Teolli­suus­liiton vaali­ta­voit­teet: Silmä­te­räksi teolli­suuden toimin­tae­del­ly­tykset ja työllisyys

Teolli­suus­liiton mukaan teolli­suuden toimin­tae­del­ly­tykset ja työlli­syys on asetet­tava seuraavan vaali­kauden keskei­siksi tavoitteiksi.

Teolli­suus­liitto julkaisi keski­viik­kona 16. tammi­kuuta tavoit­teensa vaali­kau­delle 2019–2023. Samalla kysymys on niistä asioista, jotka kevään 2019 eduskun­ta­vaa­lien jälkeen aloit­tavan maan halli­tuksen pitää Teolli­suus­liiton mukaan ohjel­mas­saan ottaa huomioon ja toteuttaa.

– Suomea on ennenkin raken­nettu yhteis­työllä ja luotta­muk­sella. Toivot­ta­vasti siihen voidaan jälleen palata. Se kuitenkin edellyttää kaikkien osapuolten tahtoa, Teolli­suus­liiton puheen­joh­taja Riku Aalto sanoi medialle järjes­te­tyssä tiedotustilaisuudessa.

Teolli­suuden toimin­tae­del­ly­tysten paran­ta­minen on Teolli­suus­liiton arvion mukaan asetet­tava seuraavan halli­tuksen strate­gi­seksi painopis­teeksi. Liitto esittää, että Suomeen perus­te­taan poikki­hal­lin­nol­linen viennin ja teolli­suuden kasvuoh­jelma. Keskeisiä element­tejä ovat osaamisen, koulu­tuksen, tutki­muksen ja tuote­ke­hi­tyksen lisääminen.

– Mikäli vienti­teol­li­suus ei pärjää lyhyemmän aikavälin kustan­nus­kil­pai­lussa, se ei pysty inves­toi­maan pidem­mäl­lä­kään aikavä­lillä. Esimer­kiksi tutki­musta ja kehitys­toi­mintaa ei saada kasvuun pelkillä valtion varoilla, Aalto arvioi.

Suomi tulee toimi­maan EU:n puheen­joh­ta­jana kuluvan vuoden jälkim­mäisen puoliskon. Teolli­suus­liiton mukaan Suomen pitää nostaa puheen­joh­ta­juus­kau­tensa kärki­tee­maksi valmis­tavan teolli­suuden ja kierto­ta­louden kasvuoh­jelman luominen Eurooppaan.

Edellisten näkökoh­tien rinnalla energia­po­li­tii­kalle on määri­tel­tävä selvä linja, jota noudat­ta­malla Suomi ja kotimainen teolli­suus saavat käyttöönsä riittä­västi edullista, päästö­töntä tai vähäpääs­töistä sähköä. Suomen toimivaa vienti­ta­kuu­jär­jes­telmää on edelleen jatket­tava. Vaali­kauden aikana on myös tarpeen arvioida viennin edistä­mistä, yritysten kasvua ja kansain­vä­lis­ty­mistä tukevan Business Finlandin toiminnan tehok­kuus ja toteuttaa korjaavia toimen­pi­teitä, jos ne osoit­tau­tui­sivat tarpeellisiksi.

TYÖLLISYYSASTE YLI 75 PROSENTTIIN

Väestön ikära­ken­teen vanhen­tu­minen aiheuttaa julki­selle talou­delle kasvavan kustan­nus­pai­neen. Vastaus siitä aiheu­tu­vaan julkisen talouden rahoi­tus­proble­ma­tiik­kaan on työlli­syy­sas­teen nosta­minen yli 75 prosent­tiin. Tärkeä keino sen saavut­ta­mi­seksi on työvoiman liikku­vuuden lisää­minen rohkai­se­malla ihmisiä muutta­maan työn perässä ja tukemalla sitä esimer­kiksi verotuksen työasun­to­vä­hen­nyksen määrää nostamalla.

Koulu­tus­jär­jes­telmän on pysyt­tävä elinkei­no­ra­ken­teen muutosten perässä. Vaali­kauden aikana on syytä arvioida ammatil­lisen koulu­tuksen uudis­tuksen tilanne ja tarpeet. Esimer­kiksi työpai­kalla tapah­tuvan oppimisen resurssit on turvat­tava todel­lisen tarpeen mukaisesti.

Tulevan työvoiman merkit­tävä poten­ti­aali on nuorissa. Nuorten työllis­ty­misen edistä­misen rinnalla on tärkeää etsiä keinot sen ehkäi­se­mi­seksi, ettei kukaan putoa nuorena yhteis­kunnan ulkopuo­lelle. Ehyet mahdol­li­suuksia tarjoavat koulu­tus­väylät ovat ratkai­se­vassa asemassa. Työpe­räi­sessä maahan­muu­tossa täytyy puoles­taan huomioida, että yritykset noudat­tavat työeh­toja ja että niiden noudat­ta­mista valvo­taan. EU-maiden ulkopuo­lelta tulevien työnte­ki­jöiden saata­vuus­har­kinta pitää säilyttää.

METSÄT JA KAIVOKSET VOIMAVARAKSI, HARMAA TALOUS KURIIN

Talous­met­sien monipuo­linen ja kestävä käyttö on tärkeää Suomen elinkei­noe­lä­mälle myös tulevai­suu­dessa. Päästö­vä­hen­nyksiä ajatellen on muistet­tava, että Suomen metsät ovat hiili­nielu. Aktii­vinen metsän­käyttö ja ‑hoito kasvat­tavat hiili­nie­luja. Metsien virkistys- ja talous­käyttö on sovitet­tava yhteen. Metsä­alan toimijat ovat siinä avainasemassa.

Kestävän metsän­hoidon saralla metsä­no­mis­ta­jille makset­tavan Kemera-tuen ehdoksi on asetet­tava se, että urakoit­sija noudattaa lakisää­teisiä velvoit­tei­tansa ja työeh­toja sekä maksaa veronsa. Se on yksi osa harmaan talouden torjuntaa, jonka toteut­ta­mi­seksi täytyy Teolli­suus­liiton mukaan laatia eri toimialat laajasti huomioiva kunnian­hi­moinen ja kattava toimen­pi­deoh­jelma. Veronu­me­ro­käy­täntö on laajen­net­tava ravin­to­loihin, siivousa­lalle ja teolli­suus­toi­mia­loille. Tilaa­ja­vas­tuu­lain perus­teella sovel­let­ta­vien sanktioiden kaltaiset laimin­lyön­ti­maksut on otettava käyttöön myös työsuojelurikkomuksissa.

Kaivos­toi­min­nassa Suomen kaivosklus­teria ja sen arvoketjua on laajen­net­tava. Mahdol­linen kaivos­vero on valmis­tel­tava siten, ettei se aja inves­toin­teja pois Suomesta. Sen rinnalla kaivos­teol­li­suuden vastuul­li­suu­teen ja tuotannon jälki­hoi­toon on kiinni­tet­tävä entistä enemmän huomiota.

Valtion on pidet­tävä omista­jaoh­jauk­sessa aktii­vinen ote. Pääta­voite on jalos­tusarvon kehit­tä­minen Suomessa ja sinival­koisen ankku­rio­mis­ta­juuden vahvis­ta­minen, ei valtion omaisuuden myynti.

Yritys­tukia käyte­tään kaikissa kilpai­li­ja­maissa. Siksi Suomessa ei Teolli­suus­liiton mukaan pidä säätää lakeja, jotka lisäävät teolli­suuden kustan­nuksia kilpai­li­ja­maihin nähden. Toisaalta teolli­suuden päästö­oi­keuden hinnan­nousun aiheut­tama energia­lasku on korvat­tava teolli­suu­delle myös vuoden 2020 jälkeen täysimääräisesti.

TYÖMARKKINAYHTEISTYÖ VAHVISTAA KILPAILUKYKYÄ

Luotta­muk­seen ja yhteis­työhön perus­tunut työmark­kina-asioiden valmis­telu on Suomen talous­ke­hi­tyksen pitkän kaaren perus­teella tarkas­tel­tuna tuottanut kasvun kannalta parhaat lopputulokset.

Teolli­suus­liiton mukaan seuraa­valla vaali­kau­della on jälleen siirryt­tävä hyödyn­tä­mään työmark­ki­naos­a­puolten osaamista ja kokemusta. Maan halli­tuksen ja työmark­ki­na­jär­jes­töjen onnis­tunut yhteistyö on tärkeä tekijä Suomen tulevan kasvun raken­ta­mi­sessa ja kestä­vyys­va­jeen tilkitsemisessä.

Yritys­toi­min­nalla ja kansain­vä­li­sellä kaupalla on suuri merkitys ihmisoi­keuk­sien toteu­tu­mi­sessa. Teolli­suus­liitto on mukana #ykkös­ket­juun ‑kampan­jassa, joka ajaa lakia yritysten ihmisoi­keus­vas­tuusta myös Suomessa. Joissakin Euroopan maissa, kuten Ranskassa ja Sveit­sissä, tällainen yritys­vas­tuu­laki on jo säädetty.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA

KUVA YLLÄ: Puheen­joh­taja Riku Aalto ja varapu­heen­joh­taja Turja Lehtonen esitte­livät Teolli­suus­liiton vaali­ta­voit­teet medialle keski­viik­kona 16. tammi­kuuta Helsingissä.

LUE LISÄÄ:

Teolli­suus­liiton vaali­ta­voit­teet vaali­kau­delle 2019–2023