Joka viiden­nen työn­tekijän palkka määräy­tyy yksi­tyi­sellä sekto­rilla yleis­si­to­vuu­den perusteella.

17.12.2018

Suomessa työsuh­teen vähim­mäi­seh­dot turva­taan yleis­si­to­villa työeh­to­so­pi­muk­silla. Monissa muissa maissa palk­ka­ta­son mini­mistä sääde­tään lailla.

– Yleis­si­to­vuus varmis­taa sopi­mus­tur­van kaikille työn­te­ki­jöille työnan­ta­jasta riip­pu­matta. Kaikki työn­te­ki­jät tietä­vät saavansa samat sopi­muk­sissa sovi­tut etuu­det ja heillä on samat sopi­muk­siin kuulu­vat velvol­li­suu­det kuin saman alan muilla työn­te­ki­jöillä, Tampe­reen yliopis­ton Työelä­män tutki­mus­kes­kuk­sen tutkija, profes­sori Harri Melin sanoo.

Järjes­tel­mästä on hyötyä myös työnantajapuolelle.

– Yleis­si­to­vuus on koko sopi­mus­jär­jes­tel­män kivi­jalka. Sillä luodaan tasa­ve­roi­set kilpai­lue­del­ly­tyk­set yritys­toi­min­nalle ja vähim­mäi­seh­to­turva palkan­saa­jille, toteaa SAK:n emeri­tus puheen­joh­taja, kansan­edus­taja Lauri Ihalai­nen.

Työnan­ta­ja­liit­toi­hin järjes­täy­ty­neet sekä niihin järjes­täy­ty­mät­tö­mät työnan­ta­jat eivät voi alit­taa työeh­to­jen mini­miä, jos alan työeh­to­so­pi­mus on vahvis­tettu yleissitovaksi.

Sopi­mus­ten yleis­si­to­vuutta tarkis­tet­tiin viimeksi edel­li­sen liit­to­kier­rok­sen yhtey­dessä. Yritys­kau­pat, liit­to­fuusiot, työn­te­ki­jöi­den järjes­täy­ty­mi­sas­teen muutok­set ja yritys­ten työnan­ta­ja­liit­to­jen vaih­dok­set voivat muut­taa yleissitovuutta.

Yleis­si­to­vuu­desta päät­tää työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­den vahvistamislautakunta.

Aika ajoin yksit­täi­sen työeh­to­so­pi­muk­sen yleis­si­to­vuu­desta vään­ne­tään kättä, joskus työnan­ta­ja­puo­len ja joskus palkan­saa­ja­puo­len aloit­teesta. Viime kädessä asian ratkai­see työtuomioistuin.

HAASTETTU AIEMMINKIN

Koko yleis­si­to­vuus­pe­ri­aate haas­te­taan aika ajoin.

Suomen Yrit­tä­jät moit­tii yleis­si­to­vuutta rajoit­ta­vaksi ja saa tukea muuta­milta oikeistopolitiikoilta.

Yleis­si­to­vuutta yrite­tään taas saada puret­tua kante­lulla. Ajatus­paja Libera pitää yleis­si­to­vuutta EU:n sisä­mark­ki­na­so­pi­muk­sen vastai­sena (ks. sivu 22).

Unioni on jo kertaal­leen toden­nut yleis­si­to­vuu­den päte­väksi. Vuonna 2006 asiasta kanteli Suomen Yrit­tä­jät, joka vetosi yhdis­ty­mis­va­pau­teen. SY:n mukaan yleis­si­to­vat työeh­dot rajoit­ti­vat työnan­ta­ja­liit­toi­hin kuulu­mat­to­mien yritys­ten yhdis­ty­mis­va­pautta. Järjes­töä hait­tasi eten­kin se, ettei­vät yleis­si­to­vuu­den piirissä olevat järjes­täy­ty­mät­tö­mät yrityk­set pääs­seet hyödyn­tä­mään paikal­lista sopimista.

KOSKEE VAIN OSAA

Yksi­tyi­sen sekto­rin palkan­saa­jista yleis­si­to­vien työeh­to­so­pi­mus­ten piirissä on vajaa viiden­nes. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön viimei­sim­män selvi­tyk­sen mukaan 18,1 prosent­tia yksi­tyi­sen sekto­rin palkan­saa­jista on sellai­sen työnan­ta­jan palve­luk­sessa, joka ei ole järjes­täy­ty­nyt, mutta jonka ala kuuluu yleis­si­to­van sopi­muk­sen piiriin. Arvio perus­tuu vuoden 2014 tietoihin.

Suurin osa palkan­saa­jista on normaa­li­si­to­vien työeh­to­so­pi­mus­ten piirissä.

Harri Melin enna­koi, että seuraa­valla halli­tus­kau­della käydään kovaa vään­töä yleissitovuudesta.

– Eten­kin pienet työnan­ta­jat halua­vat päästä eroon yleis­si­to­vuu­desta. Mieles­täni yleis­si­to­vuu­desta ei tule luopua ja sen puolesta kannat­taa kamppailla.

Mini­mi­pal­kan vaihtoehto

Palk­ko­jen vähim­mäis­ta­sosta pitäisi määrätä lailla, jos yleis­si­to­vuutta ei olisi. Näin on monissa maissa.

Suomes­sa­kin yleis­si­to­vuus syntyi osit­tain vähim­mäis­palk­ka­kes­kus­te­lusta. Ensim­mäi­siä kertoja yleis­si­to­vuutta yritet­tiin saada aikaan 1960-luvulla. Kansan­edus­taja, kiven­hak­kaaja Aarne Saari­nen (SKDL) esitti 1966 työso­pi­mus­la­kiin muun muassa muutosta, että työso­pi­muk­sen vähim­mäi­seh­toina tulisi noudat­taa ”asian­omai­sen alan työeh­to­so­pi­muk­sen määrää­miä ehtoja”.

Metsä- ja uitto­töi­hin oli aiem­min säädetty lailla vähim­mäis­palkka. Kun keskus­telu eräi­den muiden alojen vähim­mäis­pal­kasta edus­kun­nassa eteni, monissa lakia­loit­teissa esitet­tiin työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuutta joko suoraan tai epäsuo­rasti. Ehdo­tuk­sia tuli myös keskustapuolueesta.

Yleis­si­to­vuus hyväk­syt­tiin vuonna 1970 osana työso­pi­mus­la­kia. Laki astui voimaan vuonna 1971.

– Yleis­si­to­vat työ- ja virkaeh­to­so­pi­muk­set ovat parem­pia kuin mini­mi­palkka, sillä ne otta­vat huomioon kysei­sen alan maksu­ky­vyn, Lauri Ihalai­nen sanoo.

Työnan­ta­jat ovat hyöty­neet sopi­mus­ten yleis­si­to­vuu­desta muun muassa silloin, kun palk­ka­liu­ku­mat ovat uhan­neet kasvaa.

Palkan­saa­ja­puo­lella yleis­si­to­vuus on turvan­nut palkan­ko­ro­tuk­set järjes­täy­ty­mät­tö­män työnan­ta­jan palve­luk­sessa oleville ja estä­nyt alipalk­kauk­sen, kuten edus­kunta aikoi­naan toivoi.

Ongel­mana on edel­leen, että monet pienet työnan­ta­jay­ri­tyk­set eivät tiedä yleis­si­to­vuu­den koske­van myös niitä. Alalla yleis­si­to­vaa työeh­to­so­pi­musta pitää noudat­taa, vaikka siitä ei erik­seen ilmoiteta.

Järjes­täy­ty­mät­tö­mät työnan­ta­jat eivät pysty hyödyn­tä­mään työeh­to­so­pi­muk­sissa olevia jous­toja, vaikka niiden on nouda­tet­tava muita työeh­toja. Tämä herät­tää edel­leen pahaa verta.

EDUSTAVA JA VAKIINTUNUT

Työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuus tarkas­te­taan, kun siihen on tarvetta, eli kun sopi­muk­sen katta­vuu­dessa on tapah­tu­nut olen­nai­nen muutos, kuten liit­to­fuusio tai uuden työmark­ki­na­jär­jes­tön perus­ta­mi­nen. Myös suur­ten yritys­ten vaih­taessa työnan­ta­ja­liit­toa työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­den vahvis­ta­mis­lau­ta­kunta ottaa sopi­muk­sen uudel­leen tarkasteluun.

Lauta­kun­taan kuuluu puheen­joh­ta­jan lisäksi kaksi jäsentä, jotka eivät saa edus­taa työnan­ta­jien eivätkä työn­te­ki­jöi­den etua.

Halli­tus­neu­vos Tarja Kröger työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riöstä kertoo, että ongel­mia työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­den määrit­te­lyssä ei ole juuri ollut lauta­kun­nan perus­ta­mi­sen jälkeen. Päätök­sestä vali­te­taan hyvin harvoin työtuomioistuimeen.

Vahvis­ta­mis­lau­ta­kun­nasta ja uusista yleis­si­to­vuu­den kritee­reistä sovit­tiin vuoden 2001 työso­pi­mus­lain uudis­ta­mi­sen yhtey­dessä. Sitä aiem­min erimie­li­syy­det ratkais­tiin työtuomioistuimessa.

Viime vuosina uudel­leen arvioi­ta­vaksi on joutu­nut muun muassa turkis­tuo­tan­toa­lan työeh­to­so­pi­mus. Se todet­tiin yleissitovaksi.

Aiem­min yleis­si­to­vuu­den ehtona oli, että sopi­muk­sen piirissä olevista työn­te­ki­jöitä yli 50 prosent­tia työs­ken­te­lee alan järjes­täy­ty­neen työnan­ta­jan palve­luk­sessa. Nykyi­sin yleis­si­to­vuutta arvioi­taessa otetaan huomioon myös aina­kin työeh­to­so­pi­mus­toi­min­nan vakiin­tu­nei­suus kysei­sellä alalla sekä niin sanot­tu­jen liityn­tä­so­pi­mus­ten piiriin kuulu­vien työn­te­ki­jöi­den määrä.

Työeh­to­so­pi­muk­sesta voi tulla yleis­si­tova vain, jos sen sovel­ta­mi­sala on alun perin valtakunnallinen.

LASKENTA VAIKEAA

Yleis­si­to­vuu­den lasken­ta­poh­jassa on yhä horju­vuutta, sillä työs­sä­käyn­ti­ti­las­tot ovat vanhoja ja viral­li­set työt­tö­myys­lu­vut ajan­ta­sai­set. Pään­vai­vaa aiheut­ta­vat osa-aika­työ, julki­so­mis­teis­ten yhtiöi­den asema sekä se, että kaik­kien samassa työpai­kassa olevien katso­taan kuulu­van samaan sopi­musa­laan amma­teista riippumatta.

Myös suhdan­teet vaikut­ta­vat yleis­si­to­vuu­teen. Taan­tu­man aikana henki­lös­töä vähen­ne­tään herkem­min pienistä järjes­täy­ty­mät­tö­mistä kuin suurista järjes­täy­ty­neistä yrityksistä.

Teol­li­suu­dessa työeh­to­so­pi­muk­set ovat yleis­si­to­via muuta­mia poik­keuk­sia lukuun ottamatta.

REI’ITTÄMISTÄ ON YRITETTY

Yleis­si­to­vuu­den avaa­mi­nen on tois­tai­seksi pystytty estämään.

– 1990-luvulla yleis­si­to­vuutta yritet­tiin rei’it­tää salli­malla nuorille alle vähim­mäis­pal­kan alit­ta­via palk­koja. Esitys meni jo edus­kun­taan saakka, mutta SAK antoi lakkouh­kan. Halli­tus perään­tyi, ja alakoh­tai­siin työeh­to­so­pi­muk­siin tehtiin suosi­tuk­sia nuor­ten vähim­mäi­seh­doiksi, Ihalai­nen kertoo.

Nyky­hal­li­tuk­sen esitys laki­sää­tei­sestä paikal­li­sesta sopi­mi­sesta olisi ollut portti yleis­si­to­vuu­den muuttamiseen.

– Tämä saatiin pois pöydältä kiky-sopi­muk­sen myötä. Vaikka kiky-sopi­mus oli monelta kohtaa kova, on tärkeä havaita, että isot raken­teel­li­set muutok­set estet­tiin. Aineel­li­sia etuja pystyy hank­ki­maan takai­sin. Jos perus­ra­ken­teet saadaan murret­tua, niin sitten ollaan suurissa vaikeuksissa.

UUDET ALAT HAASTAVAT

Digi­ta­li­saa­tion ja robo­ti­saa­tion myötä henki­löstö vähe­nee monilta perin­tei­siltä aloilta. Työpaik­koja syntyy uusille aloille, joilla ei vält­tä­mättä ole edes normaa­li­si­to­vaa työeh­to­so­pi­musta. Ihalai­nen ja Melin luot­ta­vat, että yleis­si­to­vuu­della on paik­kansa tulevaisuudessakin.

On mahdol­lista, että yleis­si­to­vuus purkau­tuu joko poliit­tista tietä tai työmark­ki­noi­den muut­tuessa. Melin kommen­toi, että yleis­si­to­vuu­den pois­tu­mi­nen ei vält­tä­mättä olisi kovin suuri muutos.

– Monissa maissa sopi­mus­ten piirissä on valtaosa työn­te­ki­jöistä, vaikka yleis­si­to­vuutta ei olisikaan.

– Työn­te­ki­jöi­den tulisi vaatia yritys­koh­tai­sesti, että sopi­muk­set koske­vat myös heitä. Paikal­li­nen sopi­mi­nen ja erilai­set villit järjes­te­lyt yleis­tyi­si­vät, hän arvioi.

Ay-liik­keelle yleis­si­to­vuu­den purka­mi­nen olisi kuiten­kin arvo­val­ta­tap­pio. Yleis­si­to­vuus on ollut merkki siitä, että ay-liike pitää työn­te­ki­jöi­den eduista huolta, vaikka näiden työnan­ta­jat eivät olisi järjes­täy­ty­neitä. Yleis­si­to­vuus on yksi syy kuulua ammattiliittoon.

Ihalai­nen tähden­tää, että Suomessa sopi­mus­jär­jes­telmä raken­tuu yleissitovuudelle.

– Neuvot­te­lu­jär­jes­tel­mää voidaan kehit­tää, mutta työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­desta täytyy pitää kiinni. Jos yleis­si­to­vuutta ryhdy­tään purka­maan, se räjäyt­tää muun muassa palk­kae­rot mies­ten ja nais­ten välillä suuriksi.

Kun neuvot­te­lu­jär­jes­tel­mää kehi­te­tään paikal­li­sen sopi­mi­sen suun­taan, yleis­si­to­vat työeh­to­so­pi­muk­set ovat niihin hyvä perälauta.

– Jos tätä ankku­ria ei ole, paikal­li­nen sopi­mus ei tuota yhtä hyvää tulosta.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA/​UP
KUVITUS TUOMAS IKONEN

LUE MYÖS:

VÄITTÄJÄT: Onko yleis­si­to­vuus kehi­tyk­sen jarru? (Tekijä 11.12.2018)