Muistamista, totuutta ja oikeutta – sitä me olemme vaatineet”, sanoo Pedro Troiani, yksi Fordin General Pacheco -tehtaalla vuonna 1976 kaapatuista ja kidutetuista työntekijöistä.

Argen­tii­nassa Fordin johtajia vanki­laan kidnap­pauk­sista – oikeutta työnte­ki­jöille yli 40 vuoden jälkeen

Kaksi Ford Motor ‑yhtiön johtajaa tuomit­tiin joulu­kuussa vankeu­teen Argen­tii­nassa ay-aktii­vien kaappaa­mi­sesta ja kidutuk­sesta. Rikokset tapah­tuivat sotilas­dik­ta­tuurin aikana vuonna 1976.

Ainakin 24 työnte­kijää siepat­tiin työto­ve­reiden silmien edessä pääkau­punki Buenos Airesin lähellä sijait­se­vasta Fordin 5 000 työläisen General Pacheco ‑tehtaasta. Tuomitut johtajat valit­sivat työnte­kijät sotilaille, jotka veivät nämä kidutuskeskuksiinsa.

Yli 30 000 ihmistä kidna­pat­tiin, kidutet­tiin ja tapet­tiin dikta­tuurin vuosien 1976–1983 ”likai­sessa sodassa”. Uhreiksi joutui laaja joukko ihmisiä, erityi­sesti vasem­mis­to­laisia, opiske­li­joita, journa­lis­teja sekä ammattiyhdistysaktiiveja.

Yhtiön johtaja Pedro Müller tuomit­tiin vankeu­teen kymme­neksi vuodeksi ja turval­li­suus­joh­taja Héctor Sibilla sai 12 vuoden tuomion. Argen­tii­nassa on viime vuosina tuomittu noin tuhat sotilasta likaisen sodan aikai­sista julmuuk­sista, mutta tämä on ensim­mäinen kerta, kun ulkomaisen yhtiön johtajat olivat tuomiolla. Yhtiö ei ollut syytettynä.

– Tämä osoittaa todeksi, että Argen­tiinan työväen­liike oli dikta­tuurin pääasial­linen kohde ja yhtiöt olivat sen rikos­kump­pa­neita, sanoo uhrien asiana­jaja Tomas Ojea Quintana Buenos Aires Timesille.

– Seuraava kohde on itse yhtiö. Arvioimme, mitä on tehtävä, jotta yhtiötä pidetään vastuul­li­sena. Sen on selitet­tävä toimintansa.

”Kivää­reillä osoit­te­levat sotilaat veivät heidät ja marssit­tivat muiden työnte­ki­jöiden edessä, jotta he näkisivät, mitä heidän ammat­tio­sas­tonsa edusta­jille tapahtui.”

Ojea kertoi oikeu­dessa, että työnte­kijät kaapat­tiin suoraan liuku­hihnan äärestä.

– Kivää­reillä osoit­te­levat sotilaat veivät heidät ja marssit­tivat muiden työnte­ki­jöiden edessä, jotta he näkisivät, mitä heidän ammat­tio­sas­tonsa edusta­jille tapahtui. Tämä loi tehtaalle terrorin ilmapiirin, joka ehkäisi kaikki palkkaan tai työoloihin liittyvät valitukset.

Fordin johtajat valit­sivat terrorin uhrit ja toimit­tivat sotilaille heidän osoit­teensa sekä kuval­liset henki­lö­tie­tonsa. Johtajat järjes­tivät sotilaille myös laittoman pidätys- ja kuulus­te­lu­tilan tehtaalle, The Guardian ‑lehti kertoo.

Siepatut työnte­kijät erotet­tiin välit­tö­mästi sähkeellä, jossa väitet­tiin, että he eivät tulleet työpai­kalle. Joskus tämä tapahtui jo silloin, kun heitä kidutet­tiin tehtaalla, todis­tajat kertoivat oikeudessa.

El Pais ‑lehden mukaan todis­tajat kertoivat oikeu­dessa, että Müller ja Sibilla valit­sivat kaapat­tavat 24 tehtaan sadan ay-aktiivin joukosta. Heidän mukaansa Sibilla oli läsnä kidutuk­sessa auttaen sotilaita kysymysten esittämisessä.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA LEHTIKUVA /​ AFP PHOTO /​ EITAN ABRAMOVICH