VÄITTÄJÄT: Ostaa vai myydä – mitä yrityksiä valtion on syytä omistaa?

Suomen valtio omistaa kokonaan tai osittain yli 60 yhtiötä. Millaisia yrityksiä valtion pitäisi nykyään omistaa, ja mitä voisi myydä pois?

Katso video, kuinka valtionyhtiöiden rakennelma kestää. VIDEO LAURI ROTKO

VÄITTÄJÄT

RALF SUND
PÄÄEKONOMISTI
STTK

PETRI VIHERVUORI
FINANSSINEUVOS
VALTIONEUVOSTON KANSLIAN OMISTAJAOHJAUSOSASTO

MILLAISIA YRITYKSIÄ VALTION ON JÄRKEVÄÄ OMISTAA?

RALF SUND: Yksityisellä omistajalla tärkeintä on lyhytaikainen osinkotuotto, valtiolla pitkäjänteinen kansakunnan hyvä. Jos omistaminen tuottaa kansantalouden kokonaisuuteen plussaa, sellaisia yrityksiä pitäisi omistaa. Toinen on yhtiöt, joissa on edes häive luonnollisesta monopolista.

PETRI VIHERVUORI: Omistaminen ei saa olla itseisarvo, vaan omistamiseen pitää olla joku intressi. Tällä hetkellä valtio omistaa yhtiöitä, joissa on strateginen intressi, finanssi-intressi tai sitten on selkeitä erityistehtäväyhtiöitä.

SUND: Ratkaiseva on, miten lokeroidaan eri intressien alle eri toiminnot. Onko Finnair strategisesti tärkeä? Mielestäni ei, mutta Finavia eli lentokentät on mitä suurimmissa määrin. Nämä asiat elävät myös ajassa: onko joku metalliyhtiö enää tärkeä?

VIHERVUORI: Valtion rooliin yhtiöomistajana kuuluu myös mahdollistajana toimiminen. Hyvä esimerkki on Cinian merikaapeli Saksaan. Suomella oli tarve saada oma raskaan kapasiteetin datayhteys Keski-Eurooppaan. Valtio päätti aloittaa sen, koska yksityinen raha ei lähtenyt sitä polkemaan käyntiin. Yksityinen raha lähti mukaan sen jälkeen.

MITKÄ TAI MILLAISET YRITYKSET OVAT STRATEGISESTI TÄRKEITÄ?

SUND: Tunnistan varsinkin VR:ssä luonnollisen monopolin, ja pidän äärimmäisen vaikeana säädöstää rautatieliikennettä niin, että kilpailun hyvät puolet näkyisivät viimeisellä rivillä. Luonnollisen monopolin argumentin pohjalta valtio voisi pitää koko rautatieliikenteen itsellään. Myös Postiin liittyy kermankuorinnan problematiikka, se miten velvoite yhdenveroisesta palvelusta hoidetaan eri puolella maata.

VIHERVUORI: Tavaraliikenteessä kilpailu jo avautui, ja liikenne- ja viestintäministeriö on tiedottanut henkilöliikenteen avautumisen aikataulusta. Olennainen kysymys on, miten se tehdään aidosti niin, että luodaan puitteet normaalille kaupalliselle kilpailulle.

SUND: Mitä epävakaampi maailma on, se korostaa vakautta sekä tätä yhteiskunnallista tehtävää ja demokraattisen kontrollin tarvetta. Vakauden suhteen olemme menossa huonompaan suuntaan, ja tilannetta pitää päivittää jatkuvasti. Jos nyt myyt, miten saat sen koskaan takaisin? Siksi suosittelen näissä mieluummin hitautta kuin nopeutta.

VIIME HALLITUSTEN AIKANA VALTION OMISTUKSIA ON MYYTY KOHTUULLISEN PALJON. MITEN MYYNNIT OVAT ONNISTUNEET?

VIHERVUORI: Riippumatta siitä mitä ja milloin on myyty, valtion osakemyynnit ovat aina erittäin huolellisesti toteutettuja projekteja.

SUND: Joskus on tärkeä myydä jotain, ja joskus taas pidettyjen osakkeiden arvo voi nousta pilviin.

VIHERVUORI: Juuri tuota varten on valtion omistajaohjaus.

SUND: En nostaisi mitään yksittäistä tapausta karkeaksi virheeksi. Carunassakin on jälkiviisauden makua.

VIHERVUORI: Viimeisten kymmenen vuoden aikana kokonaisuus on ollut hyvin tasapainoinen. Jälkiviisaana voi toki arvostella milloin mitäkin.

SUND: Näistä on enemmän puhetta kuin mitä on varsinaisesti tapahtunut, koska nämä ovat herkkiä asioita. Kansalaiset tai etujärjestöt kokevat – sinänsä ihan oikein – että yhtiöt ovat ”meidän”, ja se nostattaa isoja keskusteluja.

KUKA NIITÄ NOSTATTAA?

SUND: Yksi synnyttäjä on yrityksen henkilöstö, joka kokee epävarmuutta tulevaisuudesta. Se pitääkin ottaa vakavasti.

VIHERVUORI: Osakeyhtiössä päätäntävalta perustuu äänimäärään, mikä perustuu osakemäärään. Vastaavasti valtiollinen päätöksenteko perustuu parlamentaariseen demokratiaan. Kun liikkeellepanevat voimat ovat erilaisia ja media laitetaan tätä vahvistamaan, nousee keskusteluja.

MITÄ VALTION KANNATTAISI JATKOSSA MYYDÄ?

SUND: Yleisesti ottaen yrityksiä, mitkä eivät ole strategisia, joista saadaan hyvä hinta ja rahalle on hyviä kohteita. Mutta samalla kun mietitään mitä myydään, on tärkeää miettiä myös mitä ostetaan. Isoilla poteilla voi tehdä teollisuuspolitiikkaa ja välillisesti auttaa kansakuntaa. Teliankin voisi laittaa lihoiksi, olikos meillä siellä 10 prosentin siivu?

VIHERVUORI: Solidium on myynyt jo kaikki Telian omistukset.

SUND: No otetaan pois myyntilistalta!

VIHERVUORI: En spekuloi nimillä, korostaisin vain, että valtion omistus ei saa olla itseisarvo.

MILLAISILLE UUSILLE ALOILLE VALTION PITÄISI OMISTAJANA SUUNNATA?

SUND: Valtion omistajaroolia voisi harkita yhteiskunnallisissa ongelmissa. Nyt kansantalouden kasvu hiipuu, koska asuntomarkkinat eivät tuota oikeanhintaisia asuntoja. Olisi kaikkien etu, että asuntotuotanto saataisiin palvelemaan ylevämpää tavoitetta eli työllisyysastetta. Toinen liittyy kaivoslakiin. Tarvittaisiinko yhtiö, joka myy kaivoslupia, hallitsee kokonaisuutta ja kerää komissiot? Kannattaa kääntää kaikki kivet eikä jostain ideologisesta syystä sanoa, että ei tule kysymykseenkään.

VIHERVUORI: Digitalisaatio ja tekoäly ovat luonnollisesti osa-alueita, joita täytyy seurata. Mutta onko valtion fiksua olla niissä omistajana, on toinen kysymys. Siksi on Valtion kehitysyhtiö Vake Oy. Kun se on saanut mietintänsä potentiaalisista sijoituskohteista päätökseen, se esittää tai on esittämättä valtioneuvostolle jotain.

SUND: Uudesta teknologiasta löytyy strategisesti tärkeitä ja kasvavia toimialoja. Nostaisin megatrendinä myös ilmastonmuutoksen: maat, jotka tekevät välttämättömyydestä hyveen, voivat tehdä sillä myös rahaa. Näitä megatrendejä pitää seurata ja iskeä sitten rohkeasti omistuksilla…

VIHERVUORI: …jolloin valtio toimii mahdollistajana.

VALTIONYHTIÖT

Suomen valtiolla on omistuksia 64 yhtiössä. Enemmistöomisteisia (omistus 51,1–100 %) yhtiöitä on 46, vähemmistöomisteisia 18. Eniten omistuksia on energia-alalla. Valtion täysin omistamia yhtiöitä ovat mm. Alko, Arctia, Business Finland, Finavia, Gasum, Leijona Catering ja Posti. Enemmistöomisteisia yhtiöitä ovat mm. Cinia, Finnair ja Fingrid. Vähemmistöomisteisia yhtiöitä ovat mm. Altia, Elisa, Stora Enso, Metso, Outokumpu, Valmet ja Suomen Siemenperunakeskus. Valtionyhtiöitä hallinnoivat valtioneuvoston kanslia, eri ministeriöt tai valtion omistama Solidium.

www.vnk.fi/omistajaohjaus/yhtiot

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO