Terrafamen pääluottamusmies Jukka Vetola Sotkamon kaivoksen portilla KUVA LEHTIKUVA / KIMMO RAUATMAA

Suomesta materi­aa­leja sähköakkuihin

Sähkö­ak­kujen kasvava tarve on tuomassa lähivuo­sina uudet akkuke­mi­kaa­li­teh­taat Sotka­moon ja Harja­val­taan. Työpaik­koja arvioi­daan syntyvän ainakin sata lisää molem­mille paikkakunnille.

KUVA YLLÄ: ”Lopul­lista inves­toin­pää­töstä odotet­tiin pitkään. Nyt kun se tuli, voivat esimer­kiksi oppiso­pi­mus­kou­lu­tukset lähteä pyöri­mään”, kertoo Terra­famen pääluot­ta­mus­mies Jukka Vetola. KUVA LEHTIKUVA /​ KIMMO RAUATMAA

– Jalos­tusaste nousee, teemme materi­aalin valmiim­maksi akkuteh­taille, Terra­fame Oy:n pääluot­ta­mus­mies Jukka Vetola toteaa yhtiön halli­tuksen päätök­sestä inves­toida akkukemikaalitehtaaseen.

Suurim­malta osalta Suomen valtion omistama Terra­fame Oy ilmoitti lokakuun lopulla raken­ta­vansa akkuke­mi­kaa­li­teh­taan Sotka­moon Terra­famen eli entisen Talvi­vaaran tehda­sa­lu­eelle. Nikke­li­ko­bolt­ti­sul­fidi on tehtaan nykyinen päätuote. Akkuke­mi­kaa­li­teh­taalla siitä jalos­te­taan nikke­li­sul­faattia ja kobolt­ti­sul­faattia. Tehtaan raken­ta­minen alkaa ensi vuoden alussa, tehdas valmistuu 2020 ja kaupal­lisen tuotannon pitäisi pyörähtää käyntiin vuoden 2021 alussa.

Tällä haavaa Terra­famen kaivok­sella työsken­telee Vetolan mukaan noin 670 ”omilla kirjoilla” olevaa työnte­kijää ja noin 590 ”kumppa­niy­ri­tyksen” työntekijää.

– Uusia suoria työpaik­koja tulee noin 150. Tehtaalla työsken­te­levät tulevat olemaan yhtiön omia työnte­ki­jöitä. Tehdäänhän valtaosa ydintoi­min­noista nytkin omalla väellä, Vetola toteaa.

Suomessa puhutaan nykyisin työvoi­ma­pu­lasta. Vetola toteaa, että työvoiman rekry­tointi voi olla osittain haasteel­lista. Mutta eri reittejä väen löytä­mi­seksi on Terra­fa­messa jo pohdittu.

– Lopul­lista inves­toin­pää­töstä odotet­tiin pitkään. Nyt kun se tuli, voivat esimer­kiksi oppiso­pi­mus­kou­lu­tukset lähteä pyöri­mään. On puhuttu suorista rekry­toin­neista. Nämähän ovat oikeita työpaik­koja. Tätä tuotantoa ei voi siirtää muualle, Vetola kuvailee Terra­famen vetovoimatekijöitä.

Akkuke­mi­kaa­li­tehdas vaatii Suomen Malmi­ja­lostus Oy:n tiedot­teen mukaan 240 miljoonan euron inves­toinnin. Malmi­ja­lostus on täysin Suomen valtion omistama, ja se omistaa puoles­taan 77 prosenttia Terra­fame Oy:stä. Aiemmin Malmi­ja­lostus oli myöntänyt 50 miljoonan euron sijoi­tus­so­pi­muksen Terra­fa­melle. Noista rahoista nyt siis 30 miljoonaa kohden­ne­taan akkukemikaalitehtaaseen.

Verova­roista Terra­famea on rahoi­tettu tähän mennessä lähes puolella miljar­dilla eurolla. Suomen Malmi­ja­lostus Oy toteaa tiedot­tees­saan, että se on rahoit­tanut Terra­famea koko tämän toiminta-aikana yhteensä 457 miljoo­nalla eurolla.

HARJAVALTAANKIN UUSI KEMIKAALITEHDAS

Saksa­lainen BASF-yhtiö on ilmoit­tanut perus­ta­vansa Harja­val­taan akkuke­mi­kaa­leja valmis­tavan tehtaan. Tehdas raken­ne­taan BASF:n omalle tontille Norilsk Nickelin (Nornickel) omistaman nikkeli- ja kobolt­ti­ja­los­tamon lähei­syy­teen. Sen pitäisi olla valmis vuonna 2020.

Lisäksi BASF ja Nornickel ovat solmi­neet pitkä­ai­kaisen sopimuksen nikkeli- ja kobolt­ti­raaka-aineiden markki­naeh­toi­sista toimi­tuk­sista Nornic­kelin metallijalostamosta.

– Meidän tehtaamme henki­lö­kuntaa raken­nus­päätös ei lisää. Mutta jatku­vuutta se turvaa pidem­mällä aikavä­lillä. Emme me ole huonosti pärjän­neet nytkään, mutta akkuma­te­ri­aalit ovat tulevai­suutta, Nornic­kelin pääluot­ta­mus­mies Kimmo Mäkinen toteaa.

Mäkinen kertoo, että BASFille myydään samoja tuotteita kuin mitä Nornickel nyt tuottaa. Prosessi ei siis muutu eikä jalos­tusaste nouse.

Akkuke­mi­kaa­li­teh­taan yhtey­dessä on kuitenkin puhuttu 100 miljoonan euron inves­toin­nista ja 100 uudesta työpai­kasta. Mäkinen on myös Harja­vallan Kemian ammat­tio­sasto 468:n puheen­joh­taja. Harja­valta on muutto­tap­pio­kunta, ja uusi tehdas olisikin työpaik­koinen terve­tullut piris­tys­ruiske paikkakunnalle.

Medialla on otsikoiden perus­teella ollut melkoisia väärin­kä­si­tyksiä uudesta tehtaasta. Mäkinen sanoo toivo­vansa, että Suomessa vielä tehtäi­siin myös itse akkuja. Mutta akkuma­te­ri­aa­lien valmis­ta­mi­sesta on vielä pitkä matka akkutehtaaseen.

– Akut tehdään ihan jossain muualla, Mäkinen oikoo tiedo­tus­vä­li­neiden otsikoita, joissa Harja­val­lasta on toisi­naan puhuttu uuden ”akkuteh­taan” sijoituspaikkana.

BASF:n käyttämän konsult­ti­firman viran­omai­sille toimit­ta­massa dokumen­tissa määri­tel­läänkin tehdas­hanke näin: ”Laitoksen ensisi­jainen tuote on katodi­ma­te­ri­aalin esiaste PCAM (Pre Cathode Active Material) (…) BASF aikoo nostaa kapasi­teettia vaiheit­tain, aloit­taen aikai­sin­taan kun tuotannon ympäris­tö­lupa on saatu (arviolta 2020 alussa) ja lisäten kapasi­teettia 30 000 tonniin vuodessa lyhyen ajan kuluessa. Pitkällä aikavä­lillä BASF on suunni­tellut täysi­mit­taisen PCAM-tehtaan kapasi­teetin olevan 80 000 tonnia vuodessa.”

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA LEHTIKUVA /​ KIMMO RAUATMAA