Minna Canthin -päivän Työelämän tasa-arvo ja perhevapaauudistus -tilaisuus Teollisuusliitossa 19.3.2019. Etualalla Heli Puura, Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja.

Tasaver­tai­suu­dessa paran­ta­mista työpai­koilla – ”Eriar­voinen kohtelu on sukupuolittunutta”

Yli puolet teolli­suuden työnte­ki­jöistä katsoo, että heidän työpai­kal­laan ei kohdella työnte­ki­jöitä tasaver­tai­sesti. Naiset ovat tätä mieltä hieman useammin kuin miehet. Teolli­suus­liiton tekemän työil­ma­pii­ri­ky­selyn tuloksia käsitel­tiin tasa-arvon päivänä Minna Canth ‑aamukah­vi­ti­lai­suu­dessa, jossa teemoina olivat työelämän tasa-arvo ja perhevapaauudistus.

KUVA YLLÄ: Teolli­suus­liiton 2. varapu­heen­joh­taja Heli Puura (etualalla) Minna Canthin päivän Työelämän tasa-arvo ja perhe­va­paa­uu­distus ‑tilai­suu­dessa Teolli­suus­lii­tossa 19.3.2019.

Työil­ma­pii­ri­ky­se­lyyn vastasi yhteensä noin 2 500 eri teolli­suusa­lojen työnte­kijää. Kyselyn mukaan kokemuksia epätasa-arvoi­sesta kohte­lusta tuottivat työpai­kalla muun muassa tiedon­saannin ongelmat, mahdol­li­suudet lomien ja vapaa­päi­vien pitämi­seen, työteh­tä­vien jakaminen ja lomautukset.

Omakoh­tainen kokemus eriar­voi­sesta kohte­lusta työpai­koilla oli varsin yleistä. Miesvas­taa­jista sitä oli kokenut vajaa puolet (48 %), naisvas­taa­jista selvä enemmistö (63 %). Naisten vastauk­sissa korostui myös sukupuoli eriar­voisen kohtelun syynä.

– Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että eriar­voinen kohtelu on sukupuo­lit­tu­nutta, tulkitsi kyselyn tuloksia seminaa­rissa esitellyt Teolli­suus­liiton tutki­mus­pääl­likkö Anu-Hanna Anttila.

”Vaikuttaa siltä, että työn ja perheen yhteen­so­vitus ei ole aivan balans­sissa”, sanoi Teolli­suus­liiton tutki­mus­pääl­likkö Anu-Hanna Anttila. Taustalla Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työmark­kin­ajoh­taja Minna Helle. KUVA KITI HAILA

Työn ja perheen yhteen­so­vit­ta­mista koske­vista vastauk­sista nousi esiin naisten perhe­vastuu ja perin­teinen lasten­hoi­to­rooli. Sen seurauk­sena vastaajat kokivat, että naisten on helpompi muun muassa kieltäytyä ylitöistä ja jäädä kotiin perhe­syistä. Miesten mielestä perhe­va­paille pääse­minen oli hankalaa.

– Vaikuttaa siltä, että työn ja perheen yhteen­so­vitus ei ole aivan balans­sissa, sanoi Anttila.

TYÖMARKKINAJÄRJESTÖJEN PERHEVAPAAMALLEISSA PALJON YHTEISTÄ

SAK:n perhe­va­paa­lin­jauksia esitteli sosiaa­li­po­liit­tinen asian­tun­tija Tuuli Glantz.

– Vapaat olisi voitava pitää siinä järjes­tyk­sessä kuin perhe itse haluaa. Olisi myös mahdol­lis­tet­tava vapaiden pitäminen osa-aikai­sesti ja lyhem­missä jaksoissa, näki Glantz.

SAK:n lähtö­koh­tana on jakaa kaikki vapaat tasan vanhem­pien kesken, kertoi SAK:n sosiaa­li­po­liit­tinen asian­tun­tija Tuuli Glantz. KUVA KITI HAILA

Mallin tavoit­teena on edistää tasaver­taista vanhem­muutta. Lähtö­koh­tana on jakaa kaikki vapaat tasan vanhem­pien kesken, kuten myös vanhem­pain­raha ja hoito­raha. Myös erilaiset perhe­muodot tulisi SAK:n mielestä saattaa tasaver­tai­siksi keskenään.

Työnan­ta­ja­leirin näkemyksiä aiheesta esitte­livät työmark­kin­ajoh­tajat Minna Helle Tekno­lo­gia­teol­li­suu­desta ja Jyrki Hollmén Metsäteollisuudesta.

Miehiä on teolli­suuden työnte­ki­jöinä noin 85 prosenttia, ja Helle näkisi mielel­lään sukupuo­li­ja­kauman tasaantuvan.

”Naisilla ei ole varaa siihen, että heillä on vuosien poissao­loja työelä­mästä. Eikä Suomella”, sanoi Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työmark­kin­ajoh­taja Minna Helle. KUVA KITI HAILA

– Kaikki kunnia miehille, mutta me tarvit­semme enemmän naisia. Tytöt eivät valitet­ta­vasti koe tekno­lo­giaa merki­tyk­sel­li­senä, siksi he eivät hakeudu tälle alalle. Mutta tekno­lo­giaa kiinnos­ta­vampaa on se, mitä tekno­lo­gialla voi ratkaista, Helle sanoi.

Työnan­ta­jien katto­jär­jestö EK lähtee omassa perhe­va­paa­mal­lis­saan siitä, että naisten työssä­käyntiä ja työmark­kina-asemaa tulisi parantaa. Esimer­kiksi kotihoidon tuen EK rajaisi siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 kuukautta. Vanhem­pain­va­paita EK kiintiöisi vahvemmin äideille ja isille, jotta perhe­va­paat jakau­tui­sivat tasaisemmin

– Naisilla ei ole varaa siihen, että heillä on vuosien poissao­loja työelä­mästä. Eikä Suomella, perus­teli Helle ja korosti lainsää­dännön ohjausvaikutusta.

”Jos naisia tulisi lisää metsä­teol­li­suu­teen, sekin jo kaven­taisi ansio­tu­lojen eroja sukupuolten välillä”, sanoi Metsä­teol­li­suus ry:n työmark­kin­ajoh­taja Jyrki Hollmén.

Jyrki Hollménkin toivoi metsä­teol­li­suuden palkka­lis­toille enemmän naisia. Nyt naisia on työnte­ki­jöistä vain 12 prosenttia ja toimi­hen­ki­löistä 34 prosenttia.

– Naiset ovat niin vahvasti aliedus­tet­tuina, että jos heitä tulisi lisää, sekin jo kaven­taisi ansio­tu­lojen eroja sukupuolten välillä.

Tärkeim­pinä tasa-arvotoi­men­pi­teinä Hollmén piti työmark­ki­noiden sukupuo­li­jaon tasaan­tu­misen lisäksi naisten etene­mis­mah­dol­li­suuk­sien paran­ta­mista sekä perhe­va­paitten tasai­sempaa jakamista.

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVAT KITI HAILA