Hannu Siltala: Amma­til­li­nen koulu­tus murrosvaiheessa

Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen uusi nuoriso- ja aikuis­kou­lu­tuk­sen yhdis­tävä lain­sää­däntö tuli voimaan tämän vuoden alusta. Tutkit­tua tietoa siitä, miten uudis­tus on onnis­tu­nut, ei vielä ole, sillä amma­til­li­set oppi­lai­tok­set aloit­ti­vat syys­lu­ku­kau­den vasta muutama viikko sitten. Erityi­sesti odote­taan, miten työpai­koilla tapah­tuva koulu­tus­so­pi­musop­pi­lai­den oppi­mi­nen ja työpaik­kaoh­jaus onnis­tu­vat. Tulossa on lähiai­koina muun muassa SAK:n luot­ta­mus­mies­pa­nee­lin kysely refor­min toteu­tu­mi­sesta työpaikoilla.

Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen reformi on yksi Sipi­län halli­tuk­sen kärki­hank­keita. Yhtä jalkaa refor­min kanssa on toteu­tettu parin­sa­dan miljoo­nan euron amma­til­li­sen koulu­tuk­sen rahoi­tuk­sen leik­kauk­set. Refor­min ehkä keskei­sin uudis­tus on koulu­tuk­sen pain­opis­teen siir­ty­mi­nen entistä enem­män työpai­koille. Tämän varaan halli­tus on laske­nut osit­tain amma­til­li­sesta koulu­tuk­sesta tule­vat sääs­töt. Koulu­jen resurs­seja supis­te­taan opetus­hen­ki­lö­kun­nan ja tilo­jen­kin osalta. Tämä on vaaral­lista, sillä ei ole ollen­kaan kirkossa kuulu­tettu, että ammat­tiin opis­ke­le­ville löytyisi riit­tä­västi laaduk­kaita koulu­tus­so­pi­mus­paik­koja yrityksistä.

Opis­ke­lun pain­opis­teen siir­ty­mi­nen työpai­koille merkit­see enti­sen työs­sä­op­pi­mis­jak­so­jen muut­tu­mista koulu­tus­so­pi­muk­siksi. Koulu­tus­so­pi­mus­ten rinnalla säily­vät edel­leen oppi­so­pi­muk­set. Koulu­tus­so­pi­muk­sen ja oppi­so­pi­muk­sen tärkein ero on, että oppi­so­pi­mus on määrä­ai­kai­nen työso­pi­mus­suhde, josta kuuluu maksaa työeh­to­so­pi­muk­sen mukaista palk­kaa. Koulu­tus­so­pi­musop­pi­laat eivät ole työsuh­teessa, vaan ovat oppi­lai­tok­sen vastuulla olevia opin­to­so­si­aa­lis­ten tukien varassa opis­ke­le­via opiskelijoita.

”Koulu­tusuu­dis­tus on iso haaste myös luot­ta­mus­mie­hille ja työsuo­je­lu­val­tuu­te­tuille. Tärkeää on, että koulu­tus­so­pi­musop­pi­laista huolehditaan.”

Koulu­tus­so­pi­mus tuo vahvoja velvoit­teita koulu­tuk­sen järjes­tä­jille (oppi­lai­tok­sille) ja työnan­ta­jille. Koulu­tus­so­pi­mus tehdään koulu­tuk­sen järjes­tä­jän ja työan­ta­jan välillä. Työnan­ta­jat eivät saa koulu­tus­kor­vausta oppi­laan ohjaa­mi­sesta. Koulu­tus­so­pi­musop­pi­laille on tehtävä jokaista koulu­tus­so­pi­mus­jak­soa varten henki­lö­koh­tais­ta­mis­oh­jelma, jossa määri­tel­lään tarkasti, mitä opis­kel­ta­van tutkin­non osaa koulu­tus­so­pi­mus­jakso koskee, eli millai­sia tehtä­viä oppi­laan on tehtävä täyt­tääk­seen tutkin­non edel­ly­tyk­set. Henki­lö­koh­tais­ta­mi­sessa otetaan huomioon aiem­min hankittu osaaminen.

Koulu­tus­so­pi­musop­paille on nimet­tävä henki­lö­koh­tai­nen työpaik­kaoh­jaaja, jonka tulisi olla opit­ta­van amma­tin vahva osaaja sekä tuntea tutkin­non perus­teet sekä osata ohjata opis­ke­li­jaa oppi­maan ammatti. Vastuu työpaik­kaoh­jaa­jien pereh­dyt­tä­mi­sestä ja koulut­ta­mi­sesta tehtä­vään on koulu­tuk­sen järjes­tä­jillä. Koulu­tuk­sen järjes­tä­jät tarjoa­vat oppi­lai­tok­sis­saan ilmaista työpaikkaohjaajakoulutusta.

Koulu­tusuu­dis­tus on iso haaste myös luot­ta­mus­mie­hille ja työsuo­je­lu­val­tuu­te­tuille. Tärkeää onkin, että koulu­tus­so­pi­musop­pi­laista huoleh­di­taan. Työpai­koilla ei saa syntyä tilan­teita, joissa koulu­tus­so­pi­musop­pi­laita hyväk­si­käy­te­tään toisar­voi­sissa tehtä­vissä ilmai­sena työvoi­mana. Koulu­tus­so­pi­musop­pi­laille kannat­taa tarjota liiton oppi­lais­jä­se­nyyttä ja saada heidät osaksi Teol­li­suus­lii­ton jäsenperhettä.

HANNU SILTALA
Teol­li­suus­lii­ton koulutuspäällikkö

KUVA KITI HAILA