VÄITTÄJÄT: Tasa-arvoa sukupuolikiintiöillä?

Paraneeko sukupuolten tasa-arvo kiintiöillä vai hoitaako aika asian luonnol­lista tietä? Tai onko asia edes ongelma?

VÄITTÄJÄT

MARIA NYROOS
Puheen­joh­taja
Helsingin Demarinaiset

SUSANNA KOSKI
Kansan­edus­taja
Kokoomus

OVATKO SUKUPUOLIKIINTIÖT HYVÄ VAI HUONO ASIA?

SUSANNA KOSKI: Ne ovat esimerkki siitä, miten yrite­tään keino­te­koi­sesti ratkaista jotain koettua ongelmaa. Se on tuulahdus mennei­syy­destä, vaikka käytäntö on oikeasti ihan muuta. Olen mahdol­li­suuk­sien tasa-arvon kannat­taja, mutta se ei tarkoita sitä, että loppu­tu­loksen pitäisi kaikkialla ja kaikkien osalta olla samankaltainen.

MARIA NYROOS: Tasa-arvo ei toteudu kiintiöillä, mutta ne ovat osa työka­lu­pakkia. Yli sadan maan parla­men­tissa on käytössä jonkun­laiset kiintiöt, Suomessa ei. Kiintiöitä voidaan hyödyntää niin poliit­ti­sessa demokra­tiassa, yritys­maa­il­massa tai muissa päättä­vissä elimissä.

KOSKI: On vissi ero, onko tasa-arvon vai mahdol­li­suuk­sien tasa-arvon kannat­taja. Naisten olisi korkea aika lopettaa vertailu miesten saavu­tuk­siin. Aina kun on joku teema­päivä, kerro­taan, että naisilla on samat mahdol­li­suudet kuin miehillä. Mutta mikä mittapuu se mies oikein on?! Naiset ovat kautta histo­rian saavut­ta­neet hienoja asioita.

NYROOS: Naiset ovat tehneet suuren­moisia asioita, mutta niistä ei kerrota esimer­kiksi histo­rian tunneilla, koska miehet ovat päässeet aina edelle. Vaikka meillä on oikeus äänestää, asettua ehdolle ja naisia on pörssiyh­tiöiden johdossa, miksi puntit eivät edelleen­kään mene tasan? Se on se histo­rian taakka. Johtavat miehet rekry­toivat mieluummin omasta verkos­tos­taan nuoria miehiä kuin naisia. Tai miehet ajatte­levat edelleen, että päteviä naisia ei johto­teh­tä­viin ole.

KOSKI: Meillä ei ole kuiten­kaan varsi­naisia raken­teita, jotka estäi­sivät mahdol­li­suuksia. Naiset voivat tehdä Suomessa mitä vain, ja meillä on yllin kyllin inspi­roivia esimerk­kejä niistä, jotka ovat omilla ansioil­laan mullis­ta­neet maailmaa. Mutta mikä on suoma­laisen kiintiö­naisen suurin saavutus? Ja kuka se olisi? Ei tule mieleen.

NYROOS: On epäolen­naista puhua yksilöistä kiintiö­nai­sena. Kyse on raken­teista ja mekanismeista.

ONKO YRITYSKULTTUURI MEILLÄ SIINÄ MALLISSA, ETTÄ AIKA HOITAA TASA-ARVON KUNTOON?

KOSKI: Kyllä. Omien kokemus­teni perus­teella, kun puhutaan työasioista, kukaan ei ota tätä epätasa-arvoa koskaan esille. Suomessa johta­mis­ky­sy­mykset ovat kiintiö­ky­sy­myksiä olennaisempia.

NYROOS: Johta­juu­dessa ei ole eroa sukupuolten välillä, mutta tiede­tään, että keskin­ker­tainen johta­juus tuottaa keskin­ker­taisia alaisia ja keskin­ker­taista työtä. Naisten johta­missa yrityk­sissä on tutki­musten mukaan tarkempi hallinto ja tilin­pää­tökset, ja mitä tasa-arvoi­sempi yhtiön hallitus tai johto­ryhmä on, sitä kannat­ta­vampi se on talou­del­li­sesti. Toisaalta naiset joutuvat tekemään kaksi kertaa enemmän duunia, että saavat saman hyväk­synnän kuin miehet.

KOSKI: Minulla ei ole tarvetta kiistää tutki­mus­näyt­töjä, millainen johto­ryhmä synnyttää mitäkin. Mutta yksityi­sissä yrityk­sissä omista­jilla pitää olla mahdol­li­simman laaja harkinta, ketä halli­tuk­siin valitaan. Sitä ei saa missään nimessä kiintiöidä. Kyse on siitä, pitääkö tasa-arvoon lailla pakottaa, vai voiko maalais­jär­jellä etsiä ratkai­suja, jotka palve­levat parasta mahdol­lista päämäärää.

ONKO SINULLE ITSELLESI OLLUT SUKUPUOLESTASI HYÖTYÄ TAI HAITTAA?

KOSKI: Sekä että. Hesarin haastat­te­lussa kysyt­tiin, miten paljon uskoin saaneeni ääniä ulkonä­köni ansiosta. Kiinnos­ta­vampaa olisi tietää, paljonko olen ääniä sen takia menet­tänyt! Ulkonäkö on aivan epäolen­naista asioissa, joiden kanssa työskentelen.

NYROOS: Kun minut palkat­tiin kaupan kassalle, esimies oli mies, joka tykkäsi palkata nuoria naisia. Haittoja on ollut politii­kassa. Siellä on hiljen­netty ja lueteltu lista syitä, miksi en ole yhtä pätevä kuin mies johonkin rooliin, vaikka puhumme ihan samoja asioita. Ovia on suljettu ennen kuin on edes päässyt yrittämään.

MIKSI PUOLUEILLA ON NAIS- TAI NUORISOJÄRJESTÖJÄ? EIVÄTKÖ NEKIN OLE YHDENLAISIA KIINTIÖITÄ?

KOSKI: Itse en ole kuulunut Kokoo­mus­nai­siin, mutta jos naisjär­jestö laskee pätkää­kään jonkun kynnystä osallistua politiik­kaan, hyvä. Naisjär­jestö voi keskittyä paremmin tiettyihin teemoihin, mutta se ei tarkoita, että he olisivat joku oma kuppi­kun­tansa. Olin muuten aikoi­naan ensim­mäinen nainen kokoo­mus­nuorten puheen­joh­ta­jana – ja edelleen ainoa. Ja siinä ei ole kyse siitä, etteikö päteviä naisia olisi paljon.

NYROOS: Demari­nai­silla on ollut vahvoja johtajia ja kansan­edus­tajia sekä pitkä historia SDP:n rinnalla luomassa esimer­kiksi vanhem­pain­va­paita tai maksu­tonta koulu­tusta. Monet noista asioista nähtiin silloin naisky­sy­myk­sinä. Itse teen paljon töitä eri puolella puolu­eessa, nuorissa, erilai­sissa työryh­missä, mutta jollekin se oma yhteisö voi löytyä sieltä yhdestä kulmasta. Se mahdol­listaa, että kaikkien ääni kuuluu ja demokratia toimii.

SUKUPUOLIKIINTIÖT

Suomessa lakisää­teisiä sukupuo­li­kiin­tiöitä on kuntien ja valtion toimie­li­missä. Pörssiyh­tiöillä on suositus, että molemmat sukupuolet ovat niiden halli­tuk­sissa edustet­tuina. Puolueilla on erilaisia käytän­töjä, miten sukupuolten tasa-arvo huomioi­daan ehdokas­a­set­te­lussa ja muissa valinnoissa.

Konsult­tiyhtiö EY:n globaali tutkimus kertoo, että naisjoh­ta­jien mielestä suurimpia esteitä urake­hi­tyk­selle ovat lannis­tava yritys­kult­tuuri ja ennak­ko­luulot. Miesjoh­ta­jista 43 prosenttia oli sitä mieltä, että naisten johta­ja­ni­mi­tyksiä jarruttaa eniten se, että päteviä naisia ei ole tarpeeksi.

London School of Econo­micsin mukaan sukupuo­li­kiin­tiöt lisäävät päättä­vässä asemassa olevien ihmisten – varsinkin miesten – pätevyyttä. Takana on ajatus keskin­ker­tai­suuden kriisistä: kun sukupuolten tasa-arvo paranee, huonot tai keskin­ker­taiset (mies)johtajat saavat potkut tai eroavat.

Lähteet mm: HS, THL, Keskuskauppakamari

Katso video, miten sukupuo­li­kiin­tiöiden raken­nelma kestää.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO