Hannu Siltala: Aikuisten ammatil­lisen opiskelun mahdol­li­suuksia on parannettava

Aikuis­kou­lu­tus­tuki on työelä­mässä pidem­pään olleiden tärkein mahdol­li­suus irrot­tautua opiske­le­maan uuteen ammat­tiin tai ryhtyä täyden­tä­mään osaamis­taan. Tukea voi saada enimmil­lään 15 kuukauden opintoihin, kun työhis­to­riaa on takana kahdeksan vuotta ja siitä vähin­tään yksi vuosi on nykyisen työnan­tajan palve­luk­sessa. Ennen kilpai­lu­ky­ky­so­pi­musta tukikausi oli 19 kuukautta. Kikyssä pienen­net­tiin myös tuen määrää 15 prosen­tilla. Tällä turvat­tiin tuen perus­osan säily­minen tukipe­rus­tei­sena lainoi­tuksen sijaan. Tämä oli sitä porva­ri­hal­li­tuksen vielä pahemman uhkailun alla taipu­mista. Toteu­tu­neet heiken­nykset pitää nyt ehdot­to­masti korjata ja palauttaa tuen kesto ja määrä vähin­tään ennalleen.

Aikuis­kou­lu­tus­tuen ehtoja pitää parantaa ja tuen piiriin pääse­mistä helpottaa. Nyt ehtona on opinto­va­paan saaminen työnan­ta­jalta. En ymmärrä, miksi aikuis­kou­lu­tus­tuki on sidottu voimassa olevaan työsuh­tee­seen. Minkään­laista pakkoa ei ole sille, että hakijan olisi opiskel­tava työnan­ta­jay­ri­tyk­sensä ammat­teihin tai että hakijalla olisi velvoite palata opintojen päätyttyä samaan yrityk­seen töihin. Aikuis­kou­lu­tus­tuen määrä voitai­siin varmasti laskea työntekijän viimeisen työsuh­teen ansio­tason mukaan. Toisaalta aikuis­kou­lu­tus­tukea voitai­siin yhä enemmän kehittää henki­lö­koh­taisen opinto­tilin suuntaan, joka nykyistä paremmin tukisi jatkuvaa itsensä kehit­tä­mistä koko työuran aikana.

”Opinto­va­paa­lain ongel­mana on, että sen säädökset eivät mahdol­lista oppisopimuskoulutusta.”

Tarkkaa­vainen lukija voi kysellä, mihin työttö­mäksi jäänyt tarvit­sisi aikuis­kou­lu­tus­tukea, kun hänen on tietyin edelly­tyksin mahdol­lista opiskella päätoi­mi­sesti 24 kuukautta työttö­myy­se­tuu­della. Tärkein ero on ehkä siinä, että jos työtön opiskelee aikuis­kou­lu­tus­tuella, hän ei tarvitse TE-toimiston lausuntoa siitä, onko opiskelu sellaista, että se täyttää TE-toimiston kriteerit tuen saami­seksi. Toisaalta aikuis­kou­lu­tus­tuella tapah­tuvaa lyhytai­kaista kuuden kuukauden opiskelua ei tarvitse keskeyttää, vaikka tarjot­tai­siin työpaikkaa. Työttö­myy­se­tuu­della opiskel­taessa tarjottu työpaikka ajaa opintojen edelle.

Opinto­va­paa­lain ongel­mana on, että sen säädökset eivät mahdol­lista oppiso­pi­mus­kou­lu­tusta. Mikäli ihmisten edelly­tyksiä saada töitä ja edetä työuralla halutaan aidosti parantaa, pitää tämäkin rajoite poistaa.

Aikuis­kou­lu­tus­tuen paran­ta­minen on Teolli­suus­liiton rinnalla SAK:n, EK:n ja muiden työmark­ki­na­kes­kus­jär­jes­töjen yhteinen tavoite. Kaksi­kan­tainen työryhmä on valmis­tellut asiasta esitykset sosiaali- ja terveys­mi­nis­te­riöön. Tavoit­teena on parantaa työikäisten mahdol­li­suuksia jatku­vaan oppimi­seen luomalla nykyistä paremmat mahdol­li­suudet työn ja opintojen yhteen­so­vit­ta­mi­seen. Toinen tavoite on selkeyttää aikuis­kou­lu­tus­tuen hakemista ja tuen ennakoi­ta­vuutta sekä keventää aikuis­kou­lu­tus­tuen hallintoa. Tavoit­teena on myös koulu­tuksen tarjonnan lisää­minen. Aikuis­kou­lu­tuse­tuuk­sista pitää tiedottaa entistä enemmän niille ryhmille, jotka eivät niitä tällä hetkellä käytä. Erityi­sesti teolli­suusa­lojen miehet ovat aliedustettuja.

HANNU SILTALA
Teolli­suus­liiton koulutuspäällikkö

KUVA KITI HAILA