VÄITTÄJÄT: Onko yleis­si­to­vuus kehi­tyk­sen jarru?

Työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­desta on tehty EU:lle kantelu. Sen mukaan yleis­si­to­vuutta käyte­tään kilpai­lun rajoit­ta­mi­seen. Mitä hyötyä tai hait­taa yleis­si­to­vuu­desta on?

Katso video, kuinka yleis­si­to­vuu­den pali­kat pysy­vät pystyssä. VIDEO LAURI ROTKO

VÄITTÄJÄT

ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN
TYÖEHDOT-OSASTON JOHTAJA
SAK

MIKKO KIESILÄINEN
TOIMINNANJOHTAJA
AJATUSPAJA LIBERA

ONKO YLEISSITOVUUDESTA TYÖMARKKINOILLE HAITTAA VAI HYÖTYÄ?

MIKKO KIESILÄINEN: Yleis­si­to­vuus itses­sään ei ole ongelma. Ongel­mal­li­nen on tapa, jolla se on toteu­tettu Suomessa. Sen voisi toteut­taa siten, että se ei olisi EU-lain­sää­dän­nön vastainen.

ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN: Yleis­si­to­vuus takaa kaikille mini­mi­työ­eh­dot riip­pu­matta siitä, onko työnan­taja järjes­täy­ty­nyt vai ei. Työnan­ta­ja­puo­lella se takaa puoles­taan kilpai­lu­neut­ra­li­tee­tin samalla toimia­lalla toimi­ville yrityk­sille, kun palk­ka­kus­tan­nuk­sia dump­paa­malla ei voi hakea kilpailuetua.

KIESILÄINEN: Se takaa kilpai­lu­neut­ra­li­tee­tin vain järjes­täy­ty­neille työnan­ta­jille. Kaupan ala on hyvä esimerkki: siellä on muutama vahva toimija, kuten K- ja S‑ryhmät, jotka työl­lis­tä­vät niin monta ihmistä, että ne voivat sanella neuvot­te­luissa työnan­ta­jien kannat. Niillä on intressi tehdä kilpai­lua­se­telma heikoksi järjes­täy­ty­mät­tö­mille kaupoille ja kios­keille, jotka eivät voi sopia edes lounas­tauon pituudesta.

RÖNNI-SÄLLINEN: Kaupan alalla on jous­ta­via työai­ka­jär­jes­tel­miä, jotka ovat myös järjes­täy­ty­mät­tö­mien työnan­ta­jien käytössä. Jous­toja olisi vaikea sopia ilman tessejä, koska lain­sää­däntö ei niin jous­ta­via käytän­töjä mahdol­lis­taisi. Olin PAMissa pitkään, eikä kertaa­kaan tullut käytän­nön esimerk­kejä, etteikö ruoka­tauon pituu­desta olisi voitu sopia.

KIESILÄINEN: Siitä ei voida sopia lail­li­sesti, joten se tehdään lait­to­masti. Se on yrit­tä­jän kannalta riski, koska jos myöhem­min tulee erimie­li­syyttä, oikeu­dessa häviää automaattisesti.

MIKSI KAIKKI YRITYKSET EIVÄT JÄRJESTÄYDY?

RÖNNI-SÄLLINEN: Kyllä pienet­kin yrityk­set voivat järjes­täy­tyä, se on oma valinta.

KIESILÄINEN: Suomessa on järjes­täy­ty­mi­sen vapaus, ja toisaalta Tekno­lo­gia­teol­li­suus ei edes suostu otta­maan jäse­neksi firmoja, joilla on alle 10 työn­te­ki­jää. Silloin jää kymme­nien paikal­li­sen sopi­mi­sen mahdol­li­suuk­sien ulkopuolelle.

RÖNNI-SÄLLINEN: Teol­li­suus­liitto on ilmoit­ta­nut, että se on valmis teke­mään liitän­näis­so­pi­muk­sia myös järjes­täy­ty­mät­tö­mien kanssa. Pari vuotta sitten esitet­tiin mallia, jossa paikal­lista sopi­mista olisi laajen­nettu tietyin reunaeh­doin myös järjes­täy­ty­mät­tö­mien yritys­ten käyt­töön. Tämä ei kelvan­nut Suomen Yrit­tä­jille, jotka halusi­vat vain rusi­nat pullasta.

VÄÄRISTÄÄKÖ YLEISSITOVUUS KILPAILUA?

RÖNNI-SÄLLINEN: Ilman tessien yleis­si­to­vuutta järjes­täy­ty­mät­tö­mät yrityk­set voisi­vat maksaa mitä vain. Se vasta kilpai­lun vääris­ty­miä toisikin.

KIESILÄINEN: Yrityk­set maksa­vat osalle tessiä korkeam­pia palk­koja, ja palkoilla kilpail­laan kyllä. Tes tuo mini­mi­ta­son, mutta ei saa olla rajoit­ta­via teki­jöitä, että toiset firmat voivat sopia asioista eri lailla, toiset ei.

RÖNNI-SÄLLINEN: Vali­tet­ta­vasti kaikilla aloilla palkoilla ei kilpailla, vaan kilpai­lue­tua koete­taan saada mini­moi­malla kustan­nuk­sia. Ilman yleis­si­to­vuutta työn­te­ki­jöiltä puut­tuisi täysin suoja, koska he ovat kuiten­kin heikom­massa asemassa. Työnan­taja voisi määri­tellä millä ehdoilla töitä tehdään, ja jos ei kelpaa, näyte­tään ovea.

KIESILÄINEN: Erityi­sesti olemme kriti­soi­neet yleis­si­to­via yleis­ko­ro­tuk­sia. Se tarkoit­taa, että vaikka työn­tekijä saa jo valmiiksi tessiä korkeam­paa palk­kaa, yleis­ko­ro­tuk­sen myötä koro­te­taan myös hänen palkkaansa.

RÖNNI-SÄLLINEN: Lain­sää­dän­nössä mikään ei estä liit­toja valit­se­masta, koro­te­taanko vain taulukko- vai myös henki­lö­koh­tai­sia palk­koja. On kuiten­kin tärkeää vaikut­taa myös kaik­kien osto­voi­man kehitykseen.

KIESILÄINEN: Yleis­si­to­van tessin tehtävä on olla perä­lauta, ei pitää huolta kaik­kien osto­voi­masta. Iso ongelma on myös se, että erityi­sesti yli 55-vuotiailla tuot­ta­vuus­ke­hi­tys alkaa laskea. Kun palkka ylit­tää tes:n mini­min ja tuot­ta­vuus­ke­hi­tys on nega­tii­vista, heillä on sitten yt:n tullen suurin riski tulla irti­sa­no­tuksi. Uutta työtä etsiessä työnan­taja tietää, että jatkossa tuot­ta­vuus laskee ja yleis­ko­ro­tus­ten takia palkka vaan nousee – eli ei kannata palkata. Yleis­si­to­vat koro­tuk­set kasvat­ta­vat työl­lis­ty­mi­sen kynnystä.

RÖNNI-SÄLLINEN: Aika yksioi­koista sanoa noin. Mutta osaa­mi­seen ja koulut­ta­mi­seen pitäi­si­kin panos­taa enem­män, ettei tulisi sitä tuot­ta­vuu­den alentumaa.

KIESILÄINEN: Korkeam­man osaa­mis­ta­son amma­teissa tuot­ta­vuutta voidaan yllä­pi­tää ja jopa nostaa työuran loppu­päässä. Mutta aloilla, jossa tehdään paljon asia­kas­pal­ve­lua tai manu­aa­lista työtä, on ylei­sem­pää, että kogni­tii­vis­ten ja moto­ris­ten kyky­jen heiken­ty­mi­nen laskee tuot­ta­vuutta, koulu­tuk­sesta huolimatta.

LIBERA ON TEHNYT KANTELUN YLEISSITOVUUDESTA EU:LLE. MITÄ ODOTATTE?

KIESILÄINEN: Komis­sio voi viedä asian EU-tuomiois­tui­meen, josta voi tulla velvoit­tava päätös, että Suomen on pakko muut­taa lain­sää­dän­töä tältä osin. Pääar­gu­ment­timme on, että järjes­täy­ty­neillä ja järjes­täy­ty­mät­tö­millä työnan­ta­jilla pitää olla samat oikeu­det paikal­li­seen sopi­mi­seen. Yleis­si­to­vuu­della on nega­tii­via työl­li­syys­vai­ku­tuk­sia ja työl­li­syy­sas­teen halut­tuja tasoja ei saavu­teta ilman yleis­si­to­viin yleis­ko­ro­tuk­siin puuttumista.

USKOTKO KANTELUN ETENEMISEEN?

KIESILÄINEN: Jos se menee tuomiois­tui­meen asti, ollaan vahvoilla. Suurempi haaste on, että vaikka komis­sio on samaa mieltä juri­di­sen argu­men­tin vahvuu­desta, poliit­ti­sista syistä sitä ei viedä eteenpäin.

RÖNNI-SÄLLINEN: Me olemme tutki­neet tätä, emmekä näe sillä menes­ty­mi­sen mahdol­li­suuk­sia. Suomen yleis­si­to­vuus ei ole EU-oikeu­den vastainen.

YLEISSITOVUUS ON AY-LIIKKEELLE PYHÄ. ONKO KANTELUSSA JURIDIIKAN LISÄKSI MUKANA IDEOLOGIAA?

KIESILÄINEN: Libera kannat­taa reilua kilpai­lua. Jos kaupan tai tekno­lo­gia­teol­li­suu­den alalla voidaan hyödyn­tää kartel­li­voi­maa, se on käytän­nön ja ideo­lo­gi­sen tason ongelma, jonka vaiku­tuk­set ovat nähtävissä.

RÖNNI-SÄLLINEN: Kartel­li­kes­kus­telu työmark­ki­na­kon­teks­tissa on aika ontu­vaa. Työn­te­ki­jä­lii­tot järjes­tä­vät työn­te­ki­jöitä ja työnan­ta­ja­lii­tot työnan­ta­jia, ja tälle on selkeät perus­teet ILOn yleissopimuksissa.

YLEISSITOVUUS

Työeh­to­so­pi­muk­sen yleis­si­to­vuus tarkoit­taa, että kaik­kien, myös työnan­ta­ja­liit­toon järjes­täy­ty­mät­tö­män työnan­ta­jan, on nouda­tet­tava määräyk­siä, joista on sovittu valta­kun­nal­li­sessa, kysei­sellä alalla voimassa olevassa työeh­to­so­pi­muk­sessa. Libera katsoo, että Suomen yleis­si­to­vuus­jär­jes­telmä on risti­rii­dassa EU-oikeu­den kanssa ja se on tehnyt asiasta kante­lun Euroo­pan komis­siolle. Libera pyytää komis­siota tutki­maan Suomen järjes­tel­män ja ryhty­mään asiassa tarpeel­li­siin toimen­pi­tei­siin. SAK:n mukaan Suomen yleis­si­to­vuus ei ole EU-oikeu­den vastainen.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO