Unioni antaa perusturvaa ja kirittää työturvallisuutta – siksi sinunkin kannattaa äänestää EU-vaaleissa

teollisuusliitto

Jokainen EU-vaaleissa annettu ääni vaikuttaa siihen, millaiseksi eurooppalainen työelämä muodostuu.

EUROVAALIT 2019

VAALIPÄIVÄ 26.5.
ENNAKKOÄÄNESTYS 15.–21.5.

Euroopan unioni on paljon muuta kuin yhteiskuva jäsenvaltioiden päämiehistä tai videopätkä sairautensa takia kompuroivasta komission puheenjohtajasta. Se on myös työehtojen turvaamista ja työntekijöiden terveyden suojaamista.

Kansan valitsemalla Euroopan parlamentilla on ollut usein sanansa sanottavana näissä kysymyksissä. Päättyvällä viisivuotiskaudella parlamentti on ollut muun muassa estämässä kemikaalisäännöksiin suunniteltua norminpurkua ja ajanut parannuksia nollatuntisopimuksiin.

Palkansaajien asioista päätetään pitkälle EU:ssa, josta ne tulevat Suomen lainsäädäntöön.

TYÖSÄÄNNÖKSIÄ ARVOSTETAAN

Ay-liikkeen tavoitteena on poistaa epäreilut työehdot ja siten vähentää palkoilla ja muilla työehdoilla käytävää kilpailua koko unionin alueella.

EU:n työlainsäädäntö rankataan niin hyvätasoiseksi, että Ison-Britannian palkansaajien keskusjärjestö TUC on vaatinut EU-lainsäädännön noudattamista maassa jatkossakin, brexitistä huolimatta.

TUC toteaa nettisivuillaan, että työntekijöiden oikeudet tulevat pitkälti EU:sta. Järjestö on esittänyt, että Britannian työlainsäädäntöä uudistettaisiin jatkossakin Manner-Euroopan esimerkin mukaisesti.

KILPAILU TYÖEHDOILLA KURIIN

Toisinaan parannuksia saadaan yllättävien mutkien kautta, tälläkin kaudella.

Komissio esitti kohennusta lähetettyjen työntekijöiden asemaan, ja muutos meni ministerineuvostossa läpi Ranskan presidentti Emmanuel Macronin painostuksella, palkansaajien Brysselin toimiston, FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto kertoo.

– Jatkossa lähetetyille työntekijöille on maksettava työehtosopimuksen mukaista palkkaa kaikissa jäsenmaissa. Suomessa tästä huolehditaan työehtosopimusten yleissitovuudella, mutta jatkossa lähetetyille työntekijöille on korvattava myös majoitus, matkustus ja ruokakuluja.

Tärkeintä on, että suomalaisten ja Suomeen lähetettyjen työntekijöiden oikeudet lähenevät toisiaan.

– Se vähentää epätervettä kansainvälistä työehtokilpailua, Kuusisto toteaa.

TYÖTURVALLISUUS ON PARANTUNUT

Työehtojen lisäksi kilpailua käydään työsuojelussa. Mitä vähäisemmät suojausvaatimukset, sitä halvemmaksi työ tulee yritykselle.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston OSHAn viestintäpäällikkö Andrew Smith luettelee liudan työsuojelusäännöksiä, joita ei olisi saatu aikaiseksi ilman unionia. Hänen mukaansa Euroopassa työsuojelu on maailman kärkeä.

Bilbaossa sijaitseva OSHA kampanjoi, jotta karsinogeenisten aineiden käyttöä saataisiin vähennettyä Euroopassa edelleen. EU asetti tällä kaudella tiukemmat raja-arvot muun muassa kromille, piidioksidille ja kovalle puupölylle altistumiselle. Hitsaajien, piirilevyjen kokoajien ja puuseppien syöpäriskin pitäisi pienentyä Suomessakin.

– Työturvallisuuden parantuminen on Euroopan unionin suurimpia saavutuksia, Smith painottaa.

Yksittäinen valtio on EU:n osana kokoaan isompi

Tavallisen palkansaajan ääni painaa EU-vaaleissa yhtä paljon kuin vuorineuvoksen. Vaaleissa valitaan parlamentin jäsenet eli mepit, mutta samalla vaikutetaan komission kokoonpanoon. Näillä kahdella on valtaa, jos ne toimivat hyvin yhteen.

Päätöksentekoon tarvitaan myös unionin jäsenmaat. Kansalliset vaalit, eli Suomessa eduskuntavaalit, ratkaisevat osaltaan hallituksen kokoonpanon ja samalla sen, ketkä edustavat maatamme EU:n ministerineuvostossa.

Ministerineuvosto on jarruttanut ja vesittänyt monia työelämän ja sosiaaliturvan uudistuksia. Siitä huolimatta perhevapaille saatiin minimi. Se tosin lyheni ministerineuvostossa esitetystä neljästä kuukaudesta kahteen. Silti monelle jäsenmaalle on uutta, että isäkin voi hoitaa pientä lastaan vapaan turvin.

– Lakiesitykseen sisältyy myös viiden päivän omaishoitovapaa, jollaista Suomessa ei vielä ole. Esimerkiksi sairaiden vanhempien hoito helpottuu meillä jatkossa, FinUnionsin Aleksi Kuusisto kertoo.

NORMINPURKUTALKOISTA JÄI IKÄVÄ MAKU

Miltei viisi vuotta sitten eurovaalien tulos ennakoi vaikeuksia. Uuden parlamentin työskentely alkoi kangertaen. Kansalaisten uskottavuutta koko EU:hun söi pitkään jatkunut kiista komission kokoonpanosta.

Kun lisäksi tuore komissio ilmoitti aloittavansa norminpurkutalkoot, palkansaajakenttä oli kauhuissaan. Yksi esityksistä oli, että pienten yritysten ei olisi tarvinnut noudattaa esimerkiksi kemikaalirajoituksia yhtä tarkkaan kuin suurten yritysten.

Normeja on purettu jonkin verran, mutta kemikaalihelpotus ei mennyt läpi. Siihen tarvittiin ay-liikettä ja parlamentin palkansaajaedustajien tiukkaa vastustusta. Yksi perustelu esityksen kaatamiselle oli, että 85 prosenttia eurooppalaisista työskentelee pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joita helpotus olisi koskenut.

UNIONI VOI JOUDUTTAA PARANNUKSIA

Juuri kun norminpurku-ideologia oli esitetty, komissio ilmoitti satsaavansa eurooppalaisten sosiaalisten oikeuksien parantamiseen, jopa hyvin kunnianhimoisesti. Sosiaalisten oikeuksien pakettiin kuului muun muassa aloite Euroopan työviranomaisesta.

Palkansaajajärjestöissä komission linjaus herätti ihmetystä ja myönteistä kiinnostusta.

Euroopan työsuojeluviranomaisesta on nyt tulossa totta. Uuden viranomaisen tehtäväksi tulee kitkeä epätervettä kansainvälistä työehtokilpailua. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi apua suomalaisille työsuojelutarkastajille, kun nämä tutkivat itäeurooppalaisten yritysten Suomessa tekemiä työsopimus- tai työsuojelurikkomuksia.

– Tämä on tärkeä uudistus, Kuusisto tähdentää.

Toisinaan Suomessa nihkeästi etenevä uudistus saa vauhtia, kun Euroopan unionista tulee sitä koskeva asetus tai direktiivi. Joskus parannukset etenevät vitkaan.

Kansalaisaloite nollatuntisopimusten minimiehdoista kaatui eduskunnassa, mutta samaa kysymystä käsiteltiin myös Euroopan parlamentissa. Esityksen mukaan työolodirektiiviin olisi merkitty minimitunnit nollatuntisopimuslaisille tiettyjen työsuhde-ehtojen täytyttyä.

– Valitettavasti jäsenmaat torppasivat nämä esitykset. Pieniä parannuksia on kuitenkin tulossa, sillä nollatuntisopimuslaiselle on ilmoitettava työajoista nykyistä aikaisemmin, Kuusisto kertoo.

TASA-ARVOA KIRITETÄÄN

Parannukset määräaikaisiin työsuhteisiin sekä naisten ja miesten tasa-arvo nousevat ensimmäisinä esiin, kun emeritusprofessori Pertti Koistiselta kysyy EU:n saavutuksia palkansaajien aseman parantamiseksi.

– Me olemme Suomessa hyvin varmoja miesten ja naisten yhtäläisistä mahdollisuuksista. Silti esimerkiksi erilaiset EU-projektit ovat pakottaneet huomioimaan tasa-arvon ja tasa-arvoiset mahdollisuudet aiempaa tarkemmin.

Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa työskentelevä Koistinen pitää unionia hyvänä harjoitusvastustajana suomalaisille ratkaisuille. Hän ottaa esimerkiksi monissa EU-maissa käytettävän minimipalkan.

– Se pakottaa kysymään, ovatko meillä asiat kunnossa vai pitäisikö meillekin saada minimipalkka. Tähän liittyy kysymys perusturvasta.

Palkansaajien ja yleensäkin kansalaisten sosiaaliset oikeudet ovat edenneet unionissa sykäyksittäin. Nyt eletään Koistisen mukaan kansallisen itsekkyyden aikaa.

– On vaikea rakentaa yhteistä tahtotilaa, kun elintasoerot eri maiden sisällä ja maiden välillä ovat suuret, esimerkiksi Itä-Euroopan ja Länsi-Euroopan maiden sekä pohjoisen ja etelän välillä.

Koistisesta on harmillista, että EU:n taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ydinongelmaksi on tullut nimenomaan kasvava eriarvoisuus. Hänen mukaansa eriarvoisuuskehityksen katkaiseminen on koko Euroopan unionin kohtalonkysymys.

YHDESSÄ VAIKUTUSVALTAISEMPIA

Euroopan unionissa on kyse myös työstä ja toimeentulosta. Peräti 60 prosenttia Suomen viennistä suuntautuu muihin EU-maihin. Ilman sisämarkkinoita moni Euroopan maa keräisi tulleja, jolloin vienti vaikeutuisi. Vastaavasti tuontitavarat olisivat kalliimpia.

Suomi on pieni tekijä maailmanmarkkinoilla, mutta niin on Euroopan unionikin. Silti unionin nimissä tehdyillä sopimuksilla on painoarvoa.

– Maailmankaupasta EU:n osuus on vain seitsemän prosenttia. Kuinka vähän pieniä jäsenmaita kuultaisikaan, jos ne joutuivat neuvottelemaan kauppaehdoista itse, Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans muistutti tammikuussa Suomessa vieraillessaan.

– Nyt jopa maailman mahtavat teollisuusjätit Kiina ja Yhdysvallat kuuntelevat, mitä meillä EU:na on sanottavaa.

FinUnionsin Kuusiston mukaan unioni antaa talouden lisäksi muutakin turvaa maailmanpolitiikassa.

– Ilman EU:ta Suomen asema olisi turbulentissa maailmassa huomattavasti turvattomampi.

Voimme luottaa, että unioni puolustaa yhdessä demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia. Tosin joissakin jäsenmaissa populistien myötä politiikka on muuttunut niin, että nämä oikeudet ovat jo uhattuina.

Kuusisto toivookin, että populistien ja ääriliikkeiden nousu taittuisi EU-vaaleissa. Populistien voittaessa parlamentin toiminta voi ”halvaantua”.

– Siksi on erittäin tärkeää äänestää järkeviä ehdokkaita. Sellaisia, jotka ymmärtävät, että Eurooppa pärjää ja voi turvata kansalaistensa edut vain vahvan eurooppalaisen yhteistyön avulla, yhteisiä etuja ajamalla.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP
KUVITUS TUOMAS IKONEN