Meri-Lapin kiertotalousmallissa teollisuusyritykset tekevät poikkeuksellista yhteistyötä. Toisten sivuvirtoja hyödyntämällä on aiemmin jätteeksi luokitellusta materiaalista voitu kehittää ekologisia tuotteita, jotka vähentävät hukkaa ja säästävät ympäristöä.

• Meri-Lapissa on maailman pohjoisin bio-, metalli-, kaivos- ja energiateollisuuden keskittymä. Yritykset sijaitsevat ympyrässä, jonka halkaisija on 25 kilometriä. Alueen sisällä on kolme suurta teollisuuskeskittymää ja noin 100 teollisuuspalveluihin keskittynyttä pk-yritystä.
• Elinvoimaisella talousalueella syntyy noin 80 % Lapin teollisuustuotannosta ja 7 % koko Suomen viennistä. Alueen yritysten viennin arvo on yli 4 mrd. euroa vuodessa.
• Teollisuusyrityksissä on 4 000 työpaikkaa. Laskettaessa mukaan alihankintaketjut ja muut työllistävät vaikutukset on työpaikkoja yhteensä 15 000–20 000.

Meri-Lapissa tuotetaan teollisuuden sivutuotteita 1,7 miljoonaa tonnia vuosittain. Määrän on arvioitu vastaavan 130 rekkalastillista tavaraa vuoden jokaisena päivänä. Sitä ei haluta hukata.

Näitä teollisen kiertotalouden tuotteita hyödynnetään jo nyt muun muassa maarakentamisessa, kemikaalien tuotannossa, betonituotteissa, ravinteina ja energiana.

Teollisessa kiertotaloudessa materiaalien määrät ovat valtavia. Suomessa syntyvästä jätteestä yli 95 prosenttia syntyy muualla kuin kotitalouksissa. Tähän liittyy huikeita liiketaloudellisia mahdollisuuksia. Meri-Lapissa arvioidaan olevan parikymmentä teollisen kiertotalouden aihiota jo kehitteillä. Työllisyysvaikutus niissä olisi parhaimmillaan 400 työpaikkaa.

Outokummun Tornion terästehdas on alueen merkittävin teollinen toimija, jonka palveluksessa työskentelee suoraan 2 200 työntekijää sekä urakoitsijoiden ja alihankkijoiden kautta 600 työntekijää. Kierrätysmateriaalien ja sivuvirtojen hyötykäyttö on varapääluottamusmies Tommi Sauvolaisen mielestä kasvattanut yhtiötä jo vuosikymmenien ajan.

– Me ajattelemme, että kiertotalous on ensinnäkin ekologisesti kestävää, mutta se kykenee myös luomaan pysyviä työpaikkoja Tornion seudulle. Haalarissa ei tarvitse aina lukea ”Outokumpu”. Ammattiosaston jäsenmäärä on 1990-luvulta lähtien vähintäänkin tuplaantunut.

SUOMI ON EDELLÄKÄVIJÄ

Suomi on edelläkävijä kiertotaloudessa. Euroopan komissio valitsi vuonna 2014 Lapin modernin klusterikehittämisen Euroopan mallialueeksi luonnonvarojen kestävässä jalostamisessa. Sitra valittiin viime vuonna maailman johtavaksi kiertotaloustoimijaksi Maailman talousfoorumissa.

Kemin Digipolis Oy:llä on ollut merkittävä rooli kiertotalousmallin rakentamisessa. Kiertotaloudessa ei jaeta pikavoittoja.

– Aivan ensimmäiseksi pitää kyetä löytämään toimijoiden keskinäinen luottamus, sanoo Digipoliksessa teollisuuspalvelujen kehittämisohjelmaa aiemmin pitkään vetänyt Kari Poikela.

Kun maahan laadittiin vuonna 2016 maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden toimintaohjelman tiekartta, Sitra nimesi yhdeksi avainhankkeeksi Kemi-Tornion teollisen kiertotalouden innovaatioalustan.

Digipolis, Kemin kaupunki, Lapin ammattikorkeakoulu ja Sitra ovat yhdessä teollisuuden ja palveluyritysten kanssa luoneet suomalaisen ekoteollisuuspuistojen mallin. Siinä lähellä sijaitsevat yritykset jakavat esimerkiksi tietoa ja osaamista sekä materiaaleja, vettä, energiaa ja infrastruktuuria keskenään.

– Kemi-Tornion ekoteollisuuspuisto on muihin puistoihin verrattuna fyysisesti laaja alue, mutta sen sisällä tehdään kiinteää yhteistyötä etäisyyksistä huolimatta, kiertotalouden johtava asiantuntija Nani Pajunen Sitrasta kiittelee.

Meneillään olevan hankkeen myötä Kemiin sijoitettiin Suomen ensimmäinen valtakunnallinen teollisen kiertotalouden osaamiskeskus. Kierto- ja biotalouskeskuksen johtajana nykyisin toimiva Poikela pitää alueen vahvuutena mahdollisuutta hyödyntää eri toimijoiden tuotannon sivuvirtoja toimialarajat ylittävällä tavalla.

Hän iloitsee erityisesti kaivosteollisuuden kanssa tapahtuvasta laajenevasta yhteistyöstä. Kiertotalouskeskuksen yhdessä Tapojärvi Oy:n kanssa rakentama pilottihanke sivukivikasojen ekologisen päällysrakenteen kehittämisestä palkittiin tänä vuonna kansainvälisellä Global Slag -innovaatiopalkinnolla.

Palkinto myönnettiin kuonapohjaisen geopolymeerin tuotteistamistyöstä Outokummun alihankkijana toimivalle Tapojärvelle. Geopolymeeripintarakenne on tiivis, veden ja hapen pitävä rakenne, jolla voidaan peittää kaivosten sulfidiset sivukivikasat. Tähän tarkoitukseen on tyypillisesti käytetty HDPE-muovikalvoa.

– Tätä rakennetta on testattu Kittilän kultakaivoksella. Kykenemme vastaamaan kaivosteollisuuden globaaleihin ympäristöhaasteisiin, Poikela myhäilee.

Kierto- ja biotalous ovat Kemin kaupungin strategisia kehittämisaloja. Digipolis on kaupungin tytäryhtiö. Kaupunginjohtaja Tero Nissisen mielestä mainittu kaivosalan pilottihanke on hyvä esimerkki nykyisten rahoitusinstrumenttien liiallisesta jäykkyydestä.

– Kyse oli vain reilun 200 000 euron hankkeesta. Mukana oli parikymmentä yritystä. Joillekin rahoittajille mainittu summa oli liian suuri ja toisille liian pieni. Menetimme vuoden etsiessämme riittävän joustavaa rahoitusmekanismia, Nissinen lähettää päättäjille terveisiä.

ROMUSTA KIERRÄTYSTERÄSTÄ

Outokummun Tornion terästehdas on Euroopan suurin materiaalien kierrätyslaitos. Tehdas valmistaa vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia ruostumatonta terästä kierrätysteräksestä. Sitä kutsuttiin ennen romuraudaksi. Kierrätysterästä käytetään 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Sen lisäksi valmistukseen hupenee 0,5 miljoonaa tonnia erilaisia seosaineita.

Outokumpu-konsernin kestävän kehityksen johtaja Juha Ylimaunu toteaa tehtaalla valmistetun teräksen metallisisällön kierrätystason olevan noin 85 prosenttia. Outokumpu ostaa kierrätysterästä etupäässä pohjoismaista ja Keski-Euroopasta. Joitakin eriä ostetaan myös Rotterdamin isosta kierrätysteräspörssistä, johon tulee tavaraa muistakin maanosista.

– Romurauta ostetaan tiettyinä standardien mukaisina laatuina, joihin kaikki toimittajamme ovat sitoutuneet, Ylimaunu selittää.

Kupari tai sinkki romuraudan joukossa ovat ruostumattomalle teräkselle myrkkyä. Niiden löytyminen sulatuksessa saattaa johtaa koko sulatuksen romuttamiseen. Kierrätysteräksen eri sulatusvaiheissa otetaankin useampia analysoitavia näytteitä, joiden avulla korkea laatu ja muiden metallien määrän minimaalisuus varmistetaan.

– Olemme joutuneet palauttamaan toimittajille kokonaisia laivalasteja, mikä tarkoittaa tuhansia tonneja epäkuranttia raaka-ainetta, toteaa Outokummun Tornion ja Ruotsin Avestan raaka-aineiden hankintajohtaja Tarja Elf.

Teräksestä tekee ruostumattoman juuri kromi, jota Outokumpu saa omistamastaan Kemin kaivoksesta louhitusta kromiittimalmista. Ruostumattoman teräksen valmistuksen eri vaiheissa ja muissakin metallurgisissa prosesseissa tarvitaan myös kuonanmuodostajia.

– Ferrokromia sulatettaessa kuonanmuodostaja on kvartsiitti. Näistä kuonanmuodostajista muodostuu merkittävä sivumateriaalivirta, joka pitää saada kiertoon, Ylimaunu selittää.

Kuonan tärkein tehtävä on prosessin aikana vastaanottaa syntyviä hapetustuotteita ja suojata terästä ilman hapettavalta vaikutukselta. Kuona erotellaan sulasta joko kaatamalla tai laappaamalla konvertterista tai valokaariuunista.

Kuonaa tehdään kahta lajia, ferrokromikuonaa 700 000 tonnia ja teräskuonaa 300 000 tonnia vuodessa. Mustaa ferrokromikuonaa Outokumpu on myynyt vuosikymmenien ajan. Kuonaa käytetään lähinnä rakennustarkoituksiin, erityisesti maarakentamiseen.

– Tätä kuonaa ohjataan myös muuhun teollisuuteen. Kromin korkean sulamispisteen vuoksi sitä käytetään tulenkestävien tiilien valmistamiseen. Vaalean teräskuonan käytämme suurimmaksi osaksi itse, Ylimaunu selventää.

Outokumpu käyttää kuonien prosessointiin alihankkijana terästehtaan kupeessa sijaitsevaa monialayritystä Tapojärveä. Sekä ferrokromi- että teräskuonassa on arvometalleja, jotka Tapojärvi erottelee ja palauttaa Outokummulle. Samalla kuonat käsitellään uudelleenkäyttöä varten.

Konverttereissa ja valokaariuuneissa käytetään tulenkestäviä tiiliä, jotka Tapojärvi murskaa niiden tullessa käyttöikänsä päähän ja tekee niistä tulenkestävää massaa, minkä Outokumpu voi käyttää jälleen uudestaan.

HIILIJALANJÄLKI MAAILMAN ALHAISIN

Outokummun Tornion tehtaiden hiilijalanjälki on ruostumattoman teräksen valmistuksessa maailman alhaisin. Se perustuu Ylimaunun mukaan erityisesti omaan ferrokromiin, joka valmistetaan erittäin tehokkaasti ja vähähiilisellä sähköllä. Alhaiseen hiilijalanjälkeen vaikuttavat myös integraation tuomat edut.

– Meillä on ferrokromisulatto, terässulatto, kuumavalssaamo ja kylmävalssaamo samalla alueella. Se mahdollistaa sulan ferrokromin käytön terästehtaalla, Ylimaunu selittää.

Terästeollisuuden valssaamot ovat perinteisesti saattaneet sijaita eri paikkakunnilla, jopa eri maissa, mikä on pakottanut yhtiöt hillijalanjälkeä kasvattaviin ylimääräisiin kuljetuksiin. Integraatio antaa Outokummulle merkittävän kilpailuedun. Sulaa ferrokoromia ei pystytä käyttämään missään muualla.

Outokummun kehittämillä teknisillä ratkaisuilla kyetään tuotantoprosessin eri vaiheissa monin tavoin säästämään ja kierrättämään. Sivutuotepäällikkö Eveliina Karjalainen kertoo, kuinka integraation ansiosta jatkuvavalukoneessa valetut, 14 metrin mittaisiksi katkaistut reilun 20 tonnin painoiset teräsaihiot voidaan toimittaa kuumina kuumavalssaamolle.

– Ei tarvitse käyttää niin paljon polttokaasua aihion lämmittämiseen, Karjalainen sanoo.

Kuumavalssausta varten aihio on kuumennettava yli 1 200 asteeseen. Niin ferrokromitehtaalla kuin kuuma- ja kylmävalssaamollakin hyödynnetään polttoenergiana sulatusprosessissa syntyvää häkäkaasua.

Tornion Voima käyttää myös Outokummun häkäkaasua raaka-aineenaan energian tuotannossa. Se välittää kaukolämpöä sekä kaupungille että Outokummulle. Terästehtaan häkäkaasua ostaa myös Röyttän satamassa sijaitseva kalkkitehdas SMA Mineral.

Torniossa kyetään saavuttamaan vieläkin alhaisempi hiilijalanjälki tulevien tehokkaampaan teknologiaan ohjautuvien korvausinvestointien ansiosta. Kesäkuussa vihittiin käyttöön pohjoismaiden suurin LNG-varasto tehtaan satamassa. Outokumpu on suurin osakas terminaalin omistavassa Manga LNG Oy:ssä.

– Olemme investoineet tehtaalle merkittävästi maakaasun käyttöönottamiseksi. Terminaali maksoi noin 100 miljoonaa euroa. Lisäksi Outokumpu investoi noin 30 miljoonaa euroa siirtyäkseen käyttämään nesteytettyä maakaasua. Tämä vähentää Tornion tehtaiden CO2- ja typpioksidipäästöjä 10–20 prosenttia, Ylimaunu kertoo.

HIILTÄ EI VOI KIELTÄÄ

Antti Rinteen hallitusohjelmassa pyritään yltämään hiilineutraaliuteen jo vuonna 2035. Lisäksi hiilinegatiivisuuteen sitoudutaan pian vuoden 2035 jälkeen. Hallitus vaatii EU:ta saavuttamaan hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050 ja tiukentamaan vuoden 2030 päästövähennystavoitetta vähintään 55 prosenttiin.

Jos tavoitteet halutaan käytännössäkin toteuttaa, uusia käyttökelpoisia teknologioita ja hiilinieluja tulisi Ylimaunun mielestä olla nykyistä enemmän.

– Ruostumatonta terästä ei ole ilman ferrokromia. Ferrokromin valmistuksessa hiili on ainoa mahdollinen kromimalmin pelkistin.

Jos ferrokromia ei voi enää tehdä hiilellä, silloin ei maailmassa olisi enää ruostumatonta terästä. Hiilen kieltäminen johtaisi moniin kohtuuttomiin seurauksiin. Ruostumattoman teräksen puuttuessa hygienian taso sairaaloissa tai keittiöissä romahtaisi.

Ylimaunu pitää EU-tason päättäjien tietämättömyyttä kiertotalouden lainalaisuuksista uhkana terästeollisuudelle. Sekä komissiossa että europarlamentissa käytetyissä puheenvuoroissa on vaadittu haitallisten aineiden poistamista teräksen kierrätyksestä. Kiellettäviksi on ehdotettu muun muassa nikkeliä, kromia ja muita vastaavia metalleja.

– Ne ovat täysin välttämättömiä seosaineita ruostumattoman teräksen valmistuksessa. Jossakin muussa olomuodossa nämä aineet voivat toki olla haitallisia, mutta ei teräksessä missään sen elinkaaren vaiheessa.

Sen sijaan hallitusohjelman mukainen sähköveron laskeminen EU:n minimitasoon samalla tavalla kuin Ruotsissa kannustaa teollisuutta metallien kierrätykseen jatkossakin.

– Uudessa järjestelyssä minimivero maksetaan vain kerran ilman monimutkaista palautusmenettelyä, mikä on selkeä parannus, Ylimaunu kehuu.

Ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio ympäristöministeriöstä painottaa, että kiertotalouteen siirtymisessä tarvitaan niin elinkeinoelämää kuin viranomaisia. Kuluttajatkin ovat tärkeitä. Jokaisella on oma roolinsa, tehtävänsä, velvollisuutensa ja vastuunsa.

– Valtion roolina on luoda toimintaympäristö, joka mahdollistaa ja vauhdittaa siirtymistä kiertotalouden mukaisiin tuotanto- ja kulutustapoihin, Pajukallio korostaa.

Valtioneuvoston ja ympäristöministeriön tehtävänä on luoda kiertotaloutta edistäviä ohjauskeinoja. Taloudelliset ohjauskeinot voivat olla porkkanaa, kuten investointien ja tutkimuksen tukemista, tai keppiä kuten veroja.

– Lainsäädäntö on tärkeä ajuri. Fiksu ja toimintavarmuutta tuova säätely on edellytys uusien kiertotalouden arvoketjujen syntymiselle.

Euroopan komissio julkaisi laajan kiertotaloussuunnitelman joulukuussa 2015. Osana suunnitelmaa valmisteltiin EU:n muovistrategia ja kertakäyttömuoveja koskeva direktiivi. Direktiivi tuo teollisuudellemme mahdollisuuksia muovia korvaavien materiaalien kehittäjinä ja valmistajina.

Kemi-Tornion alueella oleva raskas prosessiteollisuus on yksi Suomen talouden ja hyvinvoinnin lähteistä. Pajukallion mukaan alueellisilla keskittymillä on vahvuutena myös hyvät kumppanuudet niin suomalaisten kuin globaalienkin toimijoiden kesken.

– Jos ruostumatonta terästä tarvitaan tulevaisuudessakin ja sitä valmistetaan pienimmällä hiilijalanjäljellä Outokummulla Suomessa, onko silloin järkevää kiristää hallinnollisia ohjauskeinoja EU-alueella siten, että täällä toimivien yritysten kilpailukyky vaarantuu globaaleilla markkinoilla, kysyy Nani Pajunen.

Jos Outokummun kaltaiset yritykset eivät voi toimia kannattavasti EU:n alueella johtuen liian suurista tuotantokustannuksista, voisimme jäädä unionin alueella tulevaisuudessa täysin tuonnin varaan. Silloin mahdollisuutemme vaikuttaa esimerkiksi käytettävien materiaalien ja valmistettavien tuotteiden ympäristövaikutuksiin kapenevat Pajusen mielestä olennaisesti.

KUONASTA TUOTTEEKSI

Outokumpu käynnisti tuotteistamisprosessin 2000-luvun alkupuolella kuonatuotteiden määrän kasvun ja loppusijoittamisen vaikeutumisen johdosta. Nykyisin Outokummun yhteistyökumppanina OKTO-rakennustuotteiden myynnissä toimii Destia Oy.

Outokummun alihankkija Tapojärvi Oy valmistaa OKTO-murskeet ilmajäähdytetystä kuonasta osana omaa tuotantoprosessiaan. Murskeita saa erikokoisissa fraktioissa eli jakeissa, pienimmillään ne ovat 0–4 ja suurimmillaan 16–22 millimetriä läpimitaltaan. Lisäksi valmistetaan Croval-runkoainetta kuumuutta kestäviin sovelluksiin.

– Joitakin pieneriä jatkojalostamme itse seulomalla päätuotteista erikoisfraktioita, joita ei Tapojärven tuotantoprosessista suoraan saa, sanoo tuotepäällikkö Juha Mustaniemi Destiasta.

OKTO-eristeen valmistaa Outokumpu itse granuloimalla eli rakeistamalla paineellisen vesisuihkun avulla. Tornion kaupunki käyttää eristettä kaikissa kadunrakennustöissä korvaamaan suodatinkerroksena käytettävää luonnonhiekkaa.

– Eristettä käytetään myös talonrakennuksen pohjatäytöissä. Mursketta olemme käyttäneet vähäisemmin kantavissa kerroksissa esimerkiksi tenniskentillä ja jalkapallokentällä, toteaa Tornion kaupungin tekninen johtaja Markus Kannala.

OKTO on geoteknisiltä ominaisuuksiltaan luonnonhiekkaa parempi materiaali. Sillä on hyvä vedenläpäisevyys. Veden kapillaarinen nousukorkeus on alhainen. Luonnonhiekkaa heikompi lämmönjohtavuus tekee siitä paremman eristeen.

– Kuonapohjaisella tuotteella toteutettavat rakennekerrokset ovat ohuemmat kuin luonnonhiekalla. Perusmaahan kohdistuva kuormitus on pienempi. Se auttaa painumien hallinnassa pehmeillä alueilla, Kannala selittää.

Materiaalin käyttöä voidaan perustella myös ympäristösyillä. Se korvaa arvokkaan ja hupenevan luonnonhiekan käyttöä. Kuljetusetäisyydetkin ovat lyhyet. Parhaimmillaan pohjoisen sora- ja moreenipatjat voivat toimia jättimäisinä vedensuodattimina, mikäli niitä ei kaiveta ja kuljeteta pois. Kaupungin lisäksi Tornion asukkaat ovat hyödyntäneet jo vuosikymmenien ajan OKTO-tuotteita vastaavilla tavoilla.

KIERTO- JA BIOTALOUSKESKUS

Suomen ensimmäinen valtakunnallinen teollisen kiertotalouden osaamiskeskus perustettiin Kemiin vuonna 2018. Kierto- ja biotalouskeskuksen perustajina toimivat Kemin Digipolis Oy, Kemin kaupunki sekä Lapin ammattikorkeakoulu.

Sitra on myöntänyt keskukselle 600 000 euron tuen. Kiertotalouskeskus johtaa Suomessa Ekoteollisuuspuistojen verkostoa, joka koostuu ekoteollisuuspuistoista, niiden alueilla toimivista kehitysyhtiöistä ja muista keskeisistä toimijoista.

Kansallinen verkosto järjestää eri puolilla maata työpajoja. Osallistujat hakevat uusia, konkreettisia teollisen kiertotalouden kehittämismahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja hankkeita. Parhaat käytännöt kootaan ekoteollisuuspuistojen toimintamalliksi.

Lapin ammattikorkeakoulu johtaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa 19 suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteistä kiertotalousopetuksen kehittämishanketta, jonka käynnistämisessä myös Sitra oli mukana.

Kemin Digipolis on perustajajäsen pohjoismaisessa teollisen kiertotalouden verkostossa Nordic Industrial Symbiosis Network. Kansainvälinen yhteistyö kattaa Euroopan lisäksi etenkin Aasian. Kansainvälistä verkostoitumista on tapahtunut myös Sitran World Circular Economy Forum -konferensseissa Suomessa ja Japanin Yokohamassa. Kiinalainen valtiojohtoinen China Association of Circular Economy (CACE) ja Digipolis sopivat viime vuonna kiertotalouden kehittämisyhteistyöstä.

SANASTOA

KIERTOTALOUS Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita.

SIVUVIRTA Pääasiallisen tuotteen valmistusprosessissa syntyy usein erilaisia sivutuotteita, kuten hukkalämpöä. Näitä sivutuotteita kutsutaan sivuvirroiksi, jotka kannattaa myös hyödyntää uudelleen.

SYSTEEMINEN MUUTOS Systeemisellä muutoksella tarkoitetaan toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten samanaikaista muutosta, jolla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle.

www.sitra.fi/tulevaisuussanasto

TEKSTI MARKKU TASALA
KUVAT JAAKKO HEIKKILÄ

LUE LISÄÄ: Kierrolla kärkeen: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025 (Sitra 2016)
LUE MYÖS: Nolla tonnia jätettä – miten siihen päästään? Kiertotalous tavoittelee jätteen muutosta raaka-aineeksi (Tekijä 17.7.2019)