VIERAILIJA: Ilkka Kiema: Kauanko talouskasvu vielä jatkuu?

Eurokriisin jälkeen Suomea kohtasi sitä vertailukelpoisista euromaista erottanut taantuma: vuosina 2012–14 Suomen bruttokansantuote supistui, ja vuonna 2015 se pysyi miltei ennallaan. Talouskasvu käynnistyi vuonna 2016, ja vuosina 2016 ja 2017 Suomen talouskasvu oli Euroopan unionin keskimääräistä talouskasvua nopeampaa, vaikkei sitä vielä vuonna 2016 tilastojen hitaan päivittymisen takia ymmärrettykään.

Tällä hetkellä kuluttajaluottamusindikaattorit ja vähittäiskaupan myynti viittaavat siihen, että kotimainen kysyntä jatkaisi kasvuaan. Myös EK:n suhdannebarometri viittaa myönteisen suhdannetilanteen jatkumiseen.

Kotitalouksien (Suomessa tavallisesti positiivinen) säästämisaste painui vuosina 2016 ja 2017 negatiiviseksi. Negatiivista säästämisastetta selittävät alhaiset, velkaantumiseen kannustavat luottokorot. Jos noususuhdanne jatkuu, Euroopan keskuspankki ryhtyy luultavasti nostamaan ohjauskorkojaan ensi vuonna, ja korkojen nousu heijastuu Suomeen vähitellen yksityisen kulutuksen kasvun hidastumisena.

Vientivetoisessa taloudessamme vakavin syy epäillä talouskasvun hiipuvan on kuitenkin kansainvälisen suhdannetilanteen arvaamattomuus. Joku saattaa arvioida kansainvälisen noususuhdanteen pian päättyvän jo siksikin, että kaikki noususuhdanteet päättyvät ennemmin tai myöhemmin, mutta kansainväliseen talouteen kohdistuu nyt konkreettisempiakin uhkia.

”Jos maailmantalouden uhkakuvat eivät toteudu, talouskasvu saattaa jatkua Suomessa pidempäänkin.”

Presidentti Trump on asettanut teräkselle ja alumiinille tuontitulleja, ja EU on vastannut niihin vastatullein. Kiinaan Yhdysvallat on kohdistanut (teräs- ja alumiinitullien ohella) myös tulleja, joita on perusteltu teollisoikeuksien loukkauksilla, ja myös Kiina on reagoinut Yhdysvaltojen toimiin vastatulleilla.

Tähänastisten tullien merkitys Suomen viennille on melko vähäinen. Esimerkiksi viime vuonna Suomen tavaraviennistä vain noin 7,4 prosenttia suuntautui Yhdysvaltoihin, ja siitäkin vain pieni osa oli niitä teräs- tai alumiinituotteita joihin tullit nyt kohdistuvat. Tullien vientiyrityksille aiheuttamia välittömiä haittoja vakavampi huolenaihe ovat ne epäsuorat vaikutukset, joita laajamittaisella kauppasodalla voisi maailmantaloudelle ja Suomen viennille olla. On kuitenkin useita syitä pitää laajaa kauppasotaa epätodennäköisenä kehityskulkuna.

Euroalueen sisäiset ongelmat ovat tullien vaikutuksiin verrattuna vaikeampia arvioida. Tällä hetkellä eurokriisi näyttää väistyneen, ja esimerkiksi pankkisektorin vakaus on kasvanut pääomavaatimusten kiristämisen myötä. Eurokriisi saattaa silti kärjistyä uudelleen nopeastikin jos Italia päättää – nykyisen hallituksensa ohjelman mukaisesti – olla piittaamatta vakaus- ja kasvusopimuksen säännöistä ja jos nopea velkaantuminen saa sen luotonsaannin markkinoilta tyrehtymään.

Suomen sisältä vastaavia huolenaiheita on tällä hetkellä vaikea keksiä, ja jos maailmantalouden uhkakuvat (kauppasota, eurokriisin uusi kärjistyminen tai maailmantalouden lama muuten vain) eivät toteudu, nykyisen kaltainen talouskasvu saattaa jatkua Suomessa pidempäänkin.

ILKKA KIEMA
Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö.