VÄITTÄJÄT: Onko yleissitovuus kehityksen jarru?

Työehtosopimusten yleissitovuudesta on tehty EU:lle kantelu. Sen mukaan yleissitovuutta käytetään kilpailun rajoittamiseen. Mitä hyötyä tai haittaa yleissitovuudesta on?

Katso video, kuinka yleissitovuuden palikat pysyvät pystyssä. VIDEO LAURI ROTKO

VÄITTÄJÄT

ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN
TYÖEHDOT-OSASTON JOHTAJA
SAK

MIKKO KIESILÄINEN
TOIMINNANJOHTAJA
AJATUSPAJA LIBERA

ONKO YLEISSITOVUUDESTA TYÖMARKKINOILLE HAITTAA VAI HYÖTYÄ?

MIKKO KIESILÄINEN: Yleissitovuus itsessään ei ole ongelma. Ongelmallinen on tapa, jolla se on toteutettu Suomessa. Sen voisi toteuttaa siten, että se ei olisi EU-lainsäädännön vastainen.

ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN: Yleissitovuus takaa kaikille minimityöehdot riippumatta siitä, onko työnantaja järjestäytynyt vai ei. Työnantajapuolella se takaa puolestaan kilpailuneutraliteetin samalla toimialalla toimiville yrityksille, kun palkkakustannuksia dumppaamalla ei voi hakea kilpailuetua.

KIESILÄINEN: Se takaa kilpailuneutraliteetin vain järjestäytyneille työnantajille. Kaupan ala on hyvä esimerkki: siellä on muutama vahva toimija, kuten K- ja S-ryhmät, jotka työllistävät niin monta ihmistä, että ne voivat sanella neuvotteluissa työnantajien kannat. Niillä on intressi tehdä kilpailuasetelma heikoksi järjestäytymättömille kaupoille ja kioskeille, jotka eivät voi sopia edes lounastauon pituudesta.

RÖNNI-SÄLLINEN: Kaupan alalla on joustavia työaikajärjestelmiä, jotka ovat myös järjestäytymättömien työnantajien käytössä. Joustoja olisi vaikea sopia ilman tessejä, koska lainsäädäntö ei niin joustavia käytäntöjä mahdollistaisi. Olin PAMissa pitkään, eikä kertaakaan tullut käytännön esimerkkejä, etteikö ruokatauon pituudesta olisi voitu sopia.

KIESILÄINEN: Siitä ei voida sopia laillisesti, joten se tehdään laittomasti. Se on yrittäjän kannalta riski, koska jos myöhemmin tulee erimielisyyttä, oikeudessa häviää automaattisesti.

MIKSI KAIKKI YRITYKSET EIVÄT JÄRJESTÄYDY?

RÖNNI-SÄLLINEN: Kyllä pienetkin yritykset voivat järjestäytyä, se on oma valinta.

KIESILÄINEN: Suomessa on järjestäytymisen vapaus, ja toisaalta Teknologiateollisuus ei edes suostu ottamaan jäseneksi firmoja, joilla on alle 10 työntekijää. Silloin jää kymmenien paikallisen sopimisen mahdollisuuksien ulkopuolelle.

RÖNNI-SÄLLINEN: Teollisuusliitto on ilmoittanut, että se on valmis tekemään liitännäissopimuksia myös järjestäytymättömien kanssa. Pari vuotta sitten esitettiin mallia, jossa paikallista sopimista olisi laajennettu tietyin reunaehdoin myös järjestäytymättömien yritysten käyttöön. Tämä ei kelvannut Suomen Yrittäjille, jotka halusivat vain rusinat pullasta.

VÄÄRISTÄÄKÖ YLEISSITOVUUS KILPAILUA?

RÖNNI-SÄLLINEN: Ilman tessien yleissitovuutta järjestäytymättömät yritykset voisivat maksaa mitä vain. Se vasta kilpailun vääristymiä toisikin.

KIESILÄINEN: Yritykset maksavat osalle tessiä korkeampia palkkoja, ja palkoilla kilpaillaan kyllä. Tes tuo minimitason, mutta ei saa olla rajoittavia tekijöitä, että toiset firmat voivat sopia asioista eri lailla, toiset ei.

RÖNNI-SÄLLINEN: Valitettavasti kaikilla aloilla palkoilla ei kilpailla, vaan kilpailuetua koetetaan saada minimoimalla kustannuksia. Ilman yleissitovuutta työntekijöiltä puuttuisi täysin suoja, koska he ovat kuitenkin heikommassa asemassa. Työnantaja voisi määritellä millä ehdoilla töitä tehdään, ja jos ei kelpaa, näytetään ovea.

KIESILÄINEN: Erityisesti olemme kritisoineet yleissitovia yleiskorotuksia. Se tarkoittaa, että vaikka työntekijä saa jo valmiiksi tessiä korkeampaa palkkaa, yleiskorotuksen myötä korotetaan myös hänen palkkaansa.

RÖNNI-SÄLLINEN: Lainsäädännössä mikään ei estä liittoja valitsemasta, korotetaanko vain taulukko- vai myös henkilökohtaisia palkkoja. On kuitenkin tärkeää vaikuttaa myös kaikkien ostovoiman kehitykseen.

KIESILÄINEN: Yleissitovan tessin tehtävä on olla perälauta, ei pitää huolta kaikkien ostovoimasta. Iso ongelma on myös se, että erityisesti yli 55-vuotiailla tuottavuuskehitys alkaa laskea. Kun palkka ylittää tes:n minimin ja tuottavuuskehitys on negatiivista, heillä on sitten yt:n tullen suurin riski tulla irtisanotuksi. Uutta työtä etsiessä työnantaja tietää, että jatkossa tuottavuus laskee ja yleiskorotusten takia palkka vaan nousee – eli ei kannata palkata. Yleissitovat korotukset kasvattavat työllistymisen kynnystä.

RÖNNI-SÄLLINEN: Aika yksioikoista sanoa noin. Mutta osaamiseen ja kouluttamiseen pitäisikin panostaa enemmän, ettei tulisi sitä tuottavuuden alentumaa.

KIESILÄINEN: Korkeamman osaamistason ammateissa tuottavuutta voidaan ylläpitää ja jopa nostaa työuran loppupäässä. Mutta aloilla, jossa tehdään paljon asiakaspalvelua tai manuaalista työtä, on yleisempää, että kognitiivisten ja motoristen kykyjen heikentyminen laskee tuottavuutta, koulutuksesta huolimatta.

LIBERA ON TEHNYT KANTELUN YLEISSITOVUUDESTA EU:LLE. MITÄ ODOTATTE?

KIESILÄINEN: Komissio voi viedä asian EU-tuomioistuimeen, josta voi tulla velvoittava päätös, että Suomen on pakko muuttaa lainsäädäntöä tältä osin. Pääargumenttimme on, että järjestäytyneillä ja järjestäytymättömillä työnantajilla pitää olla samat oikeudet paikalliseen sopimiseen. Yleissitovuudella on negatiivia työllisyysvaikutuksia ja työllisyysasteen haluttuja tasoja ei saavuteta ilman yleissitoviin yleiskorotuksiin puuttumista.

USKOTKO KANTELUN ETENEMISEEN?

KIESILÄINEN: Jos se menee tuomioistuimeen asti, ollaan vahvoilla. Suurempi haaste on, että vaikka komissio on samaa mieltä juridisen argumentin vahvuudesta, poliittisista syistä sitä ei viedä eteenpäin.

RÖNNI-SÄLLINEN: Me olemme tutkineet tätä, emmekä näe sillä menestymisen mahdollisuuksia. Suomen yleissitovuus ei ole EU-oikeuden vastainen.

YLEISSITOVUUS ON AY-LIIKKEELLE PYHÄ. ONKO KANTELUSSA JURIDIIKAN LISÄKSI MUKANA IDEOLOGIAA?

KIESILÄINEN: Libera kannattaa reilua kilpailua. Jos kaupan tai teknologiateollisuuden alalla voidaan hyödyntää kartellivoimaa, se on käytännön ja ideologisen tason ongelma, jonka vaikutukset ovat nähtävissä.

RÖNNI-SÄLLINEN: Kartellikeskustelu työmarkkinakontekstissa on aika ontuvaa. Työntekijäliitot järjestävät työntekijöitä ja työnantajaliitot työnantajia, ja tälle on selkeät perusteet ILOn yleissopimuksissa.

YLEISSITOVUUS

Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa, että kaikkien, myös työnantajaliittoon järjestäytymättömän työnantajan, on noudatettava määräyksiä, joista on sovittu valtakunnallisessa, kyseisellä alalla voimassa olevassa työehtosopimuksessa. Libera katsoo, että Suomen yleissitovuusjärjestelmä on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa ja se on tehnyt asiasta kantelun Euroopan komissiolle. Libera pyytää komissiota tutkimaan Suomen järjestelmän ja ryhtymään asiassa tarpeellisiin toimenpiteisiin. SAK:n mukaan Suomen yleissitovuus ei ole EU-oikeuden vastainen.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO