Edus­kun­nan perus­tus­la­ki­va­lio­kunta torp­pasi halli­tuk­sen huikeim­mat suun­ni­tel­mat työvoi­ma­pal­ve­lu­jen yksi­tyis­tä­mi­sestä. Silti työvoi­ma­pal­ve­lut ovat suuren mullis­tuk­sen edessä.

17.9.2018

Maakun­ta­uu­dis­tuk­seen kytkey­tyvä kasvu­pal­velu-uudis­tus toteut­taa soten mark­ki­na­mal­lia, jossa tilaaja ja tuot­taja erote­taan toisis­taan. Maakunta kantaa järjes­tä­mis­vas­tuun ja tilaa palve­lut yksi­tyi­siltä yrityk­siltä sekä kolman­nen sekto­rin järjestöiltä.

Halli­tus joutui kuiten­kin tinki­mään alku­pe­räi­sestä ajatuk­ses­taan. Maakun­nat piti määrätä lain nojalla hank­ki­maan työvoi­ma­pal­ve­lut mark­ki­noilta osto­pal­ve­luina. Edus­kun­nan perus­tus­la­ki­val­tio­kunta kuiten­kin huomautti, ettei tällai­nen käy laatuun. Se sotii maakun­nan itse­hal­lin­to­pe­ri­aa­tetta vastaan.

– Maakun­nilla on itse­hal­lin­nol­li­sina toimi­joina valta päät­tää, miten sen järjes­tä­mis­vas­tuulla olevat kasvu­pal­ve­lut tuote­taan, täsmen­tää työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön alueet- ja kasvu­pal­ve­lut osas­ton osas­to­pääl­likkö Marja-Riitta Pihl­man.

– Halli­tuk­sen esitystä trim­mat­tiin uuteen uskoon. Nyt edus­kun­nan käsit­te­lyssä olevan esityk­sen mukaan ratkaisu kasvu­pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­sesta kuuluu maakunnalle.

VIRANOMAISRATKAISUT VIRKATYÖNÄ

Palve­lut voidaan hank­kia osto­pal­ve­luina tai olla hank­ki­matta. Voidaan myös pitää osa palve­luista maakun­nan omana tuotan­tona ja hank­kia osa ostopalveluina.

Kaik­kea maakunta ei kuiten­kaan missään tapauk­sessa voi hank­kia markkinoilta.

– Maakun­nan on hoidet­tava merkit­tä­vää julki­sen vallan käyt­töä sisäl­tä­vät tehtä­vät. Niitä ei voi dele­goida markkinoille.

Merkit­tä­vää julki­sen vallan käyt­töä ovat Pihl­ma­nin mukaan erityi­sesti etuuk­sien ja tukien myön­tä­mi­seen tai rajoit­ta­mi­seen liit­ty­vät ratkai­sut. Sellaista ovat esimer­kiksi työt­tö­myys­turva, palk­ka­tuki ja starttiraha.

MARKKINOIDEN ESIINMARSSI

Uuden­maan TE-keskuk­sen johtaja Jarmo Ukko­nen arvioi kasvu­pal­velu-uudis­tuk­sen merkit­se­vän mark­ki­noi­den vahvaa esiin­mars­sia työvoi­ma­pal­ve­lui­hin. Jopa niin vahvaa, että maakun­tien kasvu­pal­ve­lu­yk­si­köille jäävät vain viranomaistehtävät.

– Työvä­li­tys­toi­minta tuskin jatkaa julki­sena palve­luna aina­kaan enti­seen malliin.

Etuke­nossa laaje­ne­via mark­ki­noita hamua­vat työvoi­man vuokraus­fir­mat. Niillä on toimin­nasta kokemusta.

Halli­tus ja edus­kunta kipui­le­vat soten ja maakun­ta­uu­dis­tuk­sen aika­tau­lu­jen kanssa. Sama koskee mitä suurim­massa määrin käytän­nön toimi­joita, joiden tehtä­väksi jää uudis­tus­ten toteuttaminen.

– Tämä menee hyvin vaikeaksi, jos selvyyttä saadaan vasta loppusyk­systä. En muista yhtään tällaista ”vuosi­sa­dan uudis­tusta”, jota viedään läpi tällai­sella kiireellä, Ukko­nen sanoo.

KAKSI VAIHTOEHTOA

Uudel­la­maalla uudis­tus on kriit­ti­sessä tilassa. Eivätkä vain kasvu­pal­ve­lut, vaan koko maakuntauudistus.

– Henkeä pidä­tel­len katso­taan, miten tässä käy. Aika alkaa loppua kesken, Ukko­nen toteaa.

Uuden­maan maakun­ta­uu­dis­tusta valmis­te­leva muutos­johto pitää nykyistä, vuoteen 2021 tähtää­vää aika­tau­lua vaikeana.

Uuden­maan muutos­joh­don mukaan maakun­ta­uu­dis­tuk­sen viimeis­tely ja hyväk­sy­mi­nen voitai­siin jättää ensi kevään edus­kun­ta­vaa­lien jälkeen muodos­tet­ta­valle hallitukselle.

Työt­tö­myys­kassa valmis­tau­tuu maakuntauudistukseen

Työ- ja elin­kei­no­toi­mis­to­jen, TE-toimis­to­jen, lakkaut­ta­mi­nen maakun­ta­uu­dis­tuk­sen yhtey­dessä lisää työt­tö­myys­kas­so­jen tehtäviä.

– Suun­ni­tel­mien mukaan kassan tehtä­viin tulisi uusi elementti ja se olisi iso muutos meidän etuus­kä­sit­te­li­jöil­lemme, kertoo Teol­li­suu­den työt­tö­myys­kas­san johtaja Irene Niska­nen.

Maakun­ta­uu­dis­tus siir­tää TE-toimis­to­jen työvoi­ma­pal­ve­lu­teh­tä­viä maakun­tiin perus­tet­ta­ville kasvu­pal­ve­lu­kes­kuk­sille sekä etuuk­sien maksa­jille, eli Kelalla ja työttömyyskassoille.

Kasvu­pal­ve­lu­kes­kuk­sille siir­tyy karens­seista päät­tä­mi­nen. Työt­tö­myys­kas­soille ja Kelalle tule­vat työt­tö­myy­den toden­ta­mi­seen liit­ty­vät tehtävät.

– Me kassassa selvi­tämme, onko etuu­den hakija työtön, yrit­täjä vai opis­ke­lija ja miten työt­tö­myy­teen liit­ty­vät etuu­det suhtau­tu­vat kuhun­kin tilanteeseen.

Nykyi­sin asiak­kaan tilan­teen tutkii TE-toimisto.

Tehtä­vien siir­ron tarkka ajan­kohta ei ole vielä tiedossa. Kasvu­pal­ve­lu­laki ja laki maakun­ta­uu­dis­tuk­sesta ovat eril­li­siä lakeja, ja niiden toteu­tus­kin voi tapah­tua eri tahtiin. Niska­nen arvioi, että tehtä­vien siirto kassoille voi tapah­tua jo ennen maakun­tien aloittamista.

UUSIA TEHTÄVIÄ

Uusiin tehtä­viin on Teol­li­suu­den työt­tö­myys­kas­sassa ryhdytty jo varau­tu­maan tämän­het­kis­ten tieto­jen pohjalta.

– Pitää arvioida, kuinka paljon uudet tehtä­vät vievät työai­kaa ja mitä se merkit­see henki­lös­tö­re­surs­seille. Pitää harkita, millaista koulu­tusta meidän etuus­kä­sit­te­li­jämme tarvit­se­vat uusiin tehtä­viin. Sekin arvioi­daan, tarvi­taanko TE-toimis­toista uusiin tehtä­viin liit­ty­vää osaamista.

Alus­ta­van arvion mukaan työt­tö­myys­kassa pärjää kuta­kuin­kin nykyi­sellä henki­lös­töllä, koska etuu­den saajien määrä on laskusuunnassa.

HARMIA AKTIIVIMALLISTA

Vuoden alusta alka­neen työt­tö­myys­tur­van aktii­vi­mal­lin työl­lis­tä­vää vaiku­tusta on turha epäillä, jos asiaa kysy­tään työttömyyskassoista.

Jos ei työt­tö­miä, niin aktii­vi­malli on työl­lis­tä­nyt aina­kin työt­tö­myys­kas­so­jen etuus­kä­sit­te­li­jöitä ja asia­kas­neu­von­taa. Työtä teet­tä­vät päivä­ra­ha­oi­keu­den selvit­tä­mi­nen jälki­kä­teen ja uuteen järjes­tel­mään liit­ty­vät epäselvyydet.

Epätie­toi­sia eivät ole olleet ainoas­taan aktii­vi­mal­lin uhrit, työt­tö­mät. Epätie­toi­suus on koske­nut myös lakia sovel­ta­maan joutu­neita työttömyyskassoja.

– Nyt sovel­ta­mis­oh­jeet alka­vat olla jota­kuin­kin selkeät. Alussa ei ollut oikein minkään­laista selvyyttä, miten lakia sovel­le­taan. Me emme osan­neet neuvoa jäse­niä, koska meillä ei ollut tietoa eikä sitä ollut mistään saatavissa.

Kassa tekee ratkai­sun, täyt­tääkö työtön työn­ha­kija jonkin kolmesta ehdosta: työl­li­syys, yrit­tä­jyys tai koulutus.

LEIKKURI HEILAHTI

Ensim­mäi­sen tarkas­te­lu­jak­son päät­tyessä maalis­kuun lopussa Teol­li­suu­den työt­tö­myys­kas­sassa oli noin 15 000 päivä­ra­han saajaa. Heistä kolmen kuukau­den tarkas­te­lu­jakso tuli täyteen noin 9 000 henki­löllä, joista vain noin 3 000:lla aktii­vi­suusehto täyttyi.

Ylivoi­mai­sella enem­mis­töllä, noin 6 000 päivä­ra­han saajalla, aktii­vi­suusehto ei täyt­ty­nyt, ja seurauk­sena oli työt­tö­myys­päi­vä­ra­han leikkaus.

Määrä on suuri, ja työt­tö­myys­kassa on otta­nut tehtä­väk­seen selvit­tää aktii­vi­mal­lin pullon­kau­loja ja karikkoja.

– Kiin­nos­ta­vin kysy­mys on, miksi kahdella kolmas­osalla meidän kassan työt­tö­mistä aktii­vi­suusehto ei ole täyt­ty­nyt, Niska­nen sanoo.

Yksi seli­tys löytyy työt­tö­myy­se­lä­ke­put­kesta, eli työt­tö­myys­tur­van lisäpäivistä.

– Teol­li­suu­den kassassa on paljon lisä­päi­villä olevia. Heidän on hyvin vaikea saada edes lyhyt­kes­toista työtä tai koulutuspaikkaa.

Teol­li­suu­den työt­tö­myys­kas­sassa lisä­päi­villä kaikista etuu­den saajista on noin 12 prosenttia.

– Jos asuu paik­ka­kun­nalla, jossa ei ole palve­luja, koulu­tuk­sia tai lyhyt­kes­toi­sia töitä tarjolla, niin tilanne on mahdoton.

VÄÄRÄÄ AKTIIVISUUTTA

– Jäse­niltä on tullut palau­tetta, että tämä on todella hanka­laa. Vaikka kuinka yrit­tää täyt­tää aktii­vi­suuseh­don, niin ei kerta kaik­ki­aan löydy mitään.

Tilanne on Niska­sen mielestä nurin­ku­ri­nen. Henki­lö­hän osoit­taa aktii­vi­suutta, kun tekee kaik­kensa löytääk­seen aktii­vi­suuseh­don täyt­tä­vää työtä, koulu­tusta tai palve­lua. Aktii­vi­mal­lissa se on väärän­laista aktii­vi­suutta, eikä järjes­telmä kelpuuta sitä.

– Kritiikki tulee tänne meille, vaikka me emme voi miten­kään vaikut­taa lakiin, jota meidän on toteutettava.

Kassaan tulee runsaasti yhtey­den­ot­toja. Vuoden alussa kysyt­tiin aktii­vi­mal­lista, nyt taas jo paljosta muus­ta­kin. Pelkäs­tään touko­kuussa kassan neuvon­taa työl­listi noin 6 000 puhelua.

Nyt odote­taan kauhulla, mitä kaik­kea seuraa halli­tuk­sen seuraa­vasta keksin­nöstä, ”aktii­vi­malli kakkosesta”.

Valmis­te­lusta tihku­nei­den tieto­jen mukaan työt­tö­män pitäisi hakea jokin tietty määrä työpaik­koja jossa­kin tietyssä ajassa. Jos näin ei tapahdu, räpsäh­tää karenssi.

SÄHKÖISTÄ ASIOINTIA

Digi­ta­li­saa­tio ja sähköi­nen asiointi on jo täyttä totta työttömyyskassoissa.

– Me olemme muut­ta­neet maksa­tus­jär­jes­tel­mämme hyvin pitkälle digi­taa­li­seksi. Sähköi­nen asiointi lisään­tyy, jolloin käsit­te­lystä jää pois vaiheita.

Työt­tö­myys­kas­saan alku­vuo­den aikana toimi­te­tuista vajaasta 20 000 hake­muk­sesta valtaosa tulee sähköi­sessä muodossa. Vielä­kin hake­muk­sista neljän­nes toimi­te­taan kassan paperikaavakkeella.

Etuus­kä­sit­te­li­jät eivät pape­reita plaraa, vaan pape­ri­set asia­kir­jat skan­na­taan järjes­tel­mään sähköi­seen muotoon.

– Pape­ri­ha­ke­muk­set ovat tietysti edel­leen käytössä niille, jotka eivät voi tai halua asioida sähköisesti.

Sähköis­ten hake­mus­ten Niska­nen arvioi lisään­ty­vän jatkos­sa­kin. Se on asiak­kaalle vaivat­to­mampi vaihtoehto.

– Esimer­kiksi jatko­ha­ke­muk­sen jättä­mi­sestä suoriu­tuu helposti kännyk­kää klikkailemalla.

VAHVA TYÖTTÖMYYSKASSA

Teol­li­suu­den työt­tö­myys­kas­sassa jäse­niä on kaik­ki­aan noin 155 000. Työt­tö­myys­tur­va­ha­ke­muk­sia käsit­te­lee ja maksa­tuk­sia hoitaa hieman alle 100 henki­löä. Heistä Teol­li­suus­lii­ton 11 alue­toi­mis­tossa työs­ken­te­lee vajaat 20.

Tänä vuonna touko­kuun loppuun mennessä kassa oli maksa­nut ansio­päi­vä­ra­haa 21 600 jäse­nel­leen kaik­ki­aan 95,6 miljoo­naa euroa. Se on 32,3 miljoo­naa vähem­män kuin viime vuonna vastaa­vaan aikaan.

Vuorot­te­lu­kor­vausta sai 150 jäsentä ja liik­ku­vuusa­vus­tusta 27 jäsentä.

Kassan jäsen­ten työt­tö­myy­saste oli kesä­kuussa 8,5 prosent­tia. Tammi­kuussa se oli 10 prosenttia.

TEKSTI KARI LEPPÄNEN /​ UP
KUVITUS TUOMAS IKONEN