HARRASTAJA: Rumpali Kimmo Puhakka: ”Pienellä bändillä ei ole varaa johtajiin”

”Bändi­toi­minta on kuin pari­suhde. Sitä pitää hoitaa, käydä keskus­te­luja ja sovi­tella, että löytyy yhtei­nen sävel”, Heroes Don´t Ask Why ‑yhtyeen rumpali Kimmo Puhakka kiteyttää.

Katso videolta kuinka Kimmo Puhakka soit­taa In Flame­sin kappa­leen Take This Life. VIDEO JOACHIM KIVINIEMI /​ TORSPOFILMS

Heroes Don´t Ask Why eli lyhen­net­tynä HDAW on kokko­la­lai­nen rock­me­tal­lia soit­tava yhtye. Sen rumpa­lina huhkii Boli­de­nin rikki­happo-osas­tolla viisi­vuo­ro­työssä elan­tonsa ansait­seva hieman yli 40-vuotias Kimmo Puhakka.

– Kun liityin HDAW:hen keväällä 2016, tote­simme yhdessä, että tämä on meille hieno harras­tus, joka pitää sovit­taa yhteen töiden ja perhei­den kanssa. Se on jatku­vaa aika­tau­lu­jen yhteen sovit­te­le­mista. Jos pääsemme kerran viik­koon­kin yhdessä tree­naa­maan, niin se on jo hyvin, Puhakka sanoo.

HDAW:ssa soit­ta­vat Puha­kan lisäksi Jussi Pajun­pää (kitara ja laulu), Matias Kaunis­vesi (kitara ja taus­ta­laulu) sekä Jussi Kivioja (basso ja taus­ta­laulu). Kokoon­pa­non biisi­nik­kari on Pajun­pää, jonka sävel­tä­mien kappa­lei­den sovit­ta­mi­seen muut osallistuvat.

– Pajun­päällä on usein valmis visio siitä, minkä­lai­nen kappale kulloin­kin on kysy­myk­sessä ja miten se pitäisi toteut­taa. Sovi­tus­vai­heessa esiin nouse­vat myös muiden soit­ta­jien näke­myk­set, ideat ja ehdo­tuk­set. Niitä sitten kokeil­laan, vertail­laan, hiotaan ja katso­taan, mikä toimii ja mikä ei. Sillä ne viimei­sim­mät ratkai­sut löytyvät.

– Minusta on oikein, että kenel­lä­kään ei auto­maat­ti­sesti ole viimeistä sanaa. Demo­kra­tia on se, millä tätä hommaa viedään eteen­päin. Pienellä bändillä ei ole varaa johtajiin.

OMISSA KÄSISSÄ

Lapsensa aikui­seksi kasvat­ta­nut Puhakka hoitaa HDAW:n keik­ka­myyn­nin, mark­ki­noin­nin ja monet muut käytän­nön asiat. Se on hänen mukaansa pitkä­jän­teistä ja kärsi­väl­li­syyttä kysy­vää puurtamista.

– Yksi tai kaksi sähkö­pos­tia tai puhe­lua eivät yleensä tulok­sia juuri­kaan tuota. Pitää yrit­tää sinnik­käästi ja käyt­tää puhe­lah­joja aina kun tilai­suus tulee, että miksi HDAW:n pitää päästä juuri teidän paik­kaanne soit­ta­maan. Samalla on tarpeen tiedos­taa hinnoit­te­lua myöten, että ensin on annet­tava työnäy­töt, minkä jälkeen, jos palaute on myön­teistä, on seuraa­van keikan myymi­nen samaan osoit­tee­seen jo helpompaa.

– Sama lähtö­kohta toimii myös laajem­man kuuli­ja­kun­nan saavut­ta­mi­sessa. Aniharva kohoaa ensim­mäi­sellä kappa­leel­laan soit­to­lis­toille saati suureen julki­suu­teen. Pitää edetä askel kerral­laan ja raken­taa tule­vai­suutta pala palalta.

HDAW:n seuraa­vat aske­leet jatku­vat keik­kai­luna viime touko­kuussa julkais­tun EP:n pohjalta ensi syksyyn asti, jolloin suun­ni­tel­missa on käydä käsiksi seuraa­van levyn tekemiseen.

– Teemme parhail­lamme uusia kappa­leita tule­valle levylle. Sen julkai­sun yhtey­dessä mietimme, että hoidam­meko kaiken jälleen omatoi­mi­sesti vai ostam­meko apua ulko­puo­lelta esimer­kiksi mark­ki­noin­tiin. Se on tasa­pai­not­te­lua talou­del­lis­ten tosi­asioi­den ja uusien mahdol­li­suuk­sien avaa­mi­sen välillä.

INTOHIMO POLTTOAINEENA

Puha­kan realis­ti­sen toimin­taot­teen taus­talla roihuaa jo pienenä alka­nut palava innos­tus musiik­kiin, sen teke­mi­seen ja itsensä kehit­tä­mi­seen rumpalina.

– Jostain äidin katti­lan kansien hakkaa­mi­sesta se alkoi alle koului­käi­senä. Kolman­tena koulu­vuo­tena pääsin musiik­ki­luo­kalle ja valit­sin soit­ti­meksi rummut. Musii­kin opis­kelu jatkui aikui­si­kään asti, jolloin perus­tin perheen ja soit­ta­mi­nen jäi taka-alalle.

– Nyt lapset ovat aikui­sia, ja harras­tuk­selle löytyy aikaa. Bändi­har­joi­tus­ten lisäksi käyn harva se päivä myös itsek­seni tree­naa­massa rumpu­jen soit­ta­mista. Työvuo­roista riip­puen aamulla tai illalla kahdesta neljään tuntia kerral­laan. Paljon olen oppi­nut, mutta paljon on vielä opittavana.

Kehit­ty­mi­sen ja oman bändin rinnalla moti­vaa­tiota ovat vahvis­ta­neet matkan varrella vastaan tulleet hienot kokemukset.

– Vuosi sitten olimme WS Arenalla Vaasassa soit­ta­massa yhdessä Walta­rin ja Kilven kanssa. Se esimer­kiksi oli mieleen­pai­nuva koke­mus. Muiden bändien ja soit­ta­jien tapaa­mi­nen ja uusien ylei­sö­jen kohtaa­mi­nen on muka­vaa ja palkitsevaa.

Puhakka uskoo yhteis­keik­kai­lun voimaan.

– Arve­li­sin, että useilla Teol­li­suus­lii­ton jäse­nillä on omia bändejä. Otta­kaa yhteyttä mistä päin Suomea tahansa, niin lyödään päät yhteen ja mieti­tään löytyi­sikö viri­tys yhteis­ten keik­ko­jen järjes­tä­mi­seksi. Useam­man bändin kanssa toden­nä­köi­sesti saadaan enem­män ylei­söä paikalle kuin yksin toimiessa, varsin­kin kun huoleh­di­taan siitä, että aina­kin yksi orkes­te­reista esiin­tyy niin sano­tusti kotikentällä.

KIMMO PUHAKKA

Proses­sin­hoi­taja
Boli­den Kokkola Oy

HEROES DON´T ASK WHY: Face­book /​ Insta­gram /​ YouTube /​ Spotify

Katso videolta kuinka Kimmo Puhakka soit­taa Stonen kappa­leen Sweet Dreams. VIDEO JOACHIM KIVINIEMI /​ TORSPOFILMS

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT ESKO KESKI-VÄHÄLÄ