Suomesta materiaaleja sähköakkuihin

teollisuusliitto

Sähköakkujen kasvava tarve on tuomassa lähivuosina uudet akkukemikaalitehtaat Sotkamoon ja Harjavaltaan. Työpaikkoja arvioidaan syntyvän ainakin sata lisää molemmille paikkakunnille.

KUVA YLLÄ: ”Lopullista investoinpäätöstä odotettiin pitkään. Nyt kun se tuli, voivat esimerkiksi oppisopimuskoulutukset lähteä pyörimään”, kertoo Terrafamen pääluottamusmies Jukka Vetola. KUVA LEHTIKUVA / KIMMO RAUATMAA

– Jalostusaste nousee, teemme materiaalin valmiimmaksi akkutehtaille, Terrafame Oy:n pääluottamusmies Jukka Vetola toteaa yhtiön hallituksen päätöksestä investoida akkukemikaalitehtaaseen.

Suurimmalta osalta Suomen valtion omistama Terrafame Oy ilmoitti lokakuun lopulla rakentavansa akkukemikaalitehtaan Sotkamoon Terrafamen eli entisen Talvivaaran tehdasalueelle. Nikkelikobolttisulfidi on tehtaan nykyinen päätuote. Akkukemikaalitehtaalla siitä jalostetaan nikkelisulfaattia ja kobolttisulfaattia. Tehtaan rakentaminen alkaa ensi vuoden alussa, tehdas valmistuu 2020 ja kaupallisen tuotannon pitäisi pyörähtää käyntiin vuoden 2021 alussa.

Tällä haavaa Terrafamen kaivoksella työskentelee Vetolan mukaan noin 670 ”omilla kirjoilla” olevaa työntekijää ja noin 590 ”kumppaniyrityksen” työntekijää.

– Uusia suoria työpaikkoja tulee noin 150. Tehtaalla työskentelevät tulevat olemaan yhtiön omia työntekijöitä. Tehdäänhän valtaosa ydintoiminnoista nytkin omalla väellä, Vetola toteaa.

Suomessa puhutaan nykyisin työvoimapulasta. Vetola toteaa, että työvoiman rekrytointi voi olla osittain haasteellista. Mutta eri reittejä väen löytämiseksi on Terrafamessa jo pohdittu.

– Lopullista investoinpäätöstä odotettiin pitkään. Nyt kun se tuli, voivat esimerkiksi oppisopimuskoulutukset lähteä pyörimään. On puhuttu suorista rekrytoinneista. Nämähän ovat oikeita työpaikkoja. Tätä tuotantoa ei voi siirtää muualle, Vetola kuvailee Terrafamen vetovoimatekijöitä.

Akkukemikaalitehdas vaatii Suomen Malmijalostus Oy:n tiedotteen mukaan 240 miljoonan euron investoinnin. Malmijalostus on täysin Suomen valtion omistama, ja se omistaa puolestaan 77 prosenttia Terrafame Oy:stä. Aiemmin Malmijalostus oli myöntänyt 50 miljoonan euron sijoitussopimuksen Terrafamelle. Noista rahoista nyt siis 30 miljoonaa kohdennetaan akkukemikaalitehtaaseen.

Verovaroista Terrafamea on rahoitettu tähän mennessä lähes puolella miljardilla eurolla. Suomen Malmijalostus Oy toteaa tiedotteessaan, että se on rahoittanut Terrafamea koko tämän toiminta-aikana yhteensä 457 miljoonalla eurolla.

HARJAVALTAANKIN UUSI KEMIKAALITEHDAS

Saksalainen BASF-yhtiö on ilmoittanut perustavansa Harjavaltaan akkukemikaaleja valmistavan tehtaan. Tehdas rakennetaan BASF:n omalle tontille Norilsk Nickelin (Nornickel) omistaman nikkeli- ja kobolttijalostamon läheisyyteen. Sen pitäisi olla valmis vuonna 2020.

Lisäksi BASF ja Nornickel ovat solmineet pitkäaikaisen sopimuksen nikkeli- ja kobolttiraaka-aineiden markkinaehtoisista toimituksista Nornickelin metallijalostamosta.

– Meidän tehtaamme henkilökuntaa rakennuspäätös ei lisää. Mutta jatkuvuutta se turvaa pidemmällä aikavälillä. Emme me ole huonosti pärjänneet nytkään, mutta akkumateriaalit ovat tulevaisuutta, Nornickelin pääluottamusmies Kimmo Mäkinen toteaa.

Mäkinen kertoo, että BASFille myydään samoja tuotteita kuin mitä Nornickel nyt tuottaa. Prosessi ei siis muutu eikä jalostusaste nouse.

Akkukemikaalitehtaan yhteydessä on kuitenkin puhuttu 100 miljoonan euron investoinnista ja 100 uudesta työpaikasta. Mäkinen on myös Harjavallan Kemian ammattiosasto 468:n puheenjohtaja. Harjavalta on muuttotappiokunta, ja uusi tehdas olisikin työpaikkoinen tervetullut piristysruiske paikkakunnalle.

Medialla on otsikoiden perusteella ollut melkoisia väärinkäsityksiä uudesta tehtaasta. Mäkinen sanoo toivovansa, että Suomessa vielä tehtäisiin myös itse akkuja. Mutta akkumateriaalien valmistamisesta on vielä pitkä matka akkutehtaaseen.

– Akut tehdään ihan jossain muualla, Mäkinen oikoo tiedotusvälineiden otsikoita, joissa Harjavallasta on toisinaan puhuttu uuden ”akkutehtaan” sijoituspaikkana.

BASF:n käyttämän konsulttifirman viranomaisille toimittamassa dokumentissa määritelläänkin tehdashanke näin: ”Laitoksen ensisijainen tuote on katodimateriaalin esiaste PCAM (Pre Cathode Active Material) (…) BASF aikoo nostaa kapasiteettia vaiheittain, aloittaen aikaisintaan kun tuotannon ympäristölupa on saatu (arviolta 2020 alussa) ja lisäten kapasiteettia 30 000 tonniin vuodessa lyhyen ajan kuluessa. Pitkällä aikavälillä BASF on suunnitellut täysimittaisen PCAM-tehtaan kapasiteetin olevan 80 000 tonnia vuodessa.”

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA LEHTIKUVA / KIMMO RAUATMAA