Teol­li­suus­lii­ton vaali­ta­voit­teet: Silmä­te­räksi teol­li­suu­den toimin­tae­del­ly­tyk­set ja työllisyys

Teol­li­suus­lii­ton mukaan teol­li­suu­den toimin­tae­del­ly­tyk­set ja työl­li­syys on asetet­tava seuraa­van vaali­kau­den keskei­siksi tavoitteiksi.

Teol­li­suus­liitto julkaisi keski­viik­kona 16. tammi­kuuta tavoit­teensa vaali­kau­delle 2019–2023. Samalla kysy­mys on niistä asioista, jotka kevään 2019 edus­kun­ta­vaa­lien jälkeen aloit­ta­van maan halli­tuk­sen pitää Teol­li­suus­lii­ton mukaan ohjel­mas­saan ottaa huomioon ja toteuttaa.

– Suomea on ennen­kin raken­nettu yhteis­työllä ja luot­ta­muk­sella. Toivot­ta­vasti siihen voidaan jälleen palata. Se kuiten­kin edel­lyt­tää kaik­kien osapuol­ten tahtoa, Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­taja Riku Aalto sanoi medialle järjes­te­tyssä tiedotustilaisuudessa.

Teol­li­suu­den toimin­tae­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­nen on Teol­li­suus­lii­ton arvion mukaan asetet­tava seuraa­van halli­tuk­sen stra­te­gi­seksi pain­opis­teeksi. Liitto esit­tää, että Suomeen perus­te­taan poik­ki­hal­lin­nol­li­nen vien­nin ja teol­li­suu­den kasvuoh­jelma. Keskei­siä element­tejä ovat osaa­mi­sen, koulu­tuk­sen, tutki­muk­sen ja tuote­ke­hi­tyk­sen lisääminen.

– Mikäli vien­ti­teol­li­suus ei pärjää lyhyem­män aika­vä­lin kustan­nus­kil­pai­lussa, se ei pysty inves­toi­maan pidem­mäl­lä­kään aika­vä­lillä. Esimer­kiksi tutki­musta ja kehi­tys­toi­min­taa ei saada kasvuun pelkillä valtion varoilla, Aalto arvioi.

Suomi tulee toimi­maan EU:n puheen­joh­ta­jana kulu­van vuoden jälkim­mäi­sen puolis­kon. Teol­li­suus­lii­ton mukaan Suomen pitää nostaa puheen­joh­ta­juus­kau­tensa kärki­tee­maksi valmis­ta­van teol­li­suu­den ja kier­to­ta­lou­den kasvuoh­jel­man luomi­nen Eurooppaan.

Edel­lis­ten näkö­koh­tien rinnalla ener­gia­po­li­tii­kalle on määri­tel­tävä selvä linja, jota noudat­ta­malla Suomi ja koti­mai­nen teol­li­suus saavat käyt­töönsä riit­tä­västi edul­lista, pääs­tö­töntä tai vähä­pääs­töistä sähköä. Suomen toimi­vaa vien­ti­ta­kuu­jär­jes­tel­mää on edel­leen jatket­tava. Vaali­kau­den aikana on myös tarpeen arvioida vien­nin edis­tä­mistä, yritys­ten kasvua ja kansain­vä­lis­ty­mistä tuke­van Busi­ness Finlan­din toimin­nan tehok­kuus ja toteut­taa korjaa­via toimen­pi­teitä, jos ne osoit­tau­tui­si­vat tarpeellisiksi.

TYÖLLISYYSASTE YLI 75 PROSENTTIIN

Väes­tön ikära­ken­teen vanhen­tu­mi­nen aiheut­taa julki­selle talou­delle kasva­van kustan­nus­pai­neen. Vastaus siitä aiheu­tu­vaan julki­sen talou­den rahoi­tus­proble­ma­tiik­kaan on työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­nen yli 75 prosent­tiin. Tärkeä keino sen saavut­ta­mi­seksi on työvoi­man liik­ku­vuu­den lisää­mi­nen rohkai­se­malla ihmi­siä muut­ta­maan työn perässä ja tuke­malla sitä esimer­kiksi vero­tuk­sen työasun­to­vä­hen­nyk­sen määrää nostamalla.

Koulu­tus­jär­jes­tel­män on pysyt­tävä elin­kei­no­ra­ken­teen muutos­ten perässä. Vaali­kau­den aikana on syytä arvioida amma­til­li­sen koulu­tuk­sen uudis­tuk­sen tilanne ja tarpeet. Esimer­kiksi työpai­kalla tapah­tu­van oppi­mi­sen resurs­sit on turvat­tava todel­li­sen tarpeen mukaisesti.

Tule­van työvoi­man merkit­tävä poten­ti­aali on nuorissa. Nuor­ten työl­lis­ty­mi­sen edis­tä­mi­sen rinnalla on tärkeää etsiä keinot sen ehkäi­se­mi­seksi, ettei kukaan putoa nuorena yhteis­kun­nan ulko­puo­lelle. Ehyet mahdol­li­suuk­sia tarjoa­vat koulu­tus­väy­lät ovat ratkai­se­vassa asemassa. Työpe­räi­sessä maahan­muu­tossa täytyy puoles­taan huomioida, että yrityk­set noudat­ta­vat työeh­toja ja että niiden noudat­ta­mista valvo­taan. EU-maiden ulko­puo­lelta tule­vien työn­te­ki­jöi­den saata­vuus­har­kinta pitää säilyttää.

METSÄT JA KAIVOKSET VOIMAVARAKSI, HARMAA TALOUS KURIIN

Talous­met­sien moni­puo­li­nen ja kestävä käyttö on tärkeää Suomen elin­kei­noe­lä­mälle myös tule­vai­suu­dessa. Pääs­tö­vä­hen­nyk­siä ajatel­len on muis­tet­tava, että Suomen metsät ovat hiili­nielu. Aktii­vi­nen metsän­käyttö ja ‑hoito kasvat­ta­vat hiili­nie­luja. Metsien virkis­tys- ja talous­käyttö on sovi­tet­tava yhteen. Metsä­alan toimi­jat ovat siinä avainasemassa.

Kestä­vän metsän­hoi­don saralla metsä­no­mis­ta­jille makset­ta­van Kemera-tuen ehdoksi on asetet­tava se, että urakoit­sija noudat­taa laki­sää­tei­siä velvoit­tei­tansa ja työeh­toja sekä maksaa veronsa. Se on yksi osa harmaan talou­den torjun­taa, jonka toteut­ta­mi­seksi täytyy Teol­li­suus­lii­ton mukaan laatia eri toimia­lat laajasti huomioiva kunnian­hi­moi­nen ja kattava toimen­pi­deoh­jelma. Vero­nu­me­ro­käy­täntö on laajen­net­tava ravin­to­loi­hin, siivousa­lalle ja teol­li­suus­toi­mia­loille. Tilaa­ja­vas­tuu­lain perus­teella sovel­let­ta­vien sank­tioi­den kaltai­set laimin­lyön­ti­mak­sut on otet­tava käyt­töön myös työsuojelurikkomuksissa.

Kaivos­toi­min­nassa Suomen kaivosklus­te­ria ja sen arvo­ket­jua on laajen­net­tava. Mahdol­li­nen kaivos­vero on valmis­tel­tava siten, ettei se aja inves­toin­teja pois Suomesta. Sen rinnalla kaivos­teol­li­suu­den vastuul­li­suu­teen ja tuotan­non jälki­hoi­toon on kiin­ni­tet­tävä entistä enem­män huomiota.

Valtion on pidet­tävä omis­ta­jaoh­jauk­sessa aktii­vi­nen ote. Pääta­voite on jalos­tusar­von kehit­tä­mi­nen Suomessa ja sini­val­koi­sen ankku­rio­mis­ta­juu­den vahvis­ta­mi­nen, ei valtion omai­suu­den myynti.

Yritys­tu­kia käyte­tään kaikissa kilpai­li­ja­maissa. Siksi Suomessa ei Teol­li­suus­lii­ton mukaan pidä säätää lakeja, jotka lisää­vät teol­li­suu­den kustan­nuk­sia kilpai­li­ja­mai­hin nähden. Toisaalta teol­li­suu­den pääs­tö­oi­keu­den hinn­an­nousun aiheut­tama ener­gia­lasku on korvat­tava teol­li­suu­delle myös vuoden 2020 jälkeen täysimääräisesti.

TYÖMARKKINAYHTEISTYÖ VAHVISTAA KILPAILUKYKYÄ

Luot­ta­muk­seen ja yhteis­työ­hön perus­tu­nut työmark­kina-asioi­den valmis­telu on Suomen talous­ke­hi­tyk­sen pitkän kaaren perus­teella tarkas­tel­tuna tuot­ta­nut kasvun kannalta parhaat lopputulokset.

Teol­li­suus­lii­ton mukaan seuraa­valla vaali­kau­della on jälleen siir­ryt­tävä hyödyn­tä­mään työmark­ki­naos­a­puol­ten osaa­mista ja koke­musta. Maan halli­tuk­sen ja työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen onnis­tu­nut yhteis­työ on tärkeä tekijä Suomen tule­van kasvun raken­ta­mi­sessa ja kestä­vyys­va­jeen tilkitsemisessä.

Yritys­toi­min­nalla ja kansain­vä­li­sellä kaupalla on suuri merki­tys ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mi­sessa. Teol­li­suus­liitto on mukana #ykkös­ket­juun ‑kampan­jassa, joka ajaa lakia yritys­ten ihmi­soi­keus­vas­tuusta myös Suomessa. Jois­sa­kin Euroo­pan maissa, kuten Rans­kassa ja Sveit­sissä, tällai­nen yritys­vas­tuu­laki on jo säädetty.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA

KUVA YLLÄ: Puheen­joh­taja Riku Aalto ja vara­pu­heen­joh­taja Turja Lehto­nen esit­te­li­vät Teol­li­suus­lii­ton vaali­ta­voit­teet medialle keski­viik­kona 16. tammi­kuuta Helsingissä.

LUE LISÄÄ:

Teol­li­suus­lii­ton vaali­ta­voit­teet vaali­kau­delle 2019–2023