Jokainen EU-vaaleissa annettu ääni vaikuttaa siihen, millai­seksi euroop­pa­lainen työelämä muodostuu.

26.4.2019

EUROVAALIT 2019

VAALIPÄIVÄ 26.5.
ENNAKKOÄÄNESTYS 15.–21.5.

Euroopan unioni on paljon muuta kuin yhteis­kuva jäsen­val­tioiden päämie­histä tai video­pätkä sairau­tensa takia kompu­roi­vasta komis­sion puheen­joh­ta­jasta. Se on myös työeh­tojen turvaa­mista ja työnte­ki­jöiden terveyden suojaamista.

Kansan valit­se­malla Euroopan parla­men­tilla on ollut usein sanansa sanot­ta­vana näissä kysymyk­sissä. Päätty­vällä viisi­vuo­tis­kau­della parla­mentti on ollut muun muassa estämässä kemikaa­li­sään­nök­siin suunni­teltua normin­purkua ja ajanut paran­nuksia nollatuntisopimuksiin.

Palkan­saa­jien asioista pääte­tään pitkälle EU:ssa, josta ne tulevat Suomen lainsäädäntöön.

TYÖSÄÄNNÖKSIÄ ARVOSTETAAN

Ay-liikkeen tavoit­teena on poistaa epäreilut työehdot ja siten vähentää palkoilla ja muilla työeh­doilla käytävää kilpailua koko unionin alueella.

EU:n työlain­sää­däntö ranka­taan niin hyväta­soi­seksi, että Ison-Britan­nian palkan­saa­jien keskus­jär­jestö TUC on vaatinut EU-lainsää­dännön noudat­ta­mista maassa jatkos­sakin, brexi­tistä huolimatta.

TUC toteaa netti­si­vuil­laan, että työnte­ki­jöiden oikeudet tulevat pitkälti EU:sta. Järjestö on esittänyt, että Britan­nian työlain­sää­däntöä uudis­tet­tai­siin jatkos­sakin Manner-Euroopan esimerkin mukaisesti.

KILPAILU TYÖEHDOILLA KURIIN

Toisi­naan paran­nuksia saadaan yllät­tä­vien mutkien kautta, tälläkin kaudella.

Komissio esitti kohen­nusta lähetet­tyjen työnte­ki­jöiden asemaan, ja muutos meni minis­te­ri­neu­vos­tossa läpi Ranskan presi­dentti Emmanuel Macronin painos­tuk­sella, palkan­saa­jien Brysselin toimiston, FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto kertoo.

– Jatkossa lähete­tyille työnte­ki­jöille on makset­tava työeh­to­so­pi­muksen mukaista palkkaa kaikissa jäsen­maissa. Suomessa tästä huoleh­di­taan työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuu­della, mutta jatkossa lähete­tyille työnte­ki­jöille on korvat­tava myös majoitus, matkustus ja ruokakuluja.

Tärkeintä on, että suoma­laisten ja Suomeen lähetet­tyjen työnte­ki­jöiden oikeudet lähenevät toisiaan.

– Se vähentää epäter­vettä kansain­vä­listä työeh­to­kil­pailua, Kuusisto toteaa.

TYÖTURVALLISUUS ON PARANTUNUT

Työeh­tojen lisäksi kilpailua käydään työsuo­je­lussa. Mitä vähäi­semmät suojaus­vaa­ti­mukset, sitä halvem­maksi työ tulee yritykselle.

Euroopan työter­veys- ja työtur­val­li­suus­vi­raston OSHAn viestin­tä­pääl­likkö Andrew Smith luettelee liudan työsuo­je­lusään­nöksiä, joita ei olisi saatu aikai­seksi ilman unionia. Hänen mukaansa Euroo­passa työsuo­jelu on maailman kärkeä.

Bilbaossa sijait­seva OSHA kampanjoi, jotta karsi­no­gee­nisten aineiden käyttöä saatai­siin vähen­nettyä Euroo­passa edelleen. EU asetti tällä kaudella tiukemmat raja-arvot muun muassa kromille, piidiok­si­dille ja kovalle puupö­lylle altis­tu­mi­selle. Hitsaa­jien, piiri­le­vyjen kokoa­jien ja puusep­pien syöpä­riskin pitäisi pienentyä Suomessakin.

– Työtur­val­li­suuden paran­tu­minen on Euroopan unionin suurimpia saavu­tuksia, Smith painottaa.

Yksit­täinen valtio on EU:n osana kokoaan isompi

Taval­lisen palkan­saajan ääni painaa EU-vaaleissa yhtä paljon kuin vuori­neu­voksen. Vaaleissa valitaan parla­mentin jäsenet eli mepit, mutta samalla vaiku­te­taan komis­sion kokoon­pa­noon. Näillä kahdella on valtaa, jos ne toimivat hyvin yhteen.

Päätök­sen­te­koon tarvi­taan myös unionin jäsen­maat. Kansal­liset vaalit, eli Suomessa eduskun­ta­vaalit, ratkai­sevat osaltaan halli­tuksen kokoon­panon ja samalla sen, ketkä edustavat maatamme EU:n ministerineuvostossa.

Minis­te­ri­neu­vosto on jarrut­tanut ja vesit­tänyt monia työelämän ja sosiaa­li­turvan uudis­tuksia. Siitä huoli­matta perhe­va­paille saatiin minimi. Se tosin lyheni minis­te­ri­neu­vos­tossa esite­tystä neljästä kuukau­desta kahteen. Silti monelle jäsen­maalle on uutta, että isäkin voi hoitaa pientä lastaan vapaan turvin.

– Lakie­si­tyk­seen sisältyy myös viiden päivän omais­hoi­to­vapaa, jollaista Suomessa ei vielä ole. Esimer­kiksi sairaiden vanhem­pien hoito helpottuu meillä jatkossa, FinUnionsin Aleksi Kuusisto kertoo.

NORMINPURKUTALKOISTA JÄI IKÄVÄ MAKU

Miltei viisi vuotta sitten eurovaa­lien tulos ennakoi vaikeuksia. Uuden parla­mentin työsken­tely alkoi kanger­taen. Kansa­laisten uskot­ta­vuutta koko EU:hun söi pitkään jatkunut kiista komis­sion kokoonpanosta.

Kun lisäksi tuore komissio ilmoitti aloit­ta­vansa normin­pur­ku­tal­koot, palkan­saa­ja­kenttä oli kauhuis­saan. Yksi esityk­sistä oli, että pienten yritysten ei olisi tarvinnut noudattaa esimer­kiksi kemikaa­li­ra­joi­tuksia yhtä tarkkaan kuin suurten yritysten.

Normeja on purettu jonkin verran, mutta kemikaa­li­hel­potus ei mennyt läpi. Siihen tarvit­tiin ay-liikettä ja parla­mentin palkan­saa­jae­dus­ta­jien tiukkaa vastus­tusta. Yksi perus­telu esityksen kaata­mi­selle oli, että 85 prosenttia euroop­pa­lai­sista työsken­telee pienissä ja keski­suu­rissa yrityk­sissä, joita helpotus olisi koskenut.

UNIONI VOI JOUDUTTAA PARANNUKSIA

Juuri kun normin­purku-ideologia oli esitetty, komissio ilmoitti satsaa­vansa euroop­pa­laisten sosiaa­listen oikeuk­sien paran­ta­mi­seen, jopa hyvin kunnian­hi­moi­sesti. Sosiaa­listen oikeuk­sien paket­tiin kuului muun muassa aloite Euroopan työviranomaisesta.

Palkan­saa­ja­jär­jes­töissä komis­sion linjaus herätti ihmetystä ja myönteistä kiinnostusta.

Euroopan työsuo­je­lu­vi­ran­omai­sesta on nyt tulossa totta. Uuden viran­omaisen tehtä­väksi tulee kitkeä epäter­vettä kansain­vä­listä työeh­to­kil­pailua. Käytän­nössä tämä tarkoittaa esimer­kiksi apua suoma­lai­sille työsuo­je­lu­tar­kas­ta­jille, kun nämä tutkivat itäeu­roop­pa­laisten yritysten Suomessa tekemiä työso­pimus- tai työsuojelurikkomuksia.

– Tämä on tärkeä uudistus, Kuusisto tähdentää.

Toisi­naan Suomessa nihkeästi etenevä uudistus saa vauhtia, kun Euroopan unionista tulee sitä koskeva asetus tai direk­tiivi. Joskus paran­nukset etenevät vitkaan.

Kansa­lais­aloite nolla­tun­ti­so­pi­musten minimieh­doista kaatui eduskun­nassa, mutta samaa kysymystä käsitel­tiin myös Euroopan parla­men­tissa. Esityksen mukaan työolo­di­rek­tii­viin olisi merkitty minimi­tunnit nolla­tun­ti­so­pi­mus­lai­sille tiettyjen työsuhde-ehtojen täytyttyä.

– Valitet­ta­vasti jäsen­maat torppa­sivat nämä esitykset. Pieniä paran­nuksia on kuitenkin tulossa, sillä nolla­tun­ti­so­pi­mus­lai­selle on ilmoi­tet­tava työajoista nykyistä aikai­semmin, Kuusisto kertoo.

TASA-ARVOA KIRITETÄÄN

Paran­nukset määrä­ai­kai­siin työsuh­tei­siin sekä naisten ja miesten tasa-arvo nousevat ensim­mäi­sinä esiin, kun emeri­tus­pro­fes­sori Pertti Koisti­selta kysyy EU:n saavu­tuksia palkan­saa­jien aseman parantamiseksi.

– Me olemme Suomessa hyvin varmoja miesten ja naisten yhtäläi­sistä mahdol­li­suuk­sista. Silti esimer­kiksi erilaiset EU-projektit ovat pakot­ta­neet huomioi­maan tasa-arvon ja tasa-arvoiset mahdol­li­suudet aiempaa tarkemmin.

Tampe­reen yliopiston Työelämän tutki­mus­kes­kuk­sessa työsken­te­levä Koistinen pitää unionia hyvänä harjoi­tus­vas­tus­ta­jana suoma­lai­sille ratkai­suille. Hän ottaa esimer­kiksi monissa EU-maissa käytet­tävän minimipalkan.

– Se pakottaa kysymään, ovatko meillä asiat kunnossa vai pitäi­sikö meillekin saada minimi­palkka. Tähän liittyy kysymys perusturvasta.

Palkan­saa­jien ja yleen­säkin kansa­laisten sosiaa­liset oikeudet ovat edenneet unionissa sykäyk­sit­täin. Nyt eletään Koistisen mukaan kansal­lisen itsek­kyyden aikaa.

– On vaikea rakentaa yhteistä tahto­tilaa, kun elinta­soerot eri maiden sisällä ja maiden välillä ovat suuret, esimer­kiksi Itä-Euroopan ja Länsi-Euroopan maiden sekä pohjoisen ja etelän välillä.

Koisti­sesta on harmil­lista, että EU:n talou­del­lisen ja sosiaa­lisen kehityksen ydinon­gel­maksi on tullut nimeno­maan kasvava eriar­voi­suus. Hänen mukaansa eriar­voi­suus­ke­hi­tyksen katkai­se­minen on koko Euroopan unionin kohtalonkysymys.

YHDESSÄ VAIKUTUSVALTAISEMPIA

Euroopan unionissa on kyse myös työstä ja toimeen­tu­losta. Peräti 60 prosenttia Suomen viennistä suuntautuu muihin EU-maihin. Ilman sisämark­ki­noita moni Euroopan maa keräisi tulleja, jolloin vienti vaikeu­tuisi. Vastaa­vasti tuonti­ta­varat olisivat kalliimpia.

Suomi on pieni tekijä maail­man­mark­ki­noilla, mutta niin on Euroopan unionikin. Silti unionin nimissä tehdyillä sopimuk­silla on painoarvoa.

– Maail­man­kau­pasta EU:n osuus on vain seitsemän prosenttia. Kuinka vähän pieniä jäsen­maita kuultai­si­kaan, jos ne joutuivat neuvot­te­le­maan kauppaeh­doista itse, Euroopan komis­sion varapu­heen­joh­taja Frans Timmer­mans muistutti tammi­kuussa Suomessa vieraillessaan.

– Nyt jopa maailman mahtavat teolli­suus­jätit Kiina ja Yhdys­vallat kuunte­levat, mitä meillä EU:na on sanottavaa.

FinUnionsin Kuusiston mukaan unioni antaa talouden lisäksi muutakin turvaa maailmanpolitiikassa.

– Ilman EU:ta Suomen asema olisi turbu­len­tissa maail­massa huomat­ta­vasti turvattomampi.

Voimme luottaa, että unioni puolustaa yhdessä demokra­tiaa, oikeus­val­tio­pe­ri­aa­tetta ja ihmisoi­keuksia. Tosin joissakin jäsen­maissa populis­tien myötä politiikka on muuttunut niin, että nämä oikeudet ovat jo uhattuina.

Kuusisto toivookin, että populis­tien ja ääriliik­keiden nousu taittuisi EU-vaaleissa. Populis­tien voittaessa parla­mentin toiminta voi ”halvaantua”.

– Siksi on erittäin tärkeää äänestää järkeviä ehdok­kaita. Sellaisia, jotka ymmär­tävät, että Eurooppa pärjää ja voi turvata kansa­lais­tensa edut vain vahvan euroop­pa­laisen yhteis­työn avulla, yhteisiä etuja ajamalla.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA /​ UP
KUVITUS TUOMAS IKONEN