Monessa mukana ollut yritys seisoo tukevasti usealla jalalla

Kannattaa olla monipuo­linen ja nopea sopeu­tu­maan, jos haluaa menestyä pitkällä tähtäi­mellä. Se tiede­tään Norcar-BSB-yhtiössä, joka laajan tuote­va­li­koi­mansa ansiosta on selvinnyt läpi vaikei­denkin aikojen.

Turkis­tuo­tanto oli pitkään valtavan tärkeä tulon­lähde Uusikaar­le­pyyssä toimi­valle Norcar-BSB:lle, jonka elinvoima perustui turkis­teol­li­suuden ruokin­ta­ko­neiden asennuk­seen. Turkis­tar­haus on edelleenkin erittäin suhdan­ne­herkkä ala ja tarhaa­jien kyky inves­toida uusiin laittei­siin perustuu täysin alalla vallit­se­vaan markki­na­hin­taan. Tällä hetkellä, kun turkis­tuo­tanto kamppailee Kiinasta tulevien halpojen hintojen kourissa, yrityksen ruokin­ta­ko­neiden tuotanto on täysin pysäh­dyk­sissä. Mutta Norcar-BSB:n työnte­kijät on onnis­tuttu sijoit­ta­maan konsernin muihin tuotantohaaroihin.

– Pari vuotta sitten meillä oli lomau­tuksia, mutta selvi­simme niistä melko hyvin. Pystyimme siirtä­mään työnte­kijät yhdestä yksiköstä toiseen. Jotkut olivat lomau­tet­tuina hieman pidem­pään, mutta muuten menee hyvin ja töitä on riittänyt. Meillä on vauhti päällä, sanoo pääluot­ta­mus­mies Kurt Lindkvist.

Yrityksen pelastus on monipuo­li­suus. Norcar-konserni valmistaa nimit­täin myös pienkuor­maajia ja teolli­suusau­to­maa­tio­rat­kai­suja. Kummatkin yksikön käyvät suurilla kierrok­silla, eikä yritys ehdi valmistaa pienkuor­maajia varas­toon. Kaikki mikä valmis­te­taan, menee suoraan asiakkaalle.

– En usko, että saamme koneita ulos yhtään tätä nopeammin. Jossain tulee aina raja vastaan. Me emme voi tehdä enempää kuin mihin kädet riittävät. Automaa­tio­puo­lella on enemmän vaihte­leva tempo, koska tilausten toimi­tusten loppusuo­ralla tulee usein kiire. Mutta töitä on riittänyt hyvin, sanoo Lindkvist, joka itse työsken­telee teollisuusautomaatiossa.

TÄHTÄIN KORKEALLA

Perhey­ri­tyksen johto vahvistaa, että kahdella konsernin kolmesta yksiköstä menee erittäin hyvin. Toimi­tus­joh­taja Lotta Lindén-Svarvar sanoo kuitenkin tähtäimen olevan vieläkin korkeammalla.

– Me tavoit­te­lemme todel­lakin 30 prosentin kasvua, joten tavoit­tee­namme on valmistaa ja myydä noin 350 konetta vuodessa. Tämä on kasvava markkina, emmekä me ole vielä niin monessa maassa, hän sanoo.

Pienkuor­maa­jien asiak­kaita on maata­lou­dessa, raken­nus­teol­li­suu­dessa, julki­sella sekto­rilla sekä puutar­hay­rit­tä­jien keskuu­dessa. Jopa 90 prosenttia tuotan­nosta menee vientiin, tällä hetkellä lähinnä Pohjois­maihin ja Pohjois-Euroop­paan. Mutta tähän yritys haluaa muutosta.

– Pyrimme laajen­tu­maan myös muihin eteläi­sem­piin Euroopan maihin. Olemme olleet myös Venäjällä, mutta se on ollut vaikeaa sen jälkeen, kun ruplan arvo romahti niin voimak­kaasti, selvittää Lindén-Svarvar.

TYHJÄSTÄ KEHIKOSTA VALMIIKSI KUORMAAJAKSI

Tuotan­to­hal­lissa rivissä seisoo eri kokoisia tulevia pienkuor­maajia. Hallin takao­sassa yrityksen uusin ja nuorin asentaja Walter Granlund on valmis­ta­massa 755-mallia, joka on valikoiman pienin ja samalla suosi­tuin pienkuormaaja.

– Aloitan hakemalla sisään tyhjän kehikon ja sitten alkaa varsi­nainen kokoon­pa­notyö. Asennan pyörä­moot­torit, letkut, sähkö­jär­jes­telmän ja päämoot­torin. Kokoan yhteen koko koneen alusta loppuun saakka.

Granlund on äsket­täin aloit­tanut tämän kuormaajan kokoon­panon tyhjästä kehikosta, mutta kompo­nentit näyttävät löytävän oman paikkansa varsin nopeasti.

– Kuormaajan kokoon­pano kestää noin kolmesta neljään päivään. Aika vaihtelee varus­tuksen mukaan. On kivaa rakentaa kaikki alusta loppuun saakka, silloin näkee, että valmiissa kuormaa­jassa kaikki todel­lakin toimii, sanoo Granlund.

Tuotannon- ja varas­to­noh­jaus perustuu Lean-menetel­mään, joka tekee proses­sista mahdol­li­simman tehok­kaan ja yksin­ker­taisen. Varas­tossa on yli 10 000 kompo­nenttia, joten prosessin pitää pysyä järjes­tyk­sessä. Erilliset työnte­kijät poimivat kaikki tuotan­toon tarvit­tavat kompo­nentit valmiiksi, jotta asentajat voivat keskittyä asennuk­seen. Valmis­tus­oh­jel­maan kuuluu myös se, että asentajat vastaavat kuormaa­jista alusta loppuun saakka, mikä on hyvin mieluisaa asenta­jien keskuudessa.

– Se on ehdot­to­masti parasta, ainakin minulle. Työstä ei tule yksitoik­koista. Jos sitä työsken­te­lisi vain saman osan parissa liuku­hih­nalla kahdeksan tuntia päivässä, en tiedä jaksai­siko sellaista kovin­kaan pitkään. Näin työ säilyy vaihte­le­vana ja mielen­kiin­toi­sena, sanoo asentaja Olexander Kokovin, joka on työsken­nellyt Norca­rilla neljä vuotta.

Kokovin viihtyy työssään ja on juuri saanut valmiiksi yhden pienim­mistä malleista, 6020, johon tullaan vielä asenta­maan merkit­tä­västi lisäva­rus­teita. Kuormaa­jaan tulee muun muassa hytti.

– Minun suosik­ke­jani ovat kaikki sellaiset mallit, joihin tulee muutakin kuin vain vakio­va­rus­teet. On aina hauskempaa valmistaa koneita, joissa on lisävarusteita.

SEITSEMÄN MALLIA JA KUUSIKYMMENTÄ TYÖLAITETTA

Asentajat ovat yhtä mieltä siitä, että työ on monipuo­lista ja mallit vaihte­levia. Kokovin kertoo, että noin puoleen hänen raken­ta­mis­taan pienkuor­maa­jista asenne­taan lisävarusteita.

– Se on ehkä aluksi vaikeaa, mutta ei enää. Sitä alkaa oppimaan eri mallit, hän sanoo.

Norcar valmistaa seitsemää erilaista pienkuor­maajaa, jotka sitten voidaan varustaa lukemat­to­milla erilai­silla tavoilla. Mallien paino vaihtelee alkaen vajaasta 1 000 kilogram­masta suurim­pien painaessa kaksi kertaa sen verran, ja nosto­voima voi olla 500–1 500 kiloa. Kaikki raken­ne­taan asiak­kaan toiveiden mukaan malleista varus­tei­siin ja työlaitteisiin.

– Meillä on 60 erilaista työlai­tetta, jotka asiakas voi valita sen mukaan, mihin hän kuormaajaa käyttää. Jos mukaan laske­taan kaikkien muidenkin valmis­ta­jien työlait­teet, jotka sopivat meidän pienkuor­maa­jiimme, vaihtoeh­toja on yli 100, kertoo tuote­pääl­likkö Magnus Holm.

Tuotan­to­lin­jalla työsken­telee asentaja Kjell Neumann, jonka työn alla on eräs suurim­mista malleista, 7236. Hän on työsken­nellyt yrityk­sessä yli kymmenen vuotta ja viihtyy hyvin puhtaassa sisätyös­sään saades­saan rakentaa kokonaan uusia koneita.

– Uusia asioita tulee kaiken aikaa, sillä tuote­ke­hitys menee eteen­päin. Siitä tulee myös hieman vaikeampaa, kun vaihtaa yhdestä mallista toiseen. Mutta vaihtelu sopii minulle. Mieles­täni sähkö­asen­nukset ovat vaikein pala.

Neuman­nille ei ole suurempaa väliä, minkä mallin hän asentaa, tosin hän myöntää kyllä sen, että varus­te­taso vaikuttaa suoraan työhön.

– Kuormaa­jien varus­te­ta­sossa on suuria eroja. Paljon lisäva­rus­teita sisäl­tävän kuormaajan kokoon­pano kestää paljon kauemmin.

TUOTANTOAUTOMAATIOTA OMASSA MAAILMASSAAN

Seuraa­vassa hallissa seinän takana kohtaamme aivan toisen­laisen tunnelman. Täällä on rauhal­lista ja hiljaista eikä ole yhtään kuormaajaa näkyvissä. Täällä asentajat raken­tavat automa­ti­soitua tuotantolinjaa.

– Olen kokoa­massa laati­kon­hal­lin­ta­jär­jes­telmää, joka tulee olemaan osa uutta tuotan­to­linjaa eräälle asiak­kaal­lemme, kertoo Christer Nordling, ainoa asentaja hallissa tänään.

Tuotan­toau­to­maa­tiossa niin ikään työsken­te­levä pääluot­ta­mus­mies Kurt Lindkvist selittää, että iso projekti on valmis­tunut vasta muutama päivä sitten ja muut työnte­kijät ovat jo siirty­neet asenta­maan uutta tuotantolinjaa.

– Asentajat tulevat tekemään vielä useam­mankin työmatkan asenta­maan linjoja asiak­kaiden luona. Työmatkan pituus riippuu projektin laajuu­desta, toisi­naan selviää kolmella päivällä, mutta joskus voi mennä jopa kaksi viikkoa. Silloin pojat tulevat kotiin vain viikon­lo­puksi, kertoo Lindkvist, joka ei enää itse aja asennuskeikkoja.

Lindkvist, joka on ollut Norca­rilla 17 vuotta, kertoo ─ ei miten­kään yllät­tä­västi ─ ettei ole lainkaan helppo prosessi kokoon­panna aivan uusi automaat­tinen tuotan­to­linja. Kun asiakas on selvit­tänyt tarpeensa, tarvi­taan valtavia määriä suunnit­telua, aherrusta, ideointia ja asennus­työtä, ennen kuin uusi linja on toimin­nassa tehtaalla.

– Se alkaa siitä, että konttorin pojille annetaan haaste ja he alkavat suunni­tella. Asia etenee niin, että me saamme piirus­tukset ja aloitamme kokoon­pa­no­työn täällä hallissa. Prosessin loppu­vai­heessa tulevat robotit, jotka me asennamme ja ohjel­moimme, sanoo Lindkvist.

Joskus asenta­jille tulee piirus­tusten kanssa ongelmia.

– Kyllä vain, sitä tapahtuu. Havait­semme piirus­tuk­sissa puutteita tai jokin ei toimi, silloin palaamme suunnit­te­luun ja löydämme yhdessä ratkaisun ongel­maan, sanoo Lindkvist.

– Parasta on se, kun työ on niin vaihte­levaa ja saamme ajatella itse. Siitä minä pidän. Siitäkin huoli­matta, että saamme valmiit piirus­tukset, erilaisten asioiden ratkai­se­minen vaatii paljon omaa ajattelua. Ongel­man­rat­kaisua on paljon, ja se on parasta, jatkaa Nordling.

Ja työsken­tely automaa­tion puolella tarjoaa työnte­ki­jöille päivit­täisiä vaihte­luita ja haasteita.

– Se mitä teemme, on todel­lakin monipuo­lista ja meillä on uusia projek­teja koko ajan. En voi kuvitella mitään työtä, joka olisi monipuo­li­sempaa. Teemme ratkai­suja juuri sen mukaan, mitä asiak­kaat tarvit­sevat ja haluavat, joten juuri se tekee tapauk­sista niin erilaisia, sanoo Nordling, joka viihtyy työssä tosi hyvin.

Prosessi on työve­toinen ja lopussa on usein kiire, mutta palkkio on mieluinen, kun työ on tehty.

– Joskus voi olla hieman stres­saan­tunut. Asiakas haluaa tietenkin linjansa valmiiksi niin pian kuin mahdol­lista ja joskus tulee oikeasti kiire. Toisi­naan teemme myös aika paljon ylitöitä. Mutta se on osa viehä­tystä, sanoo Nordling.

– On todella ilo nähdä, kun linja on alusta lähtien valmis ja sitten kun itse raken­tama kone toimii tehtaalla, lisää Lindkvist.

TEKSTI JOHAN LUND
KUVAT JOHANNES TERVO

OY NORCAR-BSB AB

PERUSTETTU 1979. Konser­niin kuuluvat tytäryh­tiöt ovat Norcar, Norcar-BSB Eesti sekä Norcar DK
KOTIPAIKKA Uusikaar­lepyy
TUOTANTO Norcar valmistaa pienkuor­maajia, Norcar-BSB omistaa kaksi liike­toi­min­tayk­sikköä: Norcar Automa­tion, joka valmistaa tuotan­toau­to­maa­tio­rat­kai­suja ja Minko­matic, joka valmistaa ruokin­ta­ko­neita turkistarhoihin.
LIIKETOIMINNAN ALUEET Suomi, Pohjois­maat; Eurooppa ja USA
LIIKEVAIHTO 6,2 miljoonaa euroa (2016)
HENKILÖSTÖ 20 varasto- ja tuotantotyöntekijää