KUVA LAURI ROTKO

VÄITTÄJÄT: Voiko paikal­li­sesti sopia mistä vain?

Yrityksen tarpeet tunne­taan parhaiten yrityksen sisällä, ja siksi paikal­linen sopiminen tuo usein parhaat ratkaisut. Mutta voidaanko paikal­li­sesti sopia ja joustaa miten vain?

VÄITTÄJÄT


MIKKO LEHTONEN
TYÖMARKKINAPÄÄLLIKKÖ
METSÄTEOLLISUUS RY


MIKA VANHATALO
PÄÄLUOTTAMUSMIES
DOMUS YHTIÖT OY, KALUSTEYKSIKKÖ

Katso video, kuinka paikal­lisen sopimisen raken­nelma kestää. VIDEO LAURI ROTKO

 

PAIKALLINEN SOPIMINEN

Paikal­linen tai työpaik­ka­koh­tainen sopiminen tarkoittaa sitä, että työpai­koilla sovitaan työeh­doista suoraan työnan­tajan ja työnte­ki­jöiden kesken. Työeh­to­so­pi­mukset antavat raamit, joiden puitteissa paikal­lisia sopimuksia voidaan tehdä, ja sopiminen edellyttää noudat­ta­maan työeh­to­so­pi­muksen neuvottelujärjestystä.

 

MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON PAIKALLISESTA SOPIMISESTA?

MIKKO LEHTONEN: Puutuo­te­teol­li­suuden yrityk­sissä on totuttu sopimaan paljon paikal­li­sesti. Työeh­to­so­pi­mukset mahdol­lis­tavat monesta asiasta sopimisen, ja sitä on käytetty varsinkin työaika- ja palkkaus­jär­jes­tel­missä. Paikal­linen sopiminen on työpaik­kojen ja yritysten menes­tyksen edellytys.

MIKA VANHATALO: Aika paljon olen itsekin tehnyt paikal­lisia sopimuksia. Se, että se saadaan onnis­tu­maan, vaatii sen, että tiede­tään yrityksen tarpeet, sille pitää olla porukan tuki ja on oltava luotta­musta henki­löstön ja esimiesten kesken. Kemioiden on oltava kohdal­laan. Tes ja lait ovat sopimisen perälauta, mutta ne eivät tunne talokoh­taisia tarpeita, vaan asian­tun­temus on työpai­koilla. On myös eroja, sovitaanko paikal­li­sesti isoista asioista, kuten palkkauk­sesta, vai jostain tupak­ka­tau­kojen pituudesta.

LEHTONEN: Tarpeet ovat erilaiset vaikka vaneri­teol­li­suu­dessa kuin saha- tai puuse­pän­teol­li­suu­dessa. Paikal­lisen sopimisen mahdol­li­suuksia on tarve laajentaa.

VANHATALO: Parhaim­mil­laan paikal­linen sopiminen tarkoittaa reaktio­herk­kyyttä. Esimer­kiksi raken­ta­misen tahti on tiivis, ja puuse­pän­teol­li­suu­dessa ovien ja ikkunoiden valmis­ta­jana ollaan tuotan­to­ketjun keskellä. Jos raken­nus­liike siirtää jo tuotan­to­lin­jalla olevia toimi­tuksia, se vaatii rivakkaa päätök­sen­tekoa, koska varas­to­tilat ovat rajal­liset ja kyseessä voi olla satojen ihmisten työpanos. Osaavien ihmisten pitää katsoa tilan­netta nopeasti ja paikallisesti.

Metsä­teol­li­suus ry:n työmark­ki­na­pääl­likkö Mikko Lehtonen. KUVA LAURI ROTKO

OVATKO TESSIT RIITTÄVÄN JOUSTAVIA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN?

LEHTONEN: Vaikka tessit mahdol­lis­ta­vatkin paljon, kaikista asioista ei voi vielä sopia toisin eikä kaikkia mahdol­li­suuksia ei ole täysi­mää­räi­sesti hyödyn­netty. Tessit eivät aina sovellu sellai­se­naan edes saman toimialan eri yrityk­siin tai saman yrityksen eri yksiköihin. Tarvi­taan lisää rohkeutta ja uskal­lusta ottaa vastuuta työpaikan menestymisestä.

VANHATALO: Usein kuulee viestejä, miksei joku tessin pykälä voisi olla vähän jousta­vampi. Toisaalta meillä omalla työpai­kalla on pitkät sopimisen perin­teet, ja meillä on sitten mukailtu pykäliä meille sopiviksi. Eivät ne aina liitos­sa­kaan ole siitä tykän­neet, mutta jos meidän tehtaan väki ei voi jotain työtä tehdä, sitten ne työt tekee joku muu. Rohkeus riippuu henki­löstä. Kaikista ei sopimi­seen ole, ei myöskään työnan­ta­jien puolella.

MITÄ ASIOITA EI SAA SIIRTÄÄ PAIKALLISESTI SOVITTAVAKSI?

LEHTONEN: Ei ole mitään sellaista. Paikal­linen sopiminen on nähtävä mahdollisuutena.

VANHATALO: Kaikesta voidaan sopia, kaikki vaan pöytään. Asetel­mien pitää vain olla tasavertaiset.

MIKSI PAIKALLINEN SOPIMINEN ON JOILLAKIN ALOILLA NIIN VAIKEAA?

VANHATALO: Sopiminen tarvitsee tahto­tilan ja toimialan tunte­muksen. Joskus organi­saatio vaihtuu tai sinne tulee kavereita, joilla ei ole ymmär­rystä, miten homma toimii ja millainen toimin­taym­pä­ristö on. Ei voi sopia paikal­li­sesti, jos ei tiedä pitääkö puuhun mennä perse edellä vai miten päin.

Domus Yhtiöt Oy:n kalus­teyk­sikön pääluot­ta­mus­mies Mika Vanha­talo. KUVA LAURI ROTKO

MILLAISTA OSAAMISTA LUOTTAMUSMIEHILLÄ ON PAIKALLISESSA SOPIMISESSA?

LEHTONEN: Minun kokemuk­seni mukaan osaamista on. Pyrimme Teolli­suus­liiton kanssa edistä­mään sopimista myös tulevalla koulu­tuk­sella, missä annetaan käytännön vinkkejä.

VANHATALO: Meitä on joka junaan, osataan sopia tai sitten ei. Harmittaa jos sopimisen esteenä on yhden tai muutaman ihmisen jäärä­päi­syys tai kaipuu johonkin, jota ei ole ollut olemassa enää vuosikymmeniin.

TEKNOLOGIAN KEHITYS, KUTEN DIGITALISAATIO JA ROBOTISAATIO, VAIKUTTAVAT VÄISTÄMÄTTÄ TYÖELÄMÄÄN. VOIKO PAIKALLINEN SOPIMINEN RATKOA SIIHEN LIITTYVIÄ ONGELMIA?

LEHTONEN: Uutta tekno­lo­giaa tulee käyttöön ja siihen inves­toi­minen on yritysten menes­tyksen kannalta kriit­tinen kysymys. Työeh­tojen tulisi edistää sitä, että uutta tekno­lo­giaa voidaan hyödyntää täysi­mää­räi­sesti. Siksi työeh­doista pitäisi voida sopia siellä, missä inves­toin­neista pääte­tään. Tekno­logia muuttaa työteh­täviä, ja palkkaus­jär­jes­tel­mis­säkin painopiste on siirtynyt monio­saa­juu­desta ja osaamisen kehit­ty­mi­sestä palkitsemiseen.

VANHATALO: Uusi tekno­logia herättää enemmän toiveita kuin pelkoja. Monio­saa­minen on yrityk­selle kulta­hippu, ja sukupol­vesta, joka on kasvanut älylait­teet kourassa, versoaa osaamista. Erilainen osaaminen voi aiheuttaa työpai­koilla kitkaakin, mutta silloin siellä on oltava sovit­te­lijat, jotka löytävät sen keski­tien palkka­rat­kai­suissa. Uusia ja vanhoja sukupolvia ei pidä kuiten­kaan laittaa vastak­kain. Vanhem­milla työnte­ki­jöillä voi olla palve­lus­vuo­si­lisiä, mitä nuorilla ei ole, tai valikoi­tu­neita työteh­täviä, joissa ei tarvitse antaa ihan kaikkia mehuja päivän aikana.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO