VÄITTÄJÄT: Tasa-arvoa sukupuolikiintiöillä?

teollisuusliitto

Paraneeko sukupuolten tasa-arvo kiintiöillä vai hoitaako aika asian luonnollista tietä? Tai onko asia edes ongelma?

VÄITTÄJÄT


MARIA NYROOS
Puheenjohtaja
Helsingin Demarinaiset


SUSANNA KOSKI
Kansanedustaja
Kokoomus

 

OVATKO SUKUPUOLIKIINTIÖT HYVÄ VAI HUONO ASIA?

SUSANNA KOSKI: Ne ovat esimerkki siitä, miten yritetään keinotekoisesti ratkaista jotain koettua ongelmaa. Se on tuulahdus menneisyydestä, vaikka käytäntö on oikeasti ihan muuta. Olen mahdollisuuksien tasa-arvon kannattaja, mutta se ei tarkoita sitä, että lopputuloksen pitäisi kaikkialla ja kaikkien osalta olla samankaltainen.

MARIA NYROOS: Tasa-arvo ei toteudu kiintiöillä, mutta ne ovat osa työkalupakkia. Yli sadan maan parlamentissa on käytössä jonkunlaiset kiintiöt, Suomessa ei. Kiintiöitä voidaan hyödyntää niin poliittisessa demokratiassa, yritysmaailmassa tai muissa päättävissä elimissä.

KOSKI: On vissi ero, onko tasa-arvon vai mahdollisuuksien tasa-arvon kannattaja. Naisten olisi korkea aika lopettaa vertailu miesten saavutuksiin. Aina kun on joku teemapäivä, kerrotaan, että naisilla on samat mahdollisuudet kuin miehillä. Mutta mikä mittapuu se mies oikein on?! Naiset ovat kautta historian saavuttaneet hienoja asioita.

NYROOS: Naiset ovat tehneet suurenmoisia asioita, mutta niistä ei kerrota esimerkiksi historian tunneilla, koska miehet ovat päässeet aina edelle. Vaikka meillä on oikeus äänestää, asettua ehdolle ja naisia on pörssiyhtiöiden johdossa, miksi puntit eivät edelleenkään mene tasan? Se on se historian taakka. Johtavat miehet rekrytoivat mieluummin omasta verkostostaan nuoria miehiä kuin naisia. Tai miehet ajattelevat edelleen, että päteviä naisia ei johtotehtäviin ole.

KOSKI: Meillä ei ole kuitenkaan varsinaisia rakenteita, jotka estäisivät mahdollisuuksia. Naiset voivat tehdä Suomessa mitä vain, ja meillä on yllin kyllin inspiroivia esimerkkejä niistä, jotka ovat omilla ansioillaan mullistaneet maailmaa. Mutta mikä on suomalaisen kiintiönaisen suurin saavutus? Ja kuka se olisi? Ei tule mieleen.

NYROOS: On epäolennaista puhua yksilöistä kiintiönaisena. Kyse on rakenteista ja mekanismeista.

ONKO YRITYSKULTTUURI MEILLÄ SIINÄ MALLISSA, ETTÄ AIKA HOITAA TASA-ARVON KUNTOON?

KOSKI: Kyllä. Omien kokemusteni perusteella, kun puhutaan työasioista, kukaan ei ota tätä epätasa-arvoa koskaan esille. Suomessa johtamiskysymykset ovat kiintiökysymyksiä olennaisempia.

NYROOS: Johtajuudessa ei ole eroa sukupuolten välillä, mutta tiedetään, että keskinkertainen johtajuus tuottaa keskinkertaisia alaisia ja keskinkertaista työtä. Naisten johtamissa yrityksissä on tutkimusten mukaan tarkempi hallinto ja tilinpäätökset, ja mitä tasa-arvoisempi yhtiön hallitus tai johtoryhmä on, sitä kannattavampi se on taloudellisesti. Toisaalta naiset joutuvat tekemään kaksi kertaa enemmän duunia, että saavat saman hyväksynnän kuin miehet.

KOSKI: Minulla ei ole tarvetta kiistää tutkimusnäyttöjä, millainen johtoryhmä synnyttää mitäkin. Mutta yksityisissä yrityksissä omistajilla pitää olla mahdollisimman laaja harkinta, ketä hallituksiin valitaan. Sitä ei saa missään nimessä kiintiöidä. Kyse on siitä, pitääkö tasa-arvoon lailla pakottaa, vai voiko maalaisjärjellä etsiä ratkaisuja, jotka palvelevat parasta mahdollista päämäärää.

ONKO SINULLE ITSELLESI OLLUT SUKUPUOLESTASI HYÖTYÄ TAI HAITTAA?

KOSKI: Sekä että. Hesarin haastattelussa kysyttiin, miten paljon uskoin saaneeni ääniä ulkonäköni ansiosta. Kiinnostavampaa olisi tietää, paljonko olen ääniä sen takia menettänyt! Ulkonäkö on aivan epäolennaista asioissa, joiden kanssa työskentelen.

NYROOS: Kun minut palkattiin kaupan kassalle, esimies oli mies, joka tykkäsi palkata nuoria naisia. Haittoja on ollut politiikassa. Siellä on hiljennetty ja lueteltu lista syitä, miksi en ole yhtä pätevä kuin mies johonkin rooliin, vaikka puhumme ihan samoja asioita. Ovia on suljettu ennen kuin on edes päässyt yrittämään.

MIKSI PUOLUEILLA ON NAIS- TAI NUORISOJÄRJESTÖJÄ? EIVÄTKÖ NEKIN OLE YHDENLAISIA KIINTIÖITÄ?

KOSKI: Itse en ole kuulunut Kokoomusnaisiin, mutta jos naisjärjestö laskee pätkääkään jonkun kynnystä osallistua politiikkaan, hyvä. Naisjärjestö voi keskittyä paremmin tiettyihin teemoihin, mutta se ei tarkoita, että he olisivat joku oma kuppikuntansa. Olin muuten aikoinaan ensimmäinen nainen kokoomusnuorten puheenjohtajana – ja edelleen ainoa. Ja siinä ei ole kyse siitä, etteikö päteviä naisia olisi paljon.

NYROOS: Demarinaisilla on ollut vahvoja johtajia ja kansanedustajia sekä pitkä historia SDP:n rinnalla luomassa esimerkiksi vanhempainvapaita tai maksutonta koulutusta. Monet noista asioista nähtiin silloin naiskysymyksinä. Itse teen paljon töitä eri puolella puolueessa, nuorissa, erilaisissa työryhmissä, mutta jollekin se oma yhteisö voi löytyä sieltä yhdestä kulmasta. Se mahdollistaa, että kaikkien ääni kuuluu ja demokratia toimii.

 

SUKUPUOLIKIINTIÖT

Suomessa lakisääteisiä sukupuolikiintiöitä on kuntien ja valtion toimielimissä. Pörssiyhtiöillä on suositus, että molemmat sukupuolet ovat niiden hallituksissa edustettuina. Puolueilla on erilaisia käytäntöjä, miten sukupuolten tasa-arvo huomioidaan ehdokasasettelussa ja muissa valinnoissa.

Konsulttiyhtiö EY:n globaali tutkimus kertoo, että naisjohtajien mielestä suurimpia esteitä urakehitykselle ovat lannistava yrityskulttuuri ja ennakkoluulot. Miesjohtajista 43 prosenttia oli sitä mieltä, että naisten johtajanimityksiä jarruttaa eniten se, että päteviä naisia ei ole tarpeeksi.

London School of Economicsin mukaan sukupuolikiintiöt lisäävät päättävässä asemassa olevien ihmisten – varsinkin miesten – pätevyyttä. Takana on ajatus keskinkertaisuuden kriisistä: kun sukupuolten tasa-arvo paranee, huonot tai keskinkertaiset (mies)johtajat saavat potkut tai eroavat.

Lähteet mm: HS, THL, Keskuskauppakamari

Katso video, miten sukupuolikiintiöiden rakennelma kestää.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO