Hannu Siltala: Aikuisten ammatillisen opiskelun mahdollisuuksia on parannettava

teollisuusliitto

Aikuiskoulutustuki on työelämässä pidempään olleiden tärkein mahdollisuus irrottautua opiskelemaan uuteen ammattiin tai ryhtyä täydentämään osaamistaan. Tukea voi saada enimmillään 15 kuukauden opintoihin, kun työhistoriaa on takana kahdeksan vuotta ja siitä vähintään yksi vuosi on nykyisen työnantajan palveluksessa. Ennen kilpailukykysopimusta tukikausi oli 19 kuukautta. Kikyssä pienennettiin myös tuen määrää 15 prosentilla. Tällä turvattiin tuen perusosan säilyminen tukiperusteisena lainoituksen sijaan. Tämä oli sitä porvarihallituksen vielä pahemman uhkailun alla taipumista. Toteutuneet heikennykset pitää nyt ehdottomasti korjata ja palauttaa tuen kesto ja määrä vähintään ennalleen.

Aikuiskoulutustuen ehtoja pitää parantaa ja tuen piiriin pääsemistä helpottaa. Nyt ehtona on opintovapaan saaminen työnantajalta. En ymmärrä, miksi aikuiskoulutustuki on sidottu voimassa olevaan työsuhteeseen. Minkäänlaista pakkoa ei ole sille, että hakijan olisi opiskeltava työnantajayrityksensä ammatteihin tai että hakijalla olisi velvoite palata opintojen päätyttyä samaan yritykseen töihin. Aikuiskoulutustuen määrä voitaisiin varmasti laskea työntekijän viimeisen työsuhteen ansiotason mukaan. Toisaalta aikuiskoulutustukea voitaisiin yhä enemmän kehittää henkilökohtaisen opintotilin suuntaan, joka nykyistä paremmin tukisi jatkuvaa itsensä kehittämistä koko työuran aikana.

”Opintovapaalain ongelmana on, että sen säädökset eivät mahdollista oppisopimuskoulutusta.”

Tarkkaavainen lukija voi kysellä, mihin työttömäksi jäänyt tarvitsisi aikuiskoulutustukea, kun hänen on tietyin edellytyksin mahdollista opiskella päätoimisesti 24 kuukautta työttömyysetuudella. Tärkein ero on ehkä siinä, että jos työtön opiskelee aikuiskoulutustuella, hän ei tarvitse TE-toimiston lausuntoa siitä, onko opiskelu sellaista, että se täyttää TE-toimiston kriteerit tuen saamiseksi. Toisaalta aikuiskoulutustuella tapahtuvaa lyhytaikaista kuuden kuukauden opiskelua ei tarvitse keskeyttää, vaikka tarjottaisiin työpaikkaa. Työttömyysetuudella opiskeltaessa tarjottu työpaikka ajaa opintojen edelle.

Opintovapaalain ongelmana on, että sen säädökset eivät mahdollista oppisopimuskoulutusta. Mikäli ihmisten edellytyksiä saada töitä ja edetä työuralla halutaan aidosti parantaa, pitää tämäkin rajoite poistaa.

Aikuiskoulutustuen parantaminen on Teollisuusliiton rinnalla SAK:n, EK:n ja muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen tavoite. Kaksikantainen työryhmä on valmistellut asiasta esitykset sosiaali- ja terveysministeriöön. Tavoitteena on parantaa työikäisten mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen luomalla nykyistä paremmat mahdollisuudet työn ja opintojen yhteensovittamiseen. Toinen tavoite on selkeyttää aikuiskoulutustuen hakemista ja tuen ennakoitavuutta sekä keventää aikuiskoulutustuen hallintoa. Tavoitteena on myös koulutuksen tarjonnan lisääminen. Aikuiskoulutusetuuksista pitää tiedottaa entistä enemmän niille ryhmille, jotka eivät niitä tällä hetkellä käytä. Erityisesti teollisuusalojen miehet ovat aliedustettuja.

HANNU SILTALA
Teollisuusliiton koulutuspäällikkö

KUVA KITI HAILA