KEKSINTÖ: Kaukokylmä helpottaa helteellä

teollisuusliitto

Harva pystyy kuvittelemaan tai muistamaan, millaista on ajaa kuumalla autoa ilman ilmastointia. Yhtä radikaali muutos on edessä rakennuksilla, sillä isommissa kaupungeissa vedetään miltei kaikkiin uusiin tiloihin kaukokylmäputket. Samoin menetellään saneerauksissa.

Kaukokylmää eli virallisemmin kaukojäähdytystä ryhdyttiin tuottamaan Euroopassa enenevässä määrin 2000-luvulla tekniikan kehityttyä. Nykyisin kylmää johdetaan merivedestä, syvistä järvistä ja pohjavedestä niin sanotussa suljetussa vesikierrossa. Rakennusten tiloihin kylmä välittyy joko lattiassa tai katossa olevista putkista.

Enää viileyden saamiseksi ei tarvita meluisia, tilaa vieviä, energiasyöppöjä laitteita, joissa käytetään vaarallisia kemikaaleja.

Aiemmin kaukokylmää tuotettiin kompressoreilla ja esimerkiksi teollisuuden hukkalämpöä hyväksi käyttäen absorptiolla. Näiden tekniikoiden osuus on Suomessa varsin pieni.

Kaukokylmän tuottamiseen tarvitaan riittävän viileää, alle kymmenasteista vettä. Esimerkiksi Lahdessa kylmää johdetaan kaukojäähdytysverkostoon Salpausselän alla olevasta pohjavedestä, koska vieressä sijaitseva Vesijärvi on matala eikä sen vesi ole tarpeeksi kylmää.

Valtaosa eli 64 prosenttia Suomen kaukokylmästä tuotetaan lämpöpumpuilla suljetussa kierrossa. Vesi kiertää kylmäaltaista kiinteistöihin, sieltä lämmön talteenottoon ja takaisin kiinteistöihin. Energiayhtiö Helen mainitsee, että tarvittaisiin 30 jalkapallokentän verran aurinkopaneeleita tuottamaan sama lämpöenergiamäärä, joka Helsingissä saadaan talteen kaukokylmän kierrosta vuoden aikana.

Lämmön lisäksi myös kylmää voidaan ottaa talteen ja säilöä. Helsingissä jäähdytysvarastot sijaitsevat Esplanadin puiston ja Pasilan alla.

Yksi kaukokylmän tekniikoista on vapaajäähdytys. Suomessa sen osuus on noin viidennes. Vapaajäähdytys on tuotannollisesti tehokkainta, mutta jäähdytysteho heikkenee esimerkiksi meriveden tai ulkoilman lämmetessä.

Asuminen ja työskentely viileämmässä ilmassa on terveellisempää kuin lämpimässä. Kuumaongelmaan havahduttiin Euroopassa kesällä 2003. Tuolloin helleaallon takia kuoli 35 000–70 000 ihmistä, joista Suomessa muutama sata ihmistä.

Erityisen vaarallista liiallinen lämpö on sydänsairaille, vanhuksille, lapsille sekä ulko-, pelastus- ja huoltotöissä oleville.

JO VUONNA 1889

Ensimmäiset kaukojäähdyttimet rakennettiin Yhdysvalloissa 1889. Laajempaan käyttöön kaukojäähdytys tuli 1970-luvulla Japanissa. Aluksi kaukojäähdytys rakennettiin Osakan maailmannäyttelyyn 1970.

Euroopassa kaukojäähdytys otettiin käyttöön 1967 Pariisin lähellä sijaitsevalla liikealueella, La Défencen kunnassa. Vuotta myöhemmin kaukokylmää ryhdyttiin hyödyntämään Hampurissa.

Ruotsin ensimmäinen kaukokylmäverkosto rakennettiin 1992 Västeråsin kaupunkiin.

Euroopassa johtavia kaukokylmän maita ovat Ranska, Saksa ja Ruotsi.

15 000 KILOMETRIÄ

Suomessa oli viime vuonna käytössä yhteensä 15 000 kilometriä kaukojäähdytysverkostoa.

Kaukokylmän tuottaminen aloitettiin Helsingissä ilman putkiverkkoa. Helsingin Energia ryhtyi 1998 toimittamaan ABB:n Pitäjänmäen kiinteistöön kylmää jäähdytyskonteilla. Nykyisin Helsingin kaukojäähdytysverkosto on Euroopan kolmanneksi suurin.

Energiateollisuus ry:n mukaan Helsingin lisäksi suurista kaupungeista kaukokylmä on käytössä muun muassa Espoossa, Lahdessa, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä. Kuopiossa Puijon sairaalan kaukojäähdytys otetaan käyttöön ensi vuonna.

JÄÄHDYTYSTARVE KASVAA

Kaukojäähdytyksen tarve on kasvanut ilmastonmuutoksen ja entistä tiiviimpien rakennusten takia.

Monet kaupungit miettivät jäähdytystekniikkaa, sillä ilmastosopimuksen velvoitteet vaativat vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Yksittäiset jäähdytinjärjestelmät esimerkiksi kerrostalojen katoilla vievät paljon energiaa ja aiheuttavat siten hiilidioksidipäästöjä.

Singaporen kaupunki aikoo vähentää vuoteen 2050 mennessä hiilidioksidipäästöjään 41,5 prosentilla verrattuna nykykehitykseen. Hankkeeseen kuuluu kaukojäähdytysverkon rakentaminen, johon kaupunki on hakenut tietotaitoa Helsingistä.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP
KUVA FORTUM