Päämi­nis­teri Juha Sipi­län halli­tus väit­tää, että sen valmis­te­lema sote-uudis­tus turvaisi nykyistä parem­mat terveys­pal­ve­lut yhden­ver­tai­sesti kaikille ja leik­kaisi sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen kustan­nus­ten kasvua. Asian­tun­ti­jat eivät väitettä allekirjoita.

12.5.2018

Kunnia­hi­moi­set tavoit­teensa halli­tus lupaa lunas­taa siir­tä­mällä vastuun sote-palve­luista kunnilta maakun­nille ja luovut­ta­malla noin kolmas­osan sote-palve­lu­jen tuotan­nosta voit­toa tavoit­te­le­ville yrityksille.

Valittu stra­te­gia perus­tuu pitkälti usko­muk­seen, jonka mukaan yksi­tyi­nen sektori tuot­taa sote-palve­lut julkista sekto­ria laaduk­kaam­min ja halvemmalla.

Halli­tuk­sen kärki­mi­nis­te­rit ovat perus­tel­leet sote-uudis­tuk­sen mark­ki­na­ve­toi­sia linjauk­sia vetoa­malla Ruot­sin sote-palve­lu­jen tuotan­non laaja­mit­tai­sesta yksi­tyis­tä­mi­sestä ja valin­nan­va­pau­desta saatui­hin hyviin kokemuksiin.

Kyse on kuiten­kin pelkäs­tään vaih­toeh­tois­ten fakto­jen varaan raken­tu­vasta mieli­ku­va­mai­non­nasta. Sen tarkoi­tuk­sena on mark­ki­noida asian­tun­ti­joi­den lähes yksi­mie­li­sesti tyrmää­mää ”sekun­da­so­tea” priimauudistuksena.

RUOTSI EI KELPAA ESIKUVAKSI

Ruot­sissa harjoi­te­tun terveys­pal­ve­lui­den tuotan­non yksi­tyis­tä­mis­po­li­tii­kan epäon­nis­tu­mi­sesta saa kouriin­tun­tu­van käsi­tyk­sen tutus­ta­malla Euro Health Consu­mer Power­housen vuodesta 2005 lähtien julkai­se­miin vertai­lui­hin euroop­pa­lais­ten tervey­den­huol­to­jär­jes­tel­mien tuloksista.

Näissä tervey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mien ”suori­tus­ky­kyä” mittaa­vissa tutki­muk­sissa Ruot­sin sijoi­tus on heiken­ty­nyt dramaat­ti­sesti saman ajan­jak­son aikana, kun terveys­pal­ve­lu­jen tuotan­non yksi­tyis­tä­mien on vyöry­nyt eteen­päin kiih­ty­vällä vauhdilla.

Vielä kymme­nen vuotta sitten Ruot­sin tervey­den­huol­to­jär­jes­telmä rankat­tiin kuuden­neksi parhaaksi. Tuoreim­massa tutki­muk­sessa Ruotsi löytyy vasta sijalta 12. Suomi puoles­taan on paran­ta­nut juok­su­aan ja kiri­nyt Ruot­sin ohi kymme­nen­neltä sijalta kuudenneksi.

ERIARVOISUUS SYÖ TERVEYTTÄ

Suoma­lai­sen tervey­den­huol­lon suurin ongelma on palve­lu­jen saan­nin eriar­voi­suus. Yleis­lää­kä­rin vastaa­no­tolle pääse­vät jonot­ta­matta vain työter­vey­den­huol­lon palve­lui­hin oikeu­te­tut palkan­saa­jat ja ne, joilla on varaa maksaa omasta pussis­taan yksi­tyis­ten lääkä­ria­se­mien palveluista.

Kroo­ni­sesta resurs­si­pu­lasta kärsi­vien julkis­ten terveys­kes­kus­ten palve­lu­jen varassa olevat työt­tö­mät, pieny­rit­tä­jät ja eläke­läi­set sen sijaan joutu­vat odot­ta­maan usein liian pitkään vastaa­no­tolle pääsyä.

Päämi­nis­teri Juha Sipi­län halli­tus lupaa pois­taa nyky­jär­jes­tel­män eriar­voi­suu­den kopioi­malla Ruot­sin porva­ri­hal­li­tuk­sen vuonna 2010 perus­ta­son terveys­pal­ve­luissa ja tietyissä erikois­sai­raan­hoi­don palve­luissa pakol­li­seksi teke­män raha seuraa poti­lasta ‑mallin.

Valtio­va­rain­mi­nis­teri Petteri Orpon mukaan kansa­lais­ten mahdol­li­suus valita itsel­leen mielui­sin palve­lu­tuot­taja julki­sen, yksi­tyi­sen tai kolman­nen sekto­rin pyörit­tä­mistä sote-keskuk­sista on alueel­lis­ten ja sosio­eko­no­mis­ten tervey­se­ro­jen kaven­ta­mi­sen tärkein väline.

Sote-palve­lut ”pörriäis­ten” rahasammoksi

Sipi­län halli­tuk­sen aloit­taessa valin­nan­va­paus ei ollut vielä tiekar­talla. Päätös Ruot­sin porva­ri­hal­li­tuk­sen vuonna 2010 perus­ta­son terveys­pal­ve­luissa ja tietyissä erikois­sai­raan­hoi­don palve­luissa pakol­li­seksi teke­män raha seuraa poti­lasta ‑mallin Suomeen kopioi­mi­sesta tehtiin 7.11.2015 yön pimeille tunneille veny­neissä kriisineuvotteluissa.

Tuol­loin kokoo­mus myön­tyi keskus­tan vaati­muk­seen 18 maakun­nasta ja sai vasta­lah­jaksi lupauk­sen siitä, että sote-uudis­tusta viedään eteen­päin kokoo­muk­sen ”märkänä unena” tunne­tun raha seuraa poti­lasta ‑mallin pohjalta.

Tämän poliit­ti­sen kaupan­käyn­nin seurauk­sena terveys­bis­nes on saamassa lähes kuuden miljar­din euron lisä­sii­vun vero­va­roin kustan­net­tu­jen hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen pien­ten riskien, mutta varmo­jen tuot­to­jen markkinoista.

VALINNANVAPAUDEN VAIKUTUKSET

Vain pari kuukautta lehmän­kau­pan solmi­mi­sen jälkeen vallin­nan­va­paus­työ­ryh­män vetä­jäksi valittu profes­sori Mats Brom­mels julisti Elin­kei­noe­lä­män valtuus­kun­nan semi­naa­rissa, että Ruot­sissa valin­nan­va­pau­den ansioista oli saatu samalla rahalla enem­män ja parem­pia palve­luja kuin aikaisemmin.

Hänen mukaansa pelot mallin eriar­voi­suutta lisää­vistä vaiku­tuk­sista ovat osoit­tau­tu­neet turhiksi.

Tutki­mus­ten mukaan raha seuraa poti­lasta ‑mallin vaiku­tuk­set ovat olleet suurelta osin päin­vas­tai­sia, kuin mallin Suomeen kopioi­mi­sen puolesta esite­tyt argumentit.

”Halli­tuk­sen sote-mallilla yksi­kään uudis­tuk­sen alku­pe­räi­sistä tavoit­teista ei tule toteutumaan.”

Ruot­sissa valin­nan­va­paus­malli on kasvat­ta­nut aluei­den ja yhteis­kun­ta­luok­kien välistä eriar­voi­suutta. Hoitoa ovat saaneet entistä enem­män hyvä­osai­set poti­laat, jotka tarvit­se­vat sitä vähi­ten. Paljon hoitoa tarvit­se­vien poti­lai­den tilanne on heiken­ty­nyt entuu­des­taan. Tämä käy ilmi Ruot­sin valtion­ta­lou­den tarkas­tus­vi­ras­ton vuonna 2015 julkai­se­masta raportista.

Terveys­pal­ve­lu­jen tarjon­nan lisään­ty­mi­nen on lisän­nyt kustan­nuk­sia. Päivä­lehti Svenska Dagbla­de­tin vuonna 2016 teke­män selvi­tyk­sen mukaan julkis­ten palve­lu­jen yksi­tyis­tä­mi­sen ”koela­bo­ra­to­rioksi” muut­tu­neessa Tukhol­massa valin­nan­va­paus­va­lik­koon kuulu­vien terveys­pal­ve­lu­jen menot kasvoi­vat vuonna 2014 jopa useilla sadoilla prosen­teilla. Saman vuoden aikana tervey­den­huol­lon kustan­nuk­set kasvoi­vat keski­mää­rin noin 4,1 prosentilla.

KELVOTON TEKELE

– Halli­tuk­sen sote-mallilla yksi­kään uudis­tuk­sen alku­pe­räi­sistä tavoit­teista ei tule toteu­tu­maan. Siksi sen maaliin viemi­sessä ei ole olisi mitään järkeä, Helsin­gin ja Uuden­maan sairaan­hoi­to­pii­rin hallin­to­y­li­lää­käri ja sote-uudis­tusta seuraa­van asian­tun­ti­ja­ryh­män jäsen Lasse Lehto­nen linjaa.

Lehto­sen mukaan Ruot­sissa ovat toteu­tu­neet monet niistä mark­ki­naeh­toi­sen palve­lu­jär­jes­tel­män riskeistä, joista asian­tun­ti­jat ovat varoit­ta­neet Suomen päättäjiä.

– Hoito­jo­not ovat pitem­mät kuin koskaan, ja perus­ter­vey­den­huol­lon ja erikois­sai­raan­hoi­don integroi­mi­nen on pahasti kesken. Jonot ovat siir­ty­neet perus­ter­vey­den­huol­lon puolelta erikois­sai­raan­hoi­toon. Tämä on johta­nut siihen, että sairaa­lat ovat tupa­ten täynnä, Lehto­nen sanoo.

Lehto­nen painot­taa, että terveys­ta­lous­tie­teen näkö­kul­masta hoito­re­surs­seja pitäisi suun­nata sinne, missä niiden tarve on suurin.

– Valin­nan­va­paus lisää palve­lu­jen käyt­töä ja voi jossain tapauk­sessa paran­taa niiden saata­vuutta. Koko­nais­kus­tan­nuk­set tuppaa­vat kuiten­kin nouse­maan ja palve­lu­jen kohdis­ta­mi­nen niitä eniten tarvit­se­ville on osoit­tau­tu­nut vaikeaksi.

EPÄUSKOTTAVAT SÄÄSTÖTAVOITTEET

Talous­po­li­tii­kan arvioin­ti­neu­vos­ton hiljat­tain sote-uudis­tuk­sesta anta­man lausun­non mukaan sote-lakie­si­tyk­sestä ei käy ilmi, miten kolmen miljar­din sote­me­no­jen sääs­tö­ta­voit­tee­seen on päädytty.

Siinä ei myös­kään perus­tella uskot­ta­vasti, miten sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen tuotan­nosta voitai­siin sääs­tää miljarditolkulla.

– Meidän arviomme mukaan sääs­tö­ta­voit­teet eivät tule tällä mallilla toden­nä­köi­sesti toteu­tu­maan, talous­po­li­tii­kan arvioin­ti­neu­vos­ton jäsen, profes­sori Kaisa Kota­korpi toteaa.

”Sääs­tö­ta­voite ja tavoite palve­lu­jen saata­vuu­den paran­ta­mi­sesta ovat lähtö­koh­tai­sesti risti­rii­dassa keskenään.”

Hänen mukaansa palve­lu­jen saata­vuu­den paran­tu­mi­nen lisää niiden käyt­töä ja kustan­nuk­sia. Kota­korpi muis­tut­taa, että kustan­nus­ten kasvu­pai­neita luo sen lisäksi mark­ki­naeh­toi­sen valin­nan­va­paus­mal­lin edel­lyt­tämä kallis sääte­ly­ko­neisto ja yritys­ten mahdol­li­suu­det ”kerman­kuo­rin­taan”.

– Sääs­tö­ta­voite ja tavoite palve­lu­jen saata­vuu­den paran­ta­mi­sesta ovat lähtö­koh­tai­sesti risti­rii­dassa keskenään.

Kota­kor­ven mukaan, sote-uudis­tuk­sen sääs­tö­ta­voite perus­tuu usko­muk­seen, jonka mukaan palve­lu­jen tuotanto tehos­tuu mark­ki­na­me­ka­nis­min välityksellä.

– Toiveena on, että jos kilpai­lua syntyy, niin myös heikom­pien tuot­ta­jien tuot­ta­vuus para­nisi, Kota­korpi sanoo.

Hänen mukaansa terveys­pal­ve­lu­jen mark­ki­nat poik­kea­vat niin paljon muista hyödy­ke­mark­ki­noista, ettei kilpailu takaa yhteis­kun­nan kannalta teho­kasta lopputulosta.

– Jos yritys onnis­tuu karsi­maan kustan­nuk­si­aan, sen voitot kasva­vat, Kota­korpi toteaa.

Hänen mukaansa lakie­si­tyk­sestä ei kuiten­kaan selviä, millais­ten meka­nis­mien kautta yritys­ten toimin­nan tehos­tu­mi­nen kana­voi­tuisi julkis­ten meno­jen säästöiksi.

MAHDOTON TEHTÄVÄ

Terveys­pal­ve­lu­jen laadun ja saata­vuu­den paran­ta­mi­nen olisi ilman uudis­tuk­selle annet­tua suurta sääs­tö­ta­voi­tet­ta­kin haas­tava tehtävä tilan­teessa, jossa palve­lu­jen tarve kasvaa väes­tön ikään­tyessä. Sääs­tö­ta­voit­tei­den saavut­ta­mi­sen vaikeus­ker­rointa lisää vielä se, että Suomen tervey­den­huol­lon laatu ja kustan­nus­te­hok­kuus ovat kehit­ty­nei­den teol­li­suus­mai­den abso­luut­tista huippua.

Tammi­kuussa ilmes­ty­neen Consu­mer Power­housen rapor­tin mukaan Suomen tervey­den­huolto päihit­tää kustan­nus­te­hok­kuu­dessa kaikki vertai­lussa mukana olleet 35 Euroo­pan maata.

”Kun sosi­aa­li­po­li­tii­kan merki­tystä koko­nai­suu­den kannalta ei tajuta, se johtaa tällai­siin valintoihin.”

– Sääs­tö­ta­voit­teessa ei ole pätkää­kään järkeä. Pyrki­mys pudot­taa Suomen kustan­nus­ten kansan­tuo­teo­suus Bulga­rian tai Krei­kan tasolle vaaran­taa perus­tus­lain kansa­lai­sille lupaa­mat riit­tä­vät sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut, Lehto­nen lataa.

Hänen mukaansa soten sääs­tö­ta­voite on vedetty valtio­va­rain­mi­nis­te­riön sosi­aali- ja terveys­po­li­tiik­kaa heikosti ymmär­tä­vien virka­mies­ten hatusta.

– Kun sosi­aa­li­po­li­tii­kan merki­tystä koko­nai­suu­den kannalta ei tajuta, se johtaa tällai­siin valin­toi­hin, että leika­taan sosi­aa­lista turval­li­suutta ja terveyttä yllä­pi­tä­vistä menoista, jotta rahaa riit­täisi enem­män muihin kohtei­siin, Lehto­nen sanoo.

SOTE OLISI LOTTOVOITTO TERVEYSYRITYKSILLE

Lehto­nen arvioi, että sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen kustan­nuk­set tule­vat kasva­maan noin kymme­nellä prosen­tilla vain siksi, että halli­tus haluaa muut­taa radi­kaa­listi maail­man toden­nä­köi­sesti tehok­kainta terveydenhuoltoa.

– Uudis­tuk­sen toteu­tu­mi­nen repisi rikki vuosien kovalla työllä suju­vam­maksi saadut hoito­ket­jut, erot­ta­malla sote-keskuk­set muusta terveys­pal­ve­lu­jen tuotannosta.

Lehto­sen mukaan järjes­tel­män rikko­mi­sen aiheut­ta­mien tehok­kuus­tap­pioi­den lisäksi sote-palve­luista veron­mak­sa­jille myöhem­min lähe­tet­tä­vää laskua paisut­taisi se, että raha seuraa poti­lasta ‑mallissa lievien ja usein itses­tään para­ne­vien sairauk­sien hoidon kysyntä kasvaa.

”Uudis­tuk­sen toteu­tu­mi­nen repisi rikki vuosien kovalla työllä suju­vam­maksi saadut hoitoketjut.”

Kustan­nus­pai­neita luovat lisäksi järjes­tel­män edel­lyt­tämä raskas sääte­ly­ko­neisto ja yritys­ten mahdol­li­suus siir­tää paljon hoitoa tarvit­se­vat, kalliit poti­laat julki­sen sekto­rin palve­lu­tuot­ta­jin vastuulle.

– Jos sääs­tö­ta­voit­teista päätet­täi­siin pitää kiinni heiken­tä­mällä palve­lu­jen laatua ja saata­vuutta, ihmi­set alkai­si­vat ostaa yksi­tyi­siä terveysvakuutuksia.

Halli­tuk­sen valmis­te­le­man sote-uudis­tuk­sen toteu­tu­mi­nen olisi kesto­lot­to­voitto terveys­yri­tyk­sille. Heti kätte­lyssä ne saisi­vat haltuunsa entistä suurem­man osuu­den sote-palve­lu­jen tuotan­nosta, ja ironista kyllä, sitä parem­maksi muodos­tu­vat terveys­bis­nek­sen voiton­taon­nan mahdol­li­suu­det, mitä huonom­min sote-uudis­tuk­sen tavoit­teet toteutuvat.

Vero­va­roin kustan­net­tu­jen terveys­pal­ve­lu­jen laadun ja saata­vuu­den heiken­tyessä kaikki kynnelle kyke­ne­vät hank­ki­si­vat yksi­tyi­siä terveys­va­kuu­tuk­sia turva­tak­seen itsel­leen nopean pääsyn hyvään hoitoon. Se olisi kulta-aikaa terveys- ja vakuutusyhtiöille.

TEKSTI MARKKU VUORIO
KUVITUS TUOMAS IKONEN