Kauko­kylmä helpottaa helteellä

Harva pystyy kuvit­te­le­maan tai muista­maan, millaista on ajaa kuumalla autoa ilman ilmas­tointia. Yhtä radikaali muutos on edessä raken­nuk­silla, sillä isommissa kaupun­geissa vedetään miltei kaikkiin uusiin tiloihin kauko­kyl­mä­putket. Samoin menetel­lään saneerauksissa.

9.8.2018

Kauko­kylmää eli viral­li­semmin kauko­jääh­dy­tystä ryhdyt­tiin tuotta­maan Euroo­passa enene­vässä määrin 2000-luvulla tekniikan kehityttyä. Nykyisin kylmää johde­taan merive­destä, syvistä järvistä ja pohja­ve­destä niin sanotussa sulje­tussa vesikier­rossa. Raken­nusten tiloihin kylmä välittyy joko lattiassa tai katossa olevista putkista.

Enää viileyden saami­seksi ei tarvita meluisia, tilaa vieviä, energia­syöp­pöjä laitteita, joissa käyte­tään vaaral­lisia kemikaaleja.

Aiemmin kauko­kylmää tuotet­tiin kompres­so­reilla ja esimer­kiksi teolli­suuden hukka­lämpöä hyväksi käyttäen absorp­tiolla. Näiden teknii­koiden osuus on Suomessa varsin pieni.

Kauko­kylmän tuotta­mi­seen tarvi­taan riittävän viileää, alle kymme­nas­teista vettä. Esimer­kiksi Lahdessa kylmää johde­taan kauko­jääh­dy­tys­ver­kos­toon Salpaus­selän alla olevasta pohja­ve­destä, koska vieressä sijait­seva Vesijärvi on matala eikä sen vesi ole tarpeeksi kylmää.

Lämmön lisäksi myös kylmää voidaan ottaa talteen ja säilöä.

Valtaosa eli 64 prosenttia Suomen kauko­kyl­mästä tuote­taan lämpö­pum­puilla sulje­tussa kierrossa. Vesi kiertää kylmä­al­taista kiinteis­töihin, sieltä lämmön talteen­ot­toon ja takaisin kiinteis­töihin. Energiayhtiö Helen mainitsee, että tarvit­tai­siin 30 jalka­pal­lo­kentän verran aurin­ko­pa­nee­leita tuotta­maan sama lämpö­ener­gia­määrä, joka Helsin­gissä saadaan talteen kauko­kylmän kierrosta vuoden aikana.

Lämmön lisäksi myös kylmää voidaan ottaa talteen ja säilöä. Helsin­gissä jäähdy­tys­va­rastot sijait­sevat Espla­nadin puiston ja Pasilan alla.

Yksi kauko­kylmän teknii­koista on vapaa­jääh­dytys. Suomessa sen osuus on noin viidennes. Vapaa­jääh­dytys on tuotan­nol­li­sesti tehok­kainta, mutta jäähdy­tys­teho heikkenee esimer­kiksi meriveden tai ulkoilman lämmetessä.

Asuminen ja työsken­tely viileäm­mässä ilmassa on terveel­li­sempää kuin lämpi­mässä. Kuumaon­gel­maan havah­dut­tiin Euroo­passa kesällä 2003. Tuolloin helle­aallon takia kuoli 35 000–70 000 ihmistä, joista Suomessa muutama sata ihmistä.

Erityisen vaaral­lista liial­linen lämpö on sydän­sai­raille, vanhuk­sille, lapsille sekä ulko‑, pelastus- ja huolto­töissä oleville.

JO VUONNA 1889

Ensim­mäiset kauko­jääh­dyt­timet raken­net­tiin Yhdys­val­loissa 1889. Laajem­paan käyttöön kauko­jääh­dytys tuli 1970-luvulla Japanissa. Aluksi kauko­jääh­dytys raken­net­tiin Osakan maail­man­näyt­te­lyyn 1970.

Euroo­passa kauko­jääh­dytys otettiin käyttöön 1967 Pariisin lähellä sijait­se­valla liikea­lu­eella, La Défencen kunnassa. Vuotta myöhemmin kauko­kylmää ryhdyt­tiin hyödyn­tä­mään Hampurissa.

Ruotsin ensim­mäinen kauko­kyl­mä­ver­kosto raken­net­tiin 1992 Västeråsin kaupunkiin.

Euroo­passa johtavia kauko­kylmän maita ovat Ranska, Saksa ja Ruotsi.

15 000 KILOMETRIÄ

Suomessa oli viime vuonna käytössä yhteensä 15 000 kilometriä kaukojäähdytysverkostoa.

Kauko­kylmän tuotta­minen aloitet­tiin Helsin­gissä ilman putki­verkkoa. Helsingin Energia ryhtyi 1998 toimit­ta­maan ABB:n Pitäjän­mäen kiinteis­töön kylmää jäähdy­tys­kon­teilla. Nykyisin Helsingin kauko­jääh­dy­tys­ver­kosto on Euroopan kolman­neksi suurin.

Energia­teol­li­suus ry:n mukaan Helsingin lisäksi suurista kaupun­geista kauko­kylmä on käytössä muun muassa Espoossa, Lahdessa, Turussa, Tampe­reella ja Jyväs­ky­lässä. Kuopiossa Puijon sairaalan kauko­jääh­dytys otetaan käyttöön ensi vuonna.

JÄÄHDYTYSTARVE KASVAA

Kauko­jääh­dy­tyksen tarve on kasvanut ilmas­ton­muu­toksen ja entistä tiiviim­pien raken­nusten takia.

Monet kaupungit miettivät jäähdy­tys­tek­niikkaa, sillä ilmas­to­so­pi­muksen velvoit­teet vaativat vähen­tä­mään hiili­diok­si­di­pääs­töjä. Yksit­täiset jäähdy­tin­jär­jes­telmät esimer­kiksi kerros­ta­lojen katoilla vievät paljon energiaa ja aiheut­tavat siten hiilidioksidipäästöjä.

Singa­poren kaupunki aikoo vähentää vuoteen 2050 mennessä hiili­diok­si­di­pääs­tö­jään 41,5 prosen­tilla verrat­tuna nykyke­hi­tyk­seen. Hankkee­seen kuuluu kauko­jääh­dy­tys­verkon raken­ta­minen, johon kaupunki on hakenut tieto­taitoa Helsingistä.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA /​ UP
KUVA FORTUM