KUVA LAURI ROTKO

VÄITTÄJÄT: Voiko paikal­li­sesti sopia mistä vain?

Yrityk­sen tarpeet tunne­taan parhai­ten yrityk­sen sisällä, ja siksi paikal­li­nen sopi­mi­nen tuo usein parhaat ratkai­sut. Mutta voidaanko paikal­li­sesti sopia ja jous­taa miten vain?

VÄITTÄJÄT


MIKKO LEHTONEN
TYÖMARKKINAPÄÄLLIKKÖ
METSÄTEOLLISUUS RY


MIKA VANHATALO
PÄÄLUOTTAMUSMIES
DOMUS YHTIÖT OY, KALUSTEYKSIKKÖ

Katso video, kuinka paikal­li­sen sopi­mi­sen raken­nelma kestää. VIDEO LAURI ROTKO

 

PAIKALLINEN SOPIMINEN

Paikal­li­nen tai työpaik­ka­koh­tai­nen sopi­mi­nen tarkoit­taa sitä, että työpai­koilla sovi­taan työeh­doista suoraan työnan­ta­jan ja työn­te­ki­jöi­den kesken. Työeh­to­so­pi­muk­set anta­vat raamit, joiden puit­teissa paikal­li­sia sopi­muk­sia voidaan tehdä, ja sopi­mi­nen edel­lyt­tää noudat­ta­maan työeh­to­so­pi­muk­sen neuvottelujärjestystä.

 

MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON PAIKALLISESTA SOPIMISESTA?

MIKKO LEHTONEN: Puutuo­te­teol­li­suu­den yrityk­sissä on totuttu sopi­maan paljon paikal­li­sesti. Työeh­to­so­pi­muk­set mahdol­lis­ta­vat monesta asiasta sopi­mi­sen, ja sitä on käytetty varsin­kin työaika- ja palk­kaus­jär­jes­tel­missä. Paikal­li­nen sopi­mi­nen on työpaik­ko­jen ja yritys­ten menes­tyk­sen edellytys.

MIKA VANHATALO: Aika paljon olen itse­kin tehnyt paikal­li­sia sopi­muk­sia. Se, että se saadaan onnis­tu­maan, vaatii sen, että tiede­tään yrityk­sen tarpeet, sille pitää olla poru­kan tuki ja on oltava luot­ta­musta henki­lös­tön ja esimies­ten kesken. Kemioi­den on oltava kohdal­laan. Tes ja lait ovat sopi­mi­sen perä­lauta, mutta ne eivät tunne talo­koh­tai­sia tarpeita, vaan asian­tun­te­mus on työpai­koilla. On myös eroja, sovi­taanko paikal­li­sesti isoista asioista, kuten palk­kauk­sesta, vai jostain tupak­ka­tau­ko­jen pituudesta.

LEHTONEN: Tarpeet ovat erilai­set vaikka vane­ri­teol­li­suu­dessa kuin saha- tai puuse­pän­teol­li­suu­dessa. Paikal­li­sen sopi­mi­sen mahdol­li­suuk­sia on tarve laajentaa.

VANHATALO: Parhaim­mil­laan paikal­li­nen sopi­mi­nen tarkoit­taa reak­tio­herk­kyyttä. Esimer­kiksi raken­ta­mi­sen tahti on tiivis, ja puuse­pän­teol­li­suu­dessa ovien ja ikku­noi­den valmis­ta­jana ollaan tuotan­to­ket­jun keskellä. Jos raken­nus­liike siir­tää jo tuotan­to­lin­jalla olevia toimi­tuk­sia, se vaatii rivak­kaa päätök­sen­te­koa, koska varas­to­ti­lat ovat rajal­li­set ja kyseessä voi olla sato­jen ihmis­ten työpa­nos. Osaa­vien ihmis­ten pitää katsoa tilan­netta nopeasti ja paikallisesti.

Metsä­teol­li­suus ry:n työmark­ki­na­pääl­likkö Mikko Lehto­nen. KUVA LAURI ROTKO

OVATKO TESSIT RIITTÄVÄN JOUSTAVIA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN?

LEHTONEN: Vaikka tessit mahdol­lis­ta­vat­kin paljon, kaikista asioista ei voi vielä sopia toisin eikä kaik­kia mahdol­li­suuk­sia ei ole täysi­mää­räi­sesti hyödyn­netty. Tessit eivät aina sovellu sellai­se­naan edes saman toimia­lan eri yrityk­siin tai saman yrityk­sen eri yksi­köi­hin. Tarvi­taan lisää rohkeutta ja uskal­lusta ottaa vastuuta työpai­kan menestymisestä.

VANHATALO: Usein kuulee vies­tejä, miksei joku tessin pykälä voisi olla vähän jous­ta­vampi. Toisaalta meillä omalla työpai­kalla on pitkät sopi­mi­sen perin­teet, ja meillä on sitten mukailtu pykä­liä meille sopi­viksi. Eivät ne aina liitos­sa­kaan ole siitä tykän­neet, mutta jos meidän tehtaan väki ei voi jotain työtä tehdä, sitten ne työt tekee joku muu. Rohkeus riip­puu henki­löstä. Kaikista ei sopi­mi­seen ole, ei myös­kään työnan­ta­jien puolella.

MITÄ ASIOITA EI SAA SIIRTÄÄ PAIKALLISESTI SOVITTAVAKSI?

LEHTONEN: Ei ole mitään sellaista. Paikal­li­nen sopi­mi­nen on nähtävä mahdollisuutena.

VANHATALO: Kaikesta voidaan sopia, kaikki vaan pöytään. Asetel­mien pitää vain olla tasavertaiset.

MIKSI PAIKALLINEN SOPIMINEN ON JOILLAKIN ALOILLA NIIN VAIKEAA?

VANHATALO: Sopi­mi­nen tarvit­see tahto­ti­lan ja toimia­lan tunte­muk­sen. Joskus orga­ni­saa­tio vaih­tuu tai sinne tulee kave­reita, joilla ei ole ymmär­rystä, miten homma toimii ja millai­nen toimin­taym­pä­ristö on. Ei voi sopia paikal­li­sesti, jos ei tiedä pitääkö puuhun mennä perse edellä vai miten päin.

Domus Yhtiöt Oy:n kalus­teyk­si­kön pääluot­ta­mus­mies Mika Vanha­talo. KUVA LAURI ROTKO

MILLAISTA OSAAMISTA LUOTTAMUSMIEHILLÄ ON PAIKALLISESSA SOPIMISESSA?

LEHTONEN: Minun koke­muk­seni mukaan osaa­mista on. Pyrimme Teol­li­suus­lii­ton kanssa edis­tä­mään sopi­mista myös tule­valla koulu­tuk­sella, missä anne­taan käytän­nön vinkkejä.

VANHATALO: Meitä on joka junaan, osataan sopia tai sitten ei. Harmit­taa jos sopi­mi­sen esteenä on yhden tai muuta­man ihmi­sen jäärä­päi­syys tai kaipuu johon­kin, jota ei ole ollut olemassa enää vuosikymmeniin.

TEKNOLOGIAN KEHITYS, KUTEN DIGITALISAATIO JA ROBOTISAATIO, VAIKUTTAVAT VÄISTÄMÄTTÄ TYÖELÄMÄÄN. VOIKO PAIKALLINEN SOPIMINEN RATKOA SIIHEN LIITTYVIÄ ONGELMIA?

LEHTONEN: Uutta tekno­lo­giaa tulee käyt­töön ja siihen inves­toi­mi­nen on yritys­ten menes­tyk­sen kannalta kriit­ti­nen kysy­mys. Työeh­to­jen tulisi edis­tää sitä, että uutta tekno­lo­giaa voidaan hyödyn­tää täysi­mää­räi­sesti. Siksi työeh­doista pitäisi voida sopia siellä, missä inves­toin­neista pääte­tään. Tekno­lo­gia muut­taa työteh­tä­viä, ja palk­kaus­jär­jes­tel­mis­sä­kin pain­opiste on siir­ty­nyt monio­saa­juu­desta ja osaa­mi­sen kehit­ty­mi­sestä palkitsemiseen.

VANHATALO: Uusi tekno­lo­gia herät­tää enem­män toiveita kuin pelkoja. Monio­saa­mi­nen on yrityk­selle kulta­hippu, ja suku­pol­vesta, joka on kasva­nut älylait­teet kourassa, versoaa osaa­mista. Erilai­nen osaa­mi­nen voi aiheut­taa työpai­koilla kitkaa­kin, mutta silloin siellä on oltava sovit­te­li­jat, jotka löytä­vät sen keski­tien palk­ka­rat­kai­suissa. Uusia ja vanhoja suku­pol­via ei pidä kuiten­kaan lait­taa vastak­kain. Vanhem­milla työn­te­ki­jöillä voi olla palve­lus­vuo­si­li­siä, mitä nuorilla ei ole, tai vali­koi­tu­neita työteh­tä­viä, joissa ei tarvitse antaa ihan kaik­kia mehuja päivän aikana.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO