VÄITTÄJÄT: Tasa-arvoa sukupuolikiintiöillä?

Para­neeko suku­puol­ten tasa-arvo kiin­tiöillä vai hoitaako aika asian luon­nol­lista tietä? Tai onko asia edes ongelma?

VÄITTÄJÄT

MARIA NYROOS
Puheen­joh­taja
Helsin­gin Demarinaiset

SUSANNA KOSKI
Kansan­edus­taja
Kokoomus

OVATKO SUKUPUOLIKIINTIÖT HYVÄ VAI HUONO ASIA?

SUSANNA KOSKI: Ne ovat esimerkki siitä, miten yrite­tään keino­te­koi­sesti ratkaista jotain koet­tua ongel­maa. Se on tuulah­dus mennei­syy­destä, vaikka käytäntö on oikeasti ihan muuta. Olen mahdol­li­suuk­sien tasa-arvon kannat­taja, mutta se ei tarkoita sitä, että loppu­tu­lok­sen pitäisi kaik­kialla ja kaik­kien osalta olla samankaltainen.

MARIA NYROOS: Tasa-arvo ei toteudu kiin­tiöillä, mutta ne ovat osa työka­lu­pak­kia. Yli sadan maan parla­men­tissa on käytössä jonkun­lai­set kiin­tiöt, Suomessa ei. Kiin­tiöitä voidaan hyödyn­tää niin poliit­ti­sessa demo­kra­tiassa, yritys­maa­il­massa tai muissa päät­tä­vissä elimissä.

KOSKI: On vissi ero, onko tasa-arvon vai mahdol­li­suuk­sien tasa-arvon kannat­taja. Nais­ten olisi korkea aika lopet­taa vertailu mies­ten saavu­tuk­siin. Aina kun on joku teema­päivä, kerro­taan, että naisilla on samat mahdol­li­suu­det kuin miehillä. Mutta mikä mitta­puu se mies oikein on?! Naiset ovat kautta histo­rian saavut­ta­neet hienoja asioita.

NYROOS: Naiset ovat tehneet suuren­moi­sia asioita, mutta niistä ei kerrota esimer­kiksi histo­rian tunneilla, koska miehet ovat pääs­seet aina edelle. Vaikka meillä on oikeus äänes­tää, aset­tua ehdolle ja naisia on pörs­siyh­tiöi­den johdossa, miksi puntit eivät edel­leen­kään mene tasan? Se on se histo­rian taakka. Johta­vat miehet rekry­toi­vat mieluum­min omasta verkos­tos­taan nuoria miehiä kuin naisia. Tai miehet ajat­te­le­vat edel­leen, että päte­viä naisia ei johto­teh­tä­viin ole.

KOSKI: Meillä ei ole kuiten­kaan varsi­nai­sia raken­teita, jotka estäi­si­vät mahdol­li­suuk­sia. Naiset voivat tehdä Suomessa mitä vain, ja meillä on yllin kyllin inspi­roi­via esimerk­kejä niistä, jotka ovat omilla ansioil­laan mullis­ta­neet maail­maa. Mutta mikä on suoma­lai­sen kiin­tiö­nai­sen suurin saavu­tus? Ja kuka se olisi? Ei tule mieleen.

NYROOS: On epäolen­naista puhua yksi­löistä kiin­tiö­nai­sena. Kyse on raken­teista ja mekanismeista.

ONKO YRITYSKULTTUURI MEILLÄ SIINÄ MALLISSA, ETTÄ AIKA HOITAA TASA-ARVON KUNTOON?

KOSKI: Kyllä. Omien koke­mus­teni perus­teella, kun puhu­taan työasioista, kukaan ei ota tätä epätasa-arvoa koskaan esille. Suomessa johta­mis­ky­sy­myk­set ovat kiin­tiö­ky­sy­myk­siä olennaisempia.

NYROOS: Johta­juu­dessa ei ole eroa suku­puol­ten välillä, mutta tiede­tään, että keskin­ker­tai­nen johta­juus tuot­taa keskin­ker­tai­sia alai­sia ja keskin­ker­taista työtä. Nais­ten johta­missa yrityk­sissä on tutki­mus­ten mukaan tarkempi hallinto ja tilin­pää­tök­set, ja mitä tasa-arvoi­sempi yhtiön halli­tus tai johto­ryhmä on, sitä kannat­ta­vampi se on talou­del­li­sesti. Toisaalta naiset joutu­vat teke­mään kaksi kertaa enem­män duunia, että saavat saman hyväk­syn­nän kuin miehet.

KOSKI: Minulla ei ole tarvetta kiis­tää tutki­mus­näyt­töjä, millai­nen johto­ryhmä synnyt­tää mitä­kin. Mutta yksi­tyi­sissä yrityk­sissä omis­ta­jilla pitää olla mahdol­li­sim­man laaja harkinta, ketä halli­tuk­siin vali­taan. Sitä ei saa missään nimessä kiin­tiöidä. Kyse on siitä, pitääkö tasa-arvoon lailla pakot­taa, vai voiko maalais­jär­jellä etsiä ratkai­suja, jotka palve­le­vat parasta mahdol­lista päämäärää.

ONKO SINULLE ITSELLESI OLLUT SUKUPUOLESTASI HYÖTYÄ TAI HAITTAA?

KOSKI: Sekä että. Hesa­rin haas­tat­te­lussa kysyt­tiin, miten paljon uskoin saaneeni ääniä ulko­nä­köni ansiosta. Kiin­nos­ta­vam­paa olisi tietää, paljonko olen ääniä sen takia menet­tä­nyt! Ulko­näkö on aivan epäolen­naista asioissa, joiden kanssa työskentelen.

NYROOS: Kun minut palkat­tiin kaupan kassalle, esimies oli mies, joka tykkäsi palkata nuoria naisia. Hait­toja on ollut poli­tii­kassa. Siellä on hiljen­netty ja lueteltu lista syitä, miksi en ole yhtä pätevä kuin mies johon­kin rooliin, vaikka puhumme ihan samoja asioita. Ovia on suljettu ennen kuin on edes pääs­syt yrittämään.

MIKSI PUOLUEILLA ON NAIS- TAI NUORISOJÄRJESTÖJÄ? EIVÄTKÖ NEKIN OLE YHDENLAISIA KIINTIÖITÄ?

KOSKI: Itse en ole kuulu­nut Kokoo­mus­nai­siin, mutta jos nais­jär­jestö laskee pätkää­kään jonkun kynnystä osal­lis­tua poli­tiik­kaan, hyvä. Nais­jär­jestö voi keskit­tyä parem­min tiet­tyi­hin teemoi­hin, mutta se ei tarkoita, että he olisi­vat joku oma kuppi­kun­tansa. Olin muuten aikoi­naan ensim­mäi­nen nainen kokoo­mus­nuor­ten puheen­joh­ta­jana – ja edel­leen ainoa. Ja siinä ei ole kyse siitä, etteikö päte­viä naisia olisi paljon.

NYROOS: Dema­ri­nai­silla on ollut vahvoja johta­jia ja kansan­edus­ta­jia sekä pitkä histo­ria SDP:n rinnalla luomassa esimer­kiksi vanhem­pain­va­paita tai maksu­tonta koulu­tusta. Monet noista asioista nähtiin silloin nais­ky­sy­myk­sinä. Itse teen paljon töitä eri puolella puolu­eessa, nuorissa, erilai­sissa työryh­missä, mutta jolle­kin se oma yhteisö voi löytyä sieltä yhdestä kulmasta. Se mahdol­lis­taa, että kaik­kien ääni kuuluu ja demo­kra­tia toimii.

SUKUPUOLIKIINTIÖT

Suomessa laki­sää­tei­siä suku­puo­li­kiin­tiöitä on kuntien ja valtion toimie­li­missä. Pörs­siyh­tiöillä on suosi­tus, että molem­mat suku­puo­let ovat niiden halli­tuk­sissa edus­tet­tuina. Puolueilla on erilai­sia käytän­töjä, miten suku­puol­ten tasa-arvo huomioi­daan ehdo­kas­a­set­te­lussa ja muissa valinnoissa.

Konsult­tiyh­tiö EY:n globaali tutki­mus kertoo, että nais­joh­ta­jien mielestä suurim­pia esteitä urake­hi­tyk­selle ovat lannis­tava yritys­kult­tuuri ja ennak­ko­luu­lot. Mies­joh­ta­jista 43 prosent­tia oli sitä mieltä, että nais­ten johta­ja­ni­mi­tyk­siä jarrut­taa eniten se, että päte­viä naisia ei ole tarpeeksi.

London School of Econo­mic­sin mukaan suku­puo­li­kiin­tiöt lisää­vät päät­tä­vässä asemassa olevien ihmis­ten – varsin­kin mies­ten – päte­vyyttä. Takana on ajatus keskin­ker­tai­suu­den krii­sistä: kun suku­puol­ten tasa-arvo para­nee, huonot tai keskin­ker­tai­set (mies)johtajat saavat potkut tai eroavat.

Lähteet mm: HS, THL, Keskuskauppakamari

Katso video, miten suku­puo­li­kiin­tiöi­den raken­nelma kestää.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO