Teollisuusliiton vaalitavoitteet: Silmäteräksi teollisuuden toimintaedellytykset ja työllisyys

Teollisuusliiton mukaan teollisuuden toimintaedellytykset ja työllisyys on asetettava seuraavan vaalikauden keskeisiksi tavoitteiksi.

Teollisuusliitto julkaisi keskiviikkona 16. tammikuuta tavoitteensa vaalikaudelle 2019–2023. Samalla kysymys on niistä asioista, jotka kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen aloittavan maan hallituksen pitää Teollisuusliiton mukaan ohjelmassaan ottaa huomioon ja toteuttaa.

– Suomea on ennenkin rakennettu yhteistyöllä ja luottamuksella. Toivottavasti siihen voidaan jälleen palata. Se kuitenkin edellyttää kaikkien osapuolten tahtoa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi medialle järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Teollisuuden toimintaedellytysten parantaminen on Teollisuusliiton arvion mukaan asetettava seuraavan hallituksen strategiseksi painopisteeksi. Liitto esittää, että Suomeen perustetaan poikkihallinnollinen viennin ja teollisuuden kasvuohjelma. Keskeisiä elementtejä ovat osaamisen, koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen lisääminen.

– Mikäli vientiteollisuus ei pärjää lyhyemmän aikavälin kustannuskilpailussa, se ei pysty investoimaan pidemmälläkään aikavälillä. Esimerkiksi tutkimusta ja kehitystoimintaa ei saada kasvuun pelkillä valtion varoilla, Aalto arvioi.

Suomi tulee toimimaan EU:n puheenjohtajana kuluvan vuoden jälkimmäisen puoliskon. Teollisuusliiton mukaan Suomen pitää nostaa puheenjohtajuuskautensa kärkiteemaksi valmistavan teollisuuden ja kiertotalouden kasvuohjelman luominen Eurooppaan.

Edellisten näkökohtien rinnalla energiapolitiikalle on määriteltävä selvä linja, jota noudattamalla Suomi ja kotimainen teollisuus saavat käyttöönsä riittävästi edullista, päästötöntä tai vähäpäästöistä sähköä. Suomen toimivaa vientitakuujärjestelmää on edelleen jatkettava. Vaalikauden aikana on myös tarpeen arvioida viennin edistämistä, yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevan Business Finlandin toiminnan tehokkuus ja toteuttaa korjaavia toimenpiteitä, jos ne osoittautuisivat tarpeellisiksi.

TYÖLLISYYSASTE YLI 75 PROSENTTIIN

Väestön ikärakenteen vanhentuminen aiheuttaa julkiselle taloudelle kasvavan kustannuspaineen. Vastaus siitä aiheutuvaan julkisen talouden rahoitusproblematiikkaan on työllisyysasteen nostaminen yli 75 prosenttiin. Tärkeä keino sen saavuttamiseksi on työvoiman liikkuvuuden lisääminen rohkaisemalla ihmisiä muuttamaan työn perässä ja tukemalla sitä esimerkiksi verotuksen työasuntovähennyksen määrää nostamalla.

Koulutusjärjestelmän on pysyttävä elinkeinorakenteen muutosten perässä. Vaalikauden aikana on syytä arvioida ammatillisen koulutuksen uudistuksen tilanne ja tarpeet. Esimerkiksi työpaikalla tapahtuvan oppimisen resurssit on turvattava todellisen tarpeen mukaisesti.

Tulevan työvoiman merkittävä potentiaali on nuorissa. Nuorten työllistymisen edistämisen rinnalla on tärkeää etsiä keinot sen ehkäisemiseksi, ettei kukaan putoa nuorena yhteiskunnan ulkopuolelle. Ehyet mahdollisuuksia tarjoavat koulutusväylät ovat ratkaisevassa asemassa. Työperäisessä maahanmuutossa täytyy puolestaan huomioida, että yritykset noudattavat työehtoja ja että niiden noudattamista valvotaan. EU-maiden ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinta pitää säilyttää.

METSÄT JA KAIVOKSET VOIMAVARAKSI, HARMAA TALOUS KURIIN

Talousmetsien monipuolinen ja kestävä käyttö on tärkeää Suomen elinkeinoelämälle myös tulevaisuudessa. Päästövähennyksiä ajatellen on muistettava, että Suomen metsät ovat hiilinielu. Aktiivinen metsänkäyttö ja -hoito kasvattavat hiilinieluja. Metsien virkistys- ja talouskäyttö on sovitettava yhteen. Metsäalan toimijat ovat siinä avainasemassa.

Kestävän metsänhoidon saralla metsänomistajille maksettavan Kemera-tuen ehdoksi on asetettava se, että urakoitsija noudattaa lakisääteisiä velvoitteitansa ja työehtoja sekä maksaa veronsa. Se on yksi osa harmaan talouden torjuntaa, jonka toteuttamiseksi täytyy Teollisuusliiton mukaan laatia eri toimialat laajasti huomioiva kunnianhimoinen ja kattava toimenpideohjelma. Veronumerokäytäntö on laajennettava ravintoloihin, siivousalalle ja teollisuustoimialoille. Tilaajavastuulain perusteella sovellettavien sanktioiden kaltaiset laiminlyöntimaksut on otettava käyttöön myös työsuojelurikkomuksissa.

Kaivostoiminnassa Suomen kaivosklusteria ja sen arvoketjua on laajennettava. Mahdollinen kaivosvero on valmisteltava siten, ettei se aja investointeja pois Suomesta. Sen rinnalla kaivosteollisuuden vastuullisuuteen ja tuotannon jälkihoitoon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

Valtion on pidettävä omistajaohjauksessa aktiivinen ote. Päätavoite on jalostusarvon kehittäminen Suomessa ja sinivalkoisen ankkuriomistajuuden vahvistaminen, ei valtion omaisuuden myynti.

Yritystukia käytetään kaikissa kilpailijamaissa. Siksi Suomessa ei Teollisuusliiton mukaan pidä säätää lakeja, jotka lisäävät teollisuuden kustannuksia kilpailijamaihin nähden. Toisaalta teollisuuden päästöoikeuden hinnannousun aiheuttama energialasku on korvattava teollisuudelle myös vuoden 2020 jälkeen täysimääräisesti.

TYÖMARKKINAYHTEISTYÖ VAHVISTAA KILPAILUKYKYÄ

Luottamukseen ja yhteistyöhön perustunut työmarkkina-asioiden valmistelu on Suomen talouskehityksen pitkän kaaren perusteella tarkasteltuna tuottanut kasvun kannalta parhaat lopputulokset.

Teollisuusliiton mukaan seuraavalla vaalikaudella on jälleen siirryttävä hyödyntämään työmarkkinaosapuolten osaamista ja kokemusta. Maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen onnistunut yhteistyö on tärkeä tekijä Suomen tulevan kasvun rakentamisessa ja kestävyysvajeen tilkitsemisessä.

Yritystoiminnalla ja kansainvälisellä kaupalla on suuri merkitys ihmisoikeuksien toteutumisessa. Teollisuusliitto on mukana #ykkösketjuun -kampanjassa, joka ajaa lakia yritysten ihmisoikeusvastuusta myös Suomessa. Joissakin Euroopan maissa, kuten Ranskassa ja Sveitsissä, tällainen yritysvastuulaki on jo säädetty.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA

KUVA YLLÄ: Puheenjohtaja Riku Aalto ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen esittelivät Teollisuusliiton vaalitavoitteet medialle keskiviikkona 16. tammikuuta Helsingissä.

LUE LISÄÄ:

Teollisuusliiton vaalitavoitteet vaalikaudelle 2019–2023