Uusi suunta työmarkkinoille

teollisuusliitto

Vuosi 2019 tulee olemaan Teollisuusliiton ensimmäinen fuusioituneena uutena liittona suunniteltu toimintavuosi. Vaikka kuluneeseen vuoteen lähdettiin vielä kolmesta eri suunnasta, on yhtenäisyys ja yksituumaisuus kehittynyt ja voimistunut vuoden aikana yllättävän paljon.

Edellisestä on kummallista kyllä osin kiittäminen maan hallitusta, joka ilmeisesti alun pitäen arveli muitta mutkitta voivansa jatkaa linjaansa ja sanella irtisanomislakiin pienten työpaikkojen työntekijöiden asemaa heikentävät ja eriarvoisuutta tuottavat muutokset. Kuten hyvin tiedetään, seurauksena oli vastarinta ja työtaistelu, joka tuotti työntekijöiden tavoitteleman tuloksen. Sen rinnalla tapahtumaketjulla oli myös merkittäviä heijastusvaikutuksia.

Niistä tärkein on se, että Teollisuusliitto osoitti olevansa jäsentensä etuja ajava edunvalvontajärjestö, joka pystyy tarvittaessa toimimaan lujinkin ottein siksi, että sen jäsenet ovat valmiita puolustamaan asemaansa ja oikeuksiaan paitsi omasta myös muiden puolesta. Tästä kaikesta muodostui käytännössä koeteltu ja todennettu Teollisuusliiton ominaisuus, jonka kanssa se voi nyt jatkaa toimintaansa jäsentensä etujen edistäjänä.

Teollisuusliitto on strategiansa mukaisesti ensisijaisesti neuvottelujärjestö. Sen tavoitteena on kehittää työelämää ja rakentaa yhteiskuntaa sopimalla ja luottamusta rakentamalla. Siksi tulevaisuuteen on perusteltua tähytä nimenomaan tästä näkökulmasta ja miettiä, minkälaisessa toimintaympäristössä edunvalvontatyötä on mielekästä tehdä.

Siinä suhteessa ensi kevään eduskuntavaalit ovat vedenjakajan asemassa. Työmarkkinoiden kannalta tarkasteltuna kysymys on ensinnäkin asetelmien rakentamisesta ja menettelytapojen pohjustamisesta työmarkkinoilla toimivien osapuolten kesken. Toiseksi kysymys on sen määrittämisestä, mitkä asiat nousevat päällimmäisiksi, kun työelämän kokonaisuutta ja yksityiskohtia ryhdytään uuden hallituksen aikakaudella setvimään ja säätelemään. Vaihtoehtoja ovat joko toimintaympäristö, jossa työntekijöitä edustavalla ammattiyhdistysliikkeellä on tilaa toimia aloitteellisesti ja viedä tavoitteitaan ja agendaansa neuvotellen ja sopien eteenpäin, tai viime vuosien kaltainen tilanne, jossa ay-liike joutuu reaktiivisesti puolustautumaan sen ulkopuolelta ja myös maan hallituksen suunnalta nostatettua painetta vastaan.

Tulevissa eduskuntavaaleissa määritellään työmarkkinoiden kehityksen suunta muiden tärkeiden asioiden joukossa. Siksi on tarpeen, että työelämän kysymykset nousevat vaalikeskusteluissa esiin niin, että eri puolueiden näkemykset piirtyvät selvästi äänestäjien arvioitavaksi. Myös tässä on havaittavissa yksi kuluneen syksyn koitosten heijastusvaikutus. Työntekijöiden asema ja työelämän teemat ovat eri suunnista tulleiden viestien perusteella nousseet takaisin työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluihin ohi saippuasarjoista jutustelemisen. Se on vähintäänkin hiljainen signaali, jonka soisi voimistuvan ensi vuoden kaikkia vaaleja ja Teollisuusliiton syksyllä käynnistyviä työehtosopimusneuvotteluja kohti edettäessä.


PETTERI RAITO
Päätoimittaja