Jokai­nen EU-vaaleissa annettu ääni vaikut­taa siihen, millai­seksi euroop­pa­lai­nen työelämä muodostuu.

26.4.2019

EUROVAALIT 2019

VAALIPÄIVÄ 26.5.
ENNAKKOÄÄNESTYS 15.–21.5.

Euroo­pan unioni on paljon muuta kuin yhteis­kuva jäsen­val­tioi­den päämie­histä tai video­pätkä sairau­tensa takia kompu­roi­vasta komis­sion puheen­joh­ta­jasta. Se on myös työeh­to­jen turvaa­mista ja työn­te­ki­jöi­den tervey­den suojaamista.

Kansan valit­se­malla Euroo­pan parla­men­tilla on ollut usein sanansa sanot­ta­vana näissä kysy­myk­sissä. Päät­ty­vällä viisi­vuo­tis­kau­della parla­mentti on ollut muun muassa estä­mässä kemi­kaa­li­sään­nök­siin suun­ni­tel­tua normin­pur­kua ja ajanut paran­nuk­sia nollatuntisopimuksiin.

Palkan­saa­jien asioista pääte­tään pitkälle EU:ssa, josta ne tule­vat Suomen lainsäädäntöön.

TYÖSÄÄNNÖKSIÄ ARVOSTETAAN

Ay-liik­keen tavoit­teena on pois­taa epärei­lut työeh­dot ja siten vähen­tää palkoilla ja muilla työeh­doilla käytä­vää kilpai­lua koko unio­nin alueella.

EU:n työlain­sää­däntö ranka­taan niin hyvä­ta­soi­seksi, että Ison-Britan­nian palkan­saa­jien keskus­jär­jestö TUC on vaati­nut EU-lain­sää­dän­nön noudat­ta­mista maassa jatkos­sa­kin, brexi­tistä huolimatta.

TUC toteaa netti­si­vuil­laan, että työn­te­ki­jöi­den oikeu­det tule­vat pitkälti EU:sta. Järjestö on esit­tä­nyt, että Britan­nian työlain­sää­dän­töä uudis­tet­tai­siin jatkos­sa­kin Manner-Euroo­pan esimer­kin mukaisesti.

KILPAILU TYÖEHDOILLA KURIIN

Toisi­naan paran­nuk­sia saadaan yllät­tä­vien mutkien kautta, tällä­kin kaudella.

Komis­sio esitti kohen­nusta lähe­tet­ty­jen työn­te­ki­jöi­den asemaan, ja muutos meni minis­te­ri­neu­vos­tossa läpi Rans­kan presi­dentti Emma­nuel Macro­nin painos­tuk­sella, palkan­saa­jien Brys­se­lin toimis­ton, FinU­nion­sin johtaja Aleksi Kuusisto kertoo.

– Jatkossa lähe­te­tyille työn­te­ki­jöille on makset­tava työeh­to­so­pi­muk­sen mukaista palk­kaa kaikissa jäsen­maissa. Suomessa tästä huoleh­di­taan työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­della, mutta jatkossa lähe­te­tyille työn­te­ki­jöille on korvat­tava myös majoi­tus, matkus­tus ja ruokakuluja.

Tärkeintä on, että suoma­lais­ten ja Suomeen lähe­tet­ty­jen työn­te­ki­jöi­den oikeu­det lähe­ne­vät toisiaan.

– Se vähen­tää epäter­vettä kansain­vä­listä työeh­to­kil­pai­lua, Kuusisto toteaa.

TYÖTURVALLISUUS ON PARANTUNUT

Työeh­to­jen lisäksi kilpai­lua käydään työsuo­je­lussa. Mitä vähäi­sem­mät suojaus­vaa­ti­muk­set, sitä halvem­maksi työ tulee yritykselle.

Euroo­pan työter­veys- ja työtur­val­li­suus­vi­ras­ton OSHAn vies­tin­tä­pääl­likkö Andrew Smith luet­te­lee liudan työsuo­je­lusään­nök­siä, joita ei olisi saatu aikai­seksi ilman unio­nia. Hänen mukaansa Euroo­passa työsuo­jelu on maail­man kärkeä.

Bilbaossa sijait­seva OSHA kampan­joi, jotta karsi­no­gee­nis­ten ainei­den käyt­töä saatai­siin vähen­net­tyä Euroo­passa edel­leen. EU asetti tällä kaudella tiukem­mat raja-arvot muun muassa kromille, piidiok­si­dille ja kovalle puupö­lylle altis­tu­mi­selle. Hitsaa­jien, piiri­le­vy­jen kokoa­jien ja puusep­pien syöpä­ris­kin pitäisi pienen­tyä Suomessakin.

– Työtur­val­li­suu­den paran­tu­mi­nen on Euroo­pan unio­nin suurim­pia saavu­tuk­sia, Smith painottaa.

Yksit­täi­nen valtio on EU:n osana koko­aan isompi

Taval­li­sen palkan­saa­jan ääni painaa EU-vaaleissa yhtä paljon kuin vuori­neu­vok­sen. Vaaleissa vali­taan parla­men­tin jäse­net eli mepit, mutta samalla vaiku­te­taan komis­sion kokoon­pa­noon. Näillä kahdella on valtaa, jos ne toimi­vat hyvin yhteen.

Päätök­sen­te­koon tarvi­taan myös unio­nin jäsen­maat. Kansal­li­set vaalit, eli Suomessa edus­kun­ta­vaa­lit, ratkai­se­vat osal­taan halli­tuk­sen kokoon­pa­non ja samalla sen, ketkä edus­ta­vat maatamme EU:n ministerineuvostossa.

Minis­te­ri­neu­vosto on jarrut­ta­nut ja vesit­tä­nyt monia työelä­män ja sosi­aa­li­tur­van uudis­tuk­sia. Siitä huoli­matta perhe­va­paille saatiin minimi. Se tosin lyheni minis­te­ri­neu­vos­tossa esite­tystä neljästä kuukau­desta kahteen. Silti monelle jäsen­maalle on uutta, että isäkin voi hoitaa pientä lastaan vapaan turvin.

– Lakie­si­tyk­seen sisäl­tyy myös viiden päivän omais­hoi­to­va­paa, jollaista Suomessa ei vielä ole. Esimer­kiksi sairai­den vanhem­pien hoito helpot­tuu meillä jatkossa, FinU­nion­sin Aleksi Kuusisto kertoo.

NORMINPURKUTALKOISTA JÄI IKÄVÄ MAKU

Miltei viisi vuotta sitten euro­vaa­lien tulos enna­koi vaikeuk­sia. Uuden parla­men­tin työs­ken­tely alkoi kanger­taen. Kansa­lais­ten uskot­ta­vuutta koko EU:hun söi pitkään jatku­nut kiista komis­sion kokoonpanosta.

Kun lisäksi tuore komis­sio ilmoitti aloit­ta­vansa normin­pur­ku­tal­koot, palkan­saa­ja­kenttä oli kauhuis­saan. Yksi esityk­sistä oli, että pien­ten yritys­ten ei olisi tarvin­nut noudat­taa esimer­kiksi kemi­kaa­li­ra­joi­tuk­sia yhtä tark­kaan kuin suur­ten yritysten.

Normeja on purettu jonkin verran, mutta kemi­kaa­li­hel­po­tus ei mennyt läpi. Siihen tarvit­tiin ay-liikettä ja parla­men­tin palkan­saa­jae­dus­ta­jien tiuk­kaa vastus­tusta. Yksi perus­telu esityk­sen kaata­mi­selle oli, että 85 prosent­tia euroop­pa­lai­sista työs­ken­te­lee pienissä ja keski­suu­rissa yrityk­sissä, joita helpo­tus olisi koskenut.

UNIONI VOI JOUDUTTAA PARANNUKSIA

Juuri kun normin­purku-ideo­lo­gia oli esitetty, komis­sio ilmoitti satsaa­vansa euroop­pa­lais­ten sosi­aa­lis­ten oikeuk­sien paran­ta­mi­seen, jopa hyvin kunnian­hi­moi­sesti. Sosi­aa­lis­ten oikeuk­sien paket­tiin kuului muun muassa aloite Euroo­pan työviranomaisesta.

Palkan­saa­ja­jär­jes­töissä komis­sion linjaus herätti ihme­tystä ja myön­teistä kiinnostusta.

Euroo­pan työsuo­je­lu­vi­ran­omai­sesta on nyt tulossa totta. Uuden viran­omai­sen tehtä­väksi tulee kitkeä epäter­vettä kansain­vä­listä työeh­to­kil­pai­lua. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa esimer­kiksi apua suoma­lai­sille työsuo­je­lu­tar­kas­ta­jille, kun nämä tutki­vat itäeu­roop­pa­lais­ten yritys­ten Suomessa teke­miä työso­pi­mus- tai työsuojelurikkomuksia.

– Tämä on tärkeä uudis­tus, Kuusisto tähdentää.

Toisi­naan Suomessa nihkeästi etenevä uudis­tus saa vauh­tia, kun Euroo­pan unio­nista tulee sitä koskeva asetus tai direk­tiivi. Joskus paran­nuk­set etene­vät vitkaan.

Kansa­lais­aloite nolla­tun­ti­so­pi­mus­ten mini­mieh­doista kaatui edus­kun­nassa, mutta samaa kysy­mystä käsi­tel­tiin myös Euroo­pan parla­men­tissa. Esityk­sen mukaan työolo­di­rek­tii­viin olisi merkitty mini­mi­tun­nit nolla­tun­ti­so­pi­mus­lai­sille tiet­ty­jen työsuhde-ehto­jen täytyttyä.

– Vali­tet­ta­vasti jäsen­maat torp­pa­si­vat nämä esityk­set. Pieniä paran­nuk­sia on kuiten­kin tulossa, sillä nolla­tun­ti­so­pi­mus­lai­selle on ilmoi­tet­tava työajoista nykyistä aikai­sem­min, Kuusisto kertoo.

TASA-ARVOA KIRITETÄÄN

Paran­nuk­set määrä­ai­kai­siin työsuh­tei­siin sekä nais­ten ja mies­ten tasa-arvo nouse­vat ensim­mäi­sinä esiin, kun emeri­tus­pro­fes­sori Pertti Kois­ti­selta kysyy EU:n saavu­tuk­sia palkan­saa­jien aseman parantamiseksi.

– Me olemme Suomessa hyvin varmoja mies­ten ja nais­ten yhtä­läi­sistä mahdol­li­suuk­sista. Silti esimer­kiksi erilai­set EU-projek­tit ovat pakot­ta­neet huomioi­maan tasa-arvon ja tasa-arvoi­set mahdol­li­suu­det aiem­paa tarkemmin.

Tampe­reen yliopis­ton Työelä­män tutki­mus­kes­kuk­sessa työs­ken­te­levä Kois­ti­nen pitää unio­nia hyvänä harjoi­tus­vas­tus­ta­jana suoma­lai­sille ratkai­suille. Hän ottaa esimer­kiksi monissa EU-maissa käytet­tä­vän minimipalkan.

– Se pakot­taa kysy­mään, ovatko meillä asiat kunnossa vai pitäi­sikö meil­le­kin saada mini­mi­palkka. Tähän liit­tyy kysy­mys perusturvasta.

Palkan­saa­jien ja yleen­sä­kin kansa­lais­ten sosi­aa­li­set oikeu­det ovat eden­neet unio­nissa sykäyk­sit­täin. Nyt eletään Kois­ti­sen mukaan kansal­li­sen itsek­kyy­den aikaa.

– On vaikea raken­taa yhteistä tahto­ti­laa, kun elin­ta­soe­rot eri maiden sisällä ja maiden välillä ovat suuret, esimer­kiksi Itä-Euroo­pan ja Länsi-Euroo­pan maiden sekä pohjoi­sen ja etelän välillä.

Kois­ti­sesta on harmil­lista, että EU:n talou­del­li­sen ja sosi­aa­li­sen kehi­tyk­sen ydin­on­gel­maksi on tullut nime­no­maan kasvava eriar­voi­suus. Hänen mukaansa eriar­voi­suus­ke­hi­tyk­sen katkai­se­mi­nen on koko Euroo­pan unio­nin kohtalonkysymys.

YHDESSÄ VAIKUTUSVALTAISEMPIA

Euroo­pan unio­nissa on kyse myös työstä ja toimeen­tu­losta. Peräti 60 prosent­tia Suomen vien­nistä suun­tau­tuu muihin EU-maihin. Ilman sisä­mark­ki­noita moni Euroo­pan maa keräisi tulleja, jolloin vienti vaikeu­tuisi. Vastaa­vasti tuon­ti­ta­va­rat olisi­vat kalliimpia.

Suomi on pieni tekijä maail­man­mark­ki­noilla, mutta niin on Euroo­pan unio­ni­kin. Silti unio­nin nimissä tehdyillä sopi­muk­silla on painoarvoa.

– Maail­man­kau­pasta EU:n osuus on vain seit­se­män prosent­tia. Kuinka vähän pieniä jäsen­maita kuul­tai­si­kaan, jos ne joutui­vat neuvot­te­le­maan kaup­paeh­doista itse, Euroo­pan komis­sion vara­pu­heen­joh­taja Frans Timmer­mans muis­tutti tammi­kuussa Suomessa vieraillessaan.

– Nyt jopa maail­man mahta­vat teol­li­suus­jä­tit Kiina ja Yhdys­val­lat kuun­te­le­vat, mitä meillä EU:na on sanottavaa.

FinU­nion­sin Kuusis­ton mukaan unioni antaa talou­den lisäksi muuta­kin turvaa maailmanpolitiikassa.

– Ilman EU:ta Suomen asema olisi turbu­len­tissa maail­massa huomat­ta­vasti turvattomampi.

Voimme luot­taa, että unioni puolus­taa yhdessä demo­kra­tiaa, oikeus­val­tio­pe­ri­aa­tetta ja ihmi­soi­keuk­sia. Tosin jois­sa­kin jäsen­maissa popu­lis­tien myötä poli­tiikka on muut­tu­nut niin, että nämä oikeu­det ovat jo uhattuina.

Kuusisto toivoo­kin, että popu­lis­tien ja ääri­liik­kei­den nousu tait­tuisi EU-vaaleissa. Popu­lis­tien voit­taessa parla­men­tin toiminta voi ”halvaan­tua”.

– Siksi on erit­täin tärkeää äänes­tää järke­viä ehdok­kaita. Sellai­sia, jotka ymmär­tä­vät, että Eurooppa pärjää ja voi turvata kansa­lais­tensa edut vain vahvan euroop­pa­lai­sen yhteis­työn avulla, yhtei­siä etuja ajamalla.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA /​ UP
KUVITUS TUOMAS IKONEN