VÄITTÄJÄT: Onko yleis­si­to­vuus kehityksen jarru?

Työeh­to­so­pi­musten yleis­si­to­vuu­desta on tehty EU:lle kantelu. Sen mukaan yleis­si­to­vuutta käyte­tään kilpailun rajoit­ta­mi­seen. Mitä hyötyä tai haittaa yleis­si­to­vuu­desta on?

Katso video, kuinka yleis­si­to­vuuden palikat pysyvät pystyssä. VIDEO LAURI ROTKO

VÄITTÄJÄT

ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN
TYÖEHDOT-OSASTON JOHTAJA
SAK

MIKKO KIESILÄINEN
TOIMINNANJOHTAJA
AJATUSPAJA LIBERA

ONKO YLEISSITOVUUDESTA TYÖMARKKINOILLE HAITTAA VAI HYÖTYÄ?

MIKKO KIESILÄINEN: Yleis­si­to­vuus itses­sään ei ole ongelma. Ongel­mal­linen on tapa, jolla se on toteu­tettu Suomessa. Sen voisi toteuttaa siten, että se ei olisi EU-lainsää­dännön vastainen.

ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN: Yleis­si­to­vuus takaa kaikille minimi­työ­ehdot riippu­matta siitä, onko työnan­taja järjes­täy­tynyt vai ei. Työnan­ta­ja­puo­lella se takaa puoles­taan kilpai­lu­neut­ra­li­teetin samalla toimia­lalla toimi­ville yrityk­sille, kun palkka­kus­tan­nuksia dumppaa­malla ei voi hakea kilpailuetua.

KIESILÄINEN: Se takaa kilpai­lu­neut­ra­li­teetin vain järjes­täy­ty­neille työnan­ta­jille. Kaupan ala on hyvä esimerkki: siellä on muutama vahva toimija, kuten K- ja S‑ryhmät, jotka työllis­tävät niin monta ihmistä, että ne voivat sanella neuvot­te­luissa työnan­ta­jien kannat. Niillä on intressi tehdä kilpai­lua­se­telma heikoksi järjes­täy­ty­mät­tö­mille kaupoille ja kioskeille, jotka eivät voi sopia edes lounas­tauon pituudesta.

RÖNNI-SÄLLINEN: Kaupan alalla on joustavia työai­ka­jär­jes­telmiä, jotka ovat myös järjes­täy­ty­mät­tö­mien työnan­ta­jien käytössä. Joustoja olisi vaikea sopia ilman tessejä, koska lainsää­däntö ei niin joustavia käytän­töjä mahdol­lis­taisi. Olin PAMissa pitkään, eikä kertaa­kaan tullut käytännön esimerk­kejä, etteikö ruoka­tauon pituu­desta olisi voitu sopia.

KIESILÄINEN: Siitä ei voida sopia lailli­sesti, joten se tehdään laitto­masti. Se on yrittäjän kannalta riski, koska jos myöhemmin tulee erimie­li­syyttä, oikeu­dessa häviää automaattisesti.

MIKSI KAIKKI YRITYKSET EIVÄT JÄRJESTÄYDY?

RÖNNI-SÄLLINEN: Kyllä pienetkin yritykset voivat järjes­täytyä, se on oma valinta.

KIESILÄINEN: Suomessa on järjes­täy­ty­misen vapaus, ja toisaalta Tekno­lo­gia­teol­li­suus ei edes suostu ottamaan jäseneksi firmoja, joilla on alle 10 työnte­kijää. Silloin jää kymme­nien paikal­lisen sopimisen mahdol­li­suuk­sien ulkopuolelle.

RÖNNI-SÄLLINEN: Teolli­suus­liitto on ilmoit­tanut, että se on valmis tekemään liitän­näis­so­pi­muksia myös järjes­täy­ty­mät­tö­mien kanssa. Pari vuotta sitten esitet­tiin mallia, jossa paikal­lista sopimista olisi laajen­nettu tietyin reunaeh­doin myös järjes­täy­ty­mät­tö­mien yritysten käyttöön. Tämä ei kelvannut Suomen Yrittä­jille, jotka halusivat vain rusinat pullasta.

VÄÄRISTÄÄKÖ YLEISSITOVUUS KILPAILUA?

RÖNNI-SÄLLINEN: Ilman tessien yleis­si­to­vuutta järjes­täy­ty­mät­tömät yritykset voisivat maksaa mitä vain. Se vasta kilpailun vääris­tymiä toisikin.

KIESILÄINEN: Yritykset maksavat osalle tessiä korkeampia palkkoja, ja palkoilla kilpail­laan kyllä. Tes tuo minimi­tason, mutta ei saa olla rajoit­tavia tekijöitä, että toiset firmat voivat sopia asioista eri lailla, toiset ei.

RÖNNI-SÄLLINEN: Valitet­ta­vasti kaikilla aloilla palkoilla ei kilpailla, vaan kilpai­luetua koete­taan saada minimoi­malla kustan­nuksia. Ilman yleis­si­to­vuutta työnte­ki­jöiltä puuttuisi täysin suoja, koska he ovat kuitenkin heikom­massa asemassa. Työnan­taja voisi määri­tellä millä ehdoilla töitä tehdään, ja jos ei kelpaa, näyte­tään ovea.

KIESILÄINEN: Erityi­sesti olemme kriti­soi­neet yleis­si­tovia yleis­ko­ro­tuksia. Se tarkoittaa, että vaikka työntekijä saa jo valmiiksi tessiä korkeampaa palkkaa, yleis­ko­ro­tuksen myötä korote­taan myös hänen palkkaansa.

RÖNNI-SÄLLINEN: Lainsää­dän­nössä mikään ei estä liittoja valit­se­masta, korote­taanko vain taulukko- vai myös henki­lö­koh­taisia palkkoja. On kuitenkin tärkeää vaikuttaa myös kaikkien ostovoiman kehitykseen.

KIESILÄINEN: Yleis­si­tovan tessin tehtävä on olla perälauta, ei pitää huolta kaikkien ostovoi­masta. Iso ongelma on myös se, että erityi­sesti yli 55-vuotiailla tuotta­vuus­ke­hitys alkaa laskea. Kun palkka ylittää tes:n minimin ja tuotta­vuus­ke­hitys on negatii­vista, heillä on sitten yt:n tullen suurin riski tulla irtisa­no­tuksi. Uutta työtä etsiessä työnan­taja tietää, että jatkossa tuotta­vuus laskee ja yleis­ko­ro­tusten takia palkka vaan nousee – eli ei kannata palkata. Yleis­si­tovat korotukset kasvat­tavat työllis­ty­misen kynnystä.

RÖNNI-SÄLLINEN: Aika yksioi­koista sanoa noin. Mutta osaami­seen ja koulut­ta­mi­seen pitäi­sikin panostaa enemmän, ettei tulisi sitä tuotta­vuuden alentumaa.

KIESILÄINEN: Korkeamman osaamis­tason ammateissa tuotta­vuutta voidaan ylläpitää ja jopa nostaa työuran loppu­päässä. Mutta aloilla, jossa tehdään paljon asiakas­pal­velua tai manuaa­lista työtä, on yleisempää, että kogni­tii­visten ja motoristen kykyjen heiken­ty­minen laskee tuotta­vuutta, koulu­tuk­sesta huolimatta.

LIBERA ON TEHNYT KANTELUN YLEISSITOVUUDESTA EU:LLE. MITÄ ODOTATTE?

KIESILÄINEN: Komissio voi viedä asian EU-tuomiois­tui­meen, josta voi tulla velvoit­tava päätös, että Suomen on pakko muuttaa lainsää­däntöä tältä osin. Pääar­gu­ment­timme on, että järjes­täy­ty­neillä ja järjes­täy­ty­mät­tö­millä työnan­ta­jilla pitää olla samat oikeudet paikal­li­seen sopimi­seen. Yleis­si­to­vuu­della on negatiivia työlli­syys­vai­ku­tuksia ja työlli­syy­sas­teen halut­tuja tasoja ei saavu­teta ilman yleis­si­to­viin yleis­ko­ro­tuk­siin puuttumista.

USKOTKO KANTELUN ETENEMISEEN?

KIESILÄINEN: Jos se menee tuomiois­tui­meen asti, ollaan vahvoilla. Suurempi haaste on, että vaikka komissio on samaa mieltä juridisen argumentin vahvuu­desta, poliit­ti­sista syistä sitä ei viedä eteenpäin.

RÖNNI-SÄLLINEN: Me olemme tutki­neet tätä, emmekä näe sillä menes­ty­misen mahdol­li­suuksia. Suomen yleis­si­to­vuus ei ole EU-oikeuden vastainen.

YLEISSITOVUUS ON AY-LIIKKEELLE PYHÄ. ONKO KANTELUSSA JURIDIIKAN LISÄKSI MUKANA IDEOLOGIAA?

KIESILÄINEN: Libera kannattaa reilua kilpailua. Jos kaupan tai tekno­lo­gia­teol­li­suuden alalla voidaan hyödyntää kartel­li­voimaa, se on käytännön ja ideolo­gisen tason ongelma, jonka vaiku­tukset ovat nähtävissä.

RÖNNI-SÄLLINEN: Kartel­li­kes­kus­telu työmark­ki­na­kon­teks­tissa on aika ontuvaa. Työnte­ki­jä­liitot järjes­tävät työnte­ki­jöitä ja työnan­ta­ja­liitot työnan­tajia, ja tälle on selkeät perus­teet ILOn yleissopimuksissa.

YLEISSITOVUUS

Työeh­to­so­pi­muksen yleis­si­to­vuus tarkoittaa, että kaikkien, myös työnan­ta­ja­liit­toon järjes­täy­ty­mät­tömän työnan­tajan, on nouda­tet­tava määräyksiä, joista on sovittu valta­kun­nal­li­sessa, kysei­sellä alalla voimassa olevassa työeh­to­so­pi­muk­sessa. Libera katsoo, että Suomen yleis­si­to­vuus­jär­jes­telmä on risti­rii­dassa EU-oikeuden kanssa ja se on tehnyt asiasta kantelun Euroopan komis­siolle. Libera pyytää komis­siota tutki­maan Suomen järjes­telmän ja ryhty­mään asiassa tarpeel­li­siin toimen­pi­tei­siin. SAK:n mukaan Suomen yleis­si­to­vuus ei ole EU-oikeuden vastainen.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO