Tasavertaisuudessa parantamista työpaikoilla – ”Eriarvoinen kohtelu on sukupuolittunutta”

Yli puolet teollisuuden työntekijöistä katsoo, että heidän työpaikallaan ei kohdella työntekijöitä tasavertaisesti. Naiset ovat tätä mieltä hieman useammin kuin miehet. Teollisuusliiton tekemän työilmapiirikyselyn tuloksia käsiteltiin tasa-arvon päivänä Minna Canth -aamukahvitilaisuudessa, jossa teemoina olivat työelämän tasa-arvo ja perhevapaauudistus.

KUVA YLLÄ: Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja Heli Puura (etualalla) Minna Canthin päivän Työelämän tasa-arvo ja perhevapaauudistus -tilaisuudessa Teollisuusliitossa 19.3.2019.

Työilmapiirikyselyyn vastasi yhteensä noin 2 500 eri teollisuusalojen työntekijää. Kyselyn mukaan kokemuksia epätasa-arvoisesta kohtelusta tuottivat työpaikalla muun muassa tiedonsaannin ongelmat, mahdollisuudet lomien ja vapaapäivien pitämiseen, työtehtävien jakaminen ja lomautukset.

Omakohtainen kokemus eriarvoisesta kohtelusta työpaikoilla oli varsin yleistä. Miesvastaajista sitä oli kokenut vajaa puolet (48 %), naisvastaajista selvä enemmistö (63 %). Naisten vastauksissa korostui myös sukupuoli eriarvoisen kohtelun syynä.

– Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että eriarvoinen kohtelu on sukupuolittunutta, tulkitsi kyselyn tuloksia seminaarissa esitellyt Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila.

Työn ja perheen yhteensovittamista koskevista vastauksista nousi esiin naisten perhevastuu ja perinteinen lastenhoitorooli. Sen seurauksena vastaajat kokivat, että naisten on helpompi muun muassa kieltäytyä ylitöistä ja jäädä kotiin perhesyistä. Miesten mielestä perhevapaille pääseminen oli hankalaa.

– Vaikuttaa siltä, että työn ja perheen yhteensovitus ei ole aivan balanssissa, sanoi Anttila.

TYÖMARKKINAJÄRJESTÖJEN PERHEVAPAAMALLEISSA PALJON YHTEISTÄ

SAK:n perhevapaalinjauksia esitteli sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz.

– Vapaat olisi voitava pitää siinä järjestyksessä kuin perhe itse haluaa. Olisi myös mahdollistettava vapaiden pitäminen osa-aikaisesti ja lyhemmissä jaksoissa, näki Glantz.

Mallin tavoitteena on edistää tasavertaista vanhemmuutta. Lähtökohtana on jakaa kaikki vapaat tasan vanhempien kesken, kuten myös vanhempainraha ja hoitoraha. Myös erilaiset perhemuodot tulisi SAK:n mielestä saattaa tasavertaisiksi keskenään.

Työnantajaleirin näkemyksiä aiheesta esittelivät työmarkkinajohtajat Minna Helle Teknologiateollisuudesta ja Jyrki Hollmén Metsäteollisuudesta.

Miehiä on teollisuuden työntekijöinä noin 85 prosenttia, ja Helle näkisi mielellään sukupuolijakauman tasaantuvan.

– Kaikki kunnia miehille, mutta me tarvitsemme enemmän naisia. Tytöt eivät valitettavasti koe teknologiaa merkityksellisenä, siksi he eivät hakeudu tälle alalle. Mutta teknologiaa kiinnostavampaa on se, mitä teknologialla voi ratkaista, Helle sanoi.

Työnantajien kattojärjestö EK lähtee omassa perhevapaamallissaan siitä, että naisten työssäkäyntiä ja työmarkkina-asemaa tulisi parantaa. Esimerkiksi kotihoidon tuen EK rajaisi siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 kuukautta. Vanhempainvapaita EK kiintiöisi vahvemmin äideille ja isille, jotta perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin

– Naisilla ei ole varaa siihen, että heillä on vuosien poissaoloja työelämästä. Eikä Suomella, perusteli Helle ja korosti lainsäädännön ohjausvaikutusta.

Jyrki Hollménkin toivoi metsäteollisuuden palkkalistoille enemmän naisia. Nyt naisia on työntekijöistä vain 12 prosenttia ja toimihenkilöistä 34 prosenttia.

– Naiset ovat niin vahvasti aliedustettuina, että jos heitä tulisi lisää, sekin jo kaventaisi ansiotulojen eroja sukupuolten välillä.

Tärkeimpinä tasa-arvotoimenpiteinä Hollmén piti työmarkkinoiden sukupuolijaon tasaantumisen lisäksi naisten etenemismahdollisuuksien parantamista sekä perhevapaitten tasaisempaa jakamista.

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVAT KITI HAILA