Hannu Siltala: Ammatil­linen koulutus murrosvaiheessa

Ammatil­lisen koulu­tuksen uusi nuoriso- ja aikuis­kou­lu­tuksen yhdis­tävä lainsää­däntö tuli voimaan tämän vuoden alusta. Tutkittua tietoa siitä, miten uudistus on onnis­tunut, ei vielä ole, sillä ammatil­liset oppilai­tokset aloit­tivat syyslu­ku­kauden vasta muutama viikko sitten. Erityi­sesti odote­taan, miten työpai­koilla tapah­tuva koulu­tus­so­pi­musop­pi­laiden oppiminen ja työpaik­kaoh­jaus onnis­tuvat. Tulossa on lähiai­koina muun muassa SAK:n luotta­mus­mies­pa­neelin kysely reformin toteu­tu­mi­sesta työpaikoilla.

Ammatil­lisen koulu­tuksen reformi on yksi Sipilän halli­tuksen kärki­hank­keita. Yhtä jalkaa reformin kanssa on toteu­tettu parin­sadan miljoonan euron ammatil­lisen koulu­tuksen rahoi­tuksen leikkaukset. Reformin ehkä keskeisin uudistus on koulu­tuksen painopis­teen siirty­minen entistä enemmän työpai­koille. Tämän varaan hallitus on laskenut osittain ammatil­li­sesta koulu­tuk­sesta tulevat säästöt. Koulujen resurs­seja supis­te­taan opetus­hen­ki­lö­kunnan ja tilojenkin osalta. Tämä on vaaral­lista, sillä ei ole ollen­kaan kirkossa kuulu­tettu, että ammat­tiin opiske­le­ville löytyisi riittä­västi laaduk­kaita koulu­tus­so­pi­mus­paik­koja yrityksistä.

Opiskelun painopis­teen siirty­minen työpai­koille merkitsee entisen työssä­op­pi­mis­jak­sojen muuttu­mista koulu­tus­so­pi­muk­siksi. Koulu­tus­so­pi­musten rinnalla säilyvät edelleen oppiso­pi­mukset. Koulu­tus­so­pi­muksen ja oppiso­pi­muksen tärkein ero on, että oppiso­pimus on määrä­ai­kainen työso­pi­mus­suhde, josta kuuluu maksaa työeh­to­so­pi­muksen mukaista palkkaa. Koulu­tus­so­pi­musop­pi­laat eivät ole työsuh­teessa, vaan ovat oppilai­toksen vastuulla olevia opinto­so­si­aa­listen tukien varassa opiske­levia opiskelijoita.

”Koulu­tusuu­distus on iso haaste myös luotta­mus­mie­hille ja työsuo­je­lu­val­tuu­te­tuille. Tärkeää on, että koulu­tus­so­pi­musop­pi­laista huolehditaan.”

Koulu­tus­so­pimus tuo vahvoja velvoit­teita koulu­tuksen järjes­tä­jille (oppilai­tok­sille) ja työnan­ta­jille. Koulu­tus­so­pimus tehdään koulu­tuksen järjes­täjän ja työan­tajan välillä. Työnan­tajat eivät saa koulu­tus­kor­vausta oppilaan ohjaa­mi­sesta. Koulu­tus­so­pi­musop­pi­laille on tehtävä jokaista koulu­tus­so­pi­mus­jaksoa varten henki­lö­koh­tais­ta­mis­oh­jelma, jossa määri­tel­lään tarkasti, mitä opiskel­tavan tutkinnon osaa koulu­tus­so­pi­mus­jakso koskee, eli millaisia tehtäviä oppilaan on tehtävä täyttääk­seen tutkinnon edelly­tykset. Henki­lö­koh­tais­ta­mi­sessa otetaan huomioon aiemmin hankittu osaaminen.

Koulu­tus­so­pi­musop­paille on nimet­tävä henki­lö­koh­tainen työpaik­kaoh­jaaja, jonka tulisi olla opittavan ammatin vahva osaaja sekä tuntea tutkinnon perus­teet sekä osata ohjata opiske­lijaa oppimaan ammatti. Vastuu työpaik­kaoh­jaa­jien pereh­dyt­tä­mi­sestä ja koulut­ta­mi­sesta tehtä­vään on koulu­tuksen järjes­tä­jillä. Koulu­tuksen järjes­täjät tarjoavat oppilai­tok­sis­saan ilmaista työpaikkaohjaajakoulutusta.

Koulu­tusuu­distus on iso haaste myös luotta­mus­mie­hille ja työsuo­je­lu­val­tuu­te­tuille. Tärkeää onkin, että koulu­tus­so­pi­musop­pi­laista huoleh­di­taan. Työpai­koilla ei saa syntyä tilan­teita, joissa koulu­tus­so­pi­musop­pi­laita hyväk­si­käy­te­tään toisar­voi­sissa tehtä­vissä ilmai­sena työvoi­mana. Koulu­tus­so­pi­musop­pi­laille kannattaa tarjota liiton oppilais­jä­se­nyyttä ja saada heidät osaksi Teolli­suus­liiton jäsenperhettä.

HANNU SILTALA
Teolli­suus­liiton koulutuspäällikkö

KUVA KITI HAILA