VÄITTÄJÄT: Tuot­ta­vuutta piis­kalla vai porkkanalla?

Mitkä ovat tuot­ta­vuu­den tärkeim­mät teki­jät? Syntyykö työte­hoa käskyillä vai luottamuksella?

Katso videolta, miten tuot­ta­vuu­den raken­nelma kestää.

 

VÄITTÄJÄT


MIRJAMI SUIKKI
SOPIMUSASIANTUNTIJA
TEOLLISUUSLIITTO


JARMO PÄIVÄ
JOHTAVA ASIANTUNTIJA
TEKNOLOGIATEOLLISUUS

 

TUOTTAVUUS KOHENEE TARKOILLA OHJEILLA JA TYÖN VALVONNALLA?

JARMO PÄIVÄ: Ohjeita ja yhtei­siä toimin­ta­mal­leja tarvi­taan, mutta ne eivät pelkäs­tään riitä. Pitää olla luot­ta­musta, yhteis­työtä, yhteis­toi­min­taa, ja ihmis­ten pitää olla mukana kehit­tä­mässä työtään.

MIRJAMI SUIKKI: Valvonta ja seuranta ei ole tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sin tapa toimia. Asioita pitäisi pystyä arvioi­maan nyky­ään hieman toisella tavalla. Tiedossa pitäisi olla, miten proses­sit etene­vät. Esimer­kiksi jalos­ta­vassa työssä kahdek­san tunnin päivästä teke­mi­sai­kaa on noin neljä tuntia. Syy tähän ovat yleensä mate­ri­aa­li­puut­teet, eivätkä teke­mi­sen edel­ly­tyk­set ole kunnossa.

TYÖNTEKIJÄT OVAT AINA PARHAITA ASIANTUNTIJOITA SIINÄ, MITEN ASIAT KANNATTAA TEHDÄ?

PÄIVÄ: Omassa työs­sään työn­te­ki­jät ovat usein parhaita asian­tun­ti­joita. Esimie­hillä on taas muuta osaa­mista ja ymmär­rystä, joten paras tulos tulee kombi­naa­tiolla, jossa jokai­sen osaa­mi­nen on käytössä.

SUIKKI: Työn­tekijä on oman työnsä paras asian­tun­tija, mutta on oltava myös halua kehit­tää sitä. Jottei jäädä junnaa­maan vanhoi­hin mene­tel­miin, kehit­tä­mi­seen tarvi­taan koko orga­ni­saa­tiota. Työnan­ta­jien on hyvä ottaa työn­te­ki­jöi­den aloit­teet huomioon, kaik­kea ei voi ohjata ylhäältä.

TÄRKEIN TEKIJÄ TUOTTAVUUDEN NOSTAMISESSA ON TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN HYVÄ VUOROPUHELU?

PÄIVÄ: Ehdot­to­masti on tärkeää, että asioista voidaan keskus­tella avoi­mesti. Luot­ta­mus johtaa parem­paan loppu­tu­lok­seen. Meidän kentällä se toimii aika hyvin, vaikka työpaik­ka­koh­tai­sia ja alueel­li­sia eroja onkin. Yhteis­työllä saadaan paikal­li­sia sopi­muk­sia ja kehi­tystä eteenpäin.

SUIKKI: Ilman yhteis­työtä mikään ei johda hyvään loppu­tu­lok­seen. Kun fiilis on hyvä, se tuo muka­naan paljon muuta hyvää. Yrityk­siä kier­täessä aistii yleensä heti sen vuoro­vai­ku­tuk­sen tason. Kaikki lähtee johta­mi­sesta, koska hyvä johta­mi­nen vaikut­taa siihen, miten henki­löstö suhtau­tuu muutoksiin.

PÄIVÄ: Työhy­vin­vointi- ja tuot­ta­vuusa­na­lyy­seissä on nähtä­vissä, että parhai­ten johdet­tu­jen yritys­ten kannat­ta­vuus on selvästi parempi kuin muilla.

”Jos työhy­vin­voin­tiin satsa­taan, se vaikut­taa ihmis­ten mielia­laan ja mieli­ku­vaan, miten asiat koetaan”, Mirjami Suikki sanoo.

TUOTTAVUUS JA YRITYKSEN HYVÄ TULOS SYNTYVÄT TYÖHYVINVOINNISTA?

PÄIVÄ: Työhy­vin­voin­tia on tutkittu paljon sadoissa yrityk­sissä, ja sen yhteys tuot­ta­vuu­teen on osoitettu.

SUIKKI: Jos työhy­vin­voin­tiin satsa­taan, se vaikut­taa ihmis­ten mielia­laan ja mieli­ku­vaan, miten asiat koetaan. Työhy­vin­voin­tiin kuulu­vat työn teke­mi­sen edel­ly­tyk­set, työka­lut, koneet ja lait­teet sekä ergo­no­mia. Niihin inves­tointi tuo työhyvinvointia.

PÄIVÄ: Työhy­vin­voin­nin pitäisi olla osa yrityk­sen stra­te­giaa, johta­mista ja johto­ryh­mä­työs­ken­te­lyä, ei irral­li­nen palikka. Johta­mi­nen koros­tuu myös tässä. Lähie­si­mies­ten työ on erit­täin tärkeää työhy­vin­voin­nin kehit­tä­mi­sessä. Hyvä johta­mi­nen saa ihmi­set viih­ty­mään ja moti­voi­tu­maan. Esimie­hen rooli on nyky­ään olla koutsi ja mahdol­lis­taja – hänen ei tarvitse tietää kaik­kia yksi­tyis­koh­tia, vaan pitää osata raken­taa kokonaisuutta.

SUIKKI: Hyvä johta­mi­nen raken­taa luot­ta­musta. Mutta ei pidä unoh­taa sitä, että meillä on osaa­via luot­ta­mus­mie­hiä ja työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuja, jotka edis­tä­vät osal­taan työhyvinvointia.

PAIKALLINEN SOPIMINEN ON TÄRKEÄÄ TUOTTAVUUDEN NOSTAMISESSA?

PÄIVÄ: Se on avain erityi­sesti maail­massa, missä kaikki muut­tuu koko ajan ja nopeasti. Siinä on äärim­mäi­sen paljon mahdol­li­suuk­sia. Parhaim­mil­laan paikal­li­sessa sopi­mi­sessa molem­mat osapuo­let saavat aina jotain.

SUIKKI: Se on tärkeää. Meillä sitä on tehty iät ja ajat, mutta silti tarvi­taan koulu­tusta paikal­lis­ten sopi­muk­sien teke­mi­seen. Meidän tuot­ta­vuus­hank­kees­samme tarjoamme mahdol­li­suutta paikal­li­seen sopi­mi­seen monilla osa-alueilla.

PÄIVÄ: Meillä on hyviä koulu­tuk­sia paikal­li­sen sopi­mi­sen sovel­ta­mi­sesta, ja ne ovat kiin­nos­ta­neet kovasti. Silti toivoi­sin enem­män rohkeutta kokeilla uusia ratkai­suja. Jos kokei­lut eivät toimi, niistä pääsee aina eroon.

SUIKKI: Pitää muis­taa, että ilman luot­ta­musta ja vuoro­vai­ku­tusta ei synny paikal­lista sopimista.

PÄIVÄ: Totta, yhteis­työ ja luot­ta­mus ovat ehdo­ton kärki ja edel­ly­tys tässäkin.

”Jos omaan työhön ei pääse vaikut­ta­maan, muutos voi aiheut­taa vastus­tusta ihan peri­aat­teesta”, Jarmo Päivä sanoo.

TYÖNTEKIJÄT OVAT MUUTOSVASTARINTAISIA, JA SE ESTÄÄ TEHOKKAAMPIEN TYÖTAPOJEN KÄYTTÖÖNOTTOA?

SUIKKI: Kyllä muutok­set aiheut­ta­vat usein vasta­rin­taa. On ehkä totuttu siihen, että ennen haet­tiin syyl­listä miksi jokin ei toimi, mutta nyky­ään pitää miet­tiä sitä, mikä teki virheen mahdol­li­seksi. Muutos­vas­ta­rinta ei koskaan poistu, ja se voi olla myös tervettä kehi­tyk­sen kannalta. Mutta kun työn­te­ki­jät osal­lis­te­taan, muutos­vas­ta­rinta ei ole niin voimakasta.

PÄIVÄ: Muutos­vas­ta­rin­nan taus­talla on usein pelko tai epätie­toi­suus. On tärkeää, että muutok­sista keskus­tel­laan ja että niiden käsit­te­lyyn pääsee osal­lis­tu­maan. Jos omaan työhön ei pääse vaikut­ta­maan, muutos voi aiheut­taa vastus­tusta ihan periaatteesta.

SUIKKI: Jotkut koke­vat muutok­set uhkana, mitä tapah­tuu omalle tai osas­ton työlle… Voi tulla pelko, että ”meitä ei enää tarvita”. Myös työtah­din kiih­ty­mistä pelä­tään, kun puhu­taan tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­sesta. Sitä­hän se ei tarkoita.

PÄIVÄ: Me suoma­lai­set emme ole aina parhaita keskus­te­lussa. Mutta jos ei puhuta, aletaan arvailla ja on suuri vaara arvata väärin.

MITÄ TUOTTAVUUDEN NOSTON KEINOJA ON VIELÄ MAINITSEMATTA?

PÄIVÄ: Yhteis­työssä, paikal­li­sessa sopi­mi­sessa ja työhy­vin­voin­nissa on valtava poten­ti­aali, mutta lisäi­sin inves­toin­nit, samoin digi­ta­li­saa­tion ja auto­maa­tion hyödyntämisen.

SUIKKI: Inves­toin­nit lait­tei­siin, konei­siin ja osaa­mi­seen sekä johta­mi­nen ovat kaikki oleellisia.

 

PAREMPAA YHTEISTYÖTÄ

Tuot­ta­vuutta yhdessä on Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den ja Teol­li­suus­lii­ton yhtei­nen ohjelma, jonka tarkoi­tus on vahvis­taa yhdessä teke­mi­sen kult­tuu­ria ja tuoda Lean-toimin­ta­malli yritys­ten arkeen.

www.tuottavuuttayhdessa.fi

Työkaari kantaa – tuot­ta­vaa työhy­vin­voin­tia on työelä­män kehit­tä­mis­hanke, jossa työnan­taja ja henki­löstö kehit­tä­vät yhdessä työhy­vin­voin­tia ja tuottavuutta.

www.tyokaari.fi

 

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO