa ja resursseja. Koulutuksen järjestämisestä ja käytännön toteuttamisesta on sovittava kirjallisesti.

Työelämän on oltava lähempänä koulutuksen järjestäjiä, mikäli uusia osaajia halutaan saada työelämän tarpeisiin. Yhteistyö, verkostoituminen ja erilaisten kumppanuuksien rakentaminen on hyvä aloittaa jo peruskouluista ja avata nuorille, ja erityisesti opinto-ohjaajille, pääsy tutustumaan työpaikoille. Opinto-ohjaajat eli opot ovat keskeisessä asemassa nuoren harkitessa mennäkö lukioon vai valitako opiskelupoluksi ammatillinen koulutus. Tosin yhdellä opolla voi olla jopa 600 ohjattavaa. Se on liikaa.

Teollisuusliitto haluaa luoda tiiviimpää yhteistyötä opinto-ohjaajien ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Menossa on vastuiden ja resurssien määrittelyn ja yhteen sovittamisen nivelvaihe. Toivottavasti kumppanuudet eri muodoissaan paljastavat myös opetuksen puutteet, jotta ne voidaan ratkoa yhteistyöllä nykyisen lainsäädännön velvoittamalla tavalla. Onneksi hallitusohjelma lupaa lisää rahaa koulutukseen.

KARI HYYTIÄ
Teollisuusliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntija

KUVA KITI HAILA