Järjestäminen houkuttelee uusia toimijoita

teollisuusliitto

”Järjestämisestä suurin hyöty ammattiosastolle on varmasti se, että mukaan saadaan uusia toimijoita”, toteaa Teollisuusliitolle järjestämisoppaan kirjoittanut Antti Mäki.

– Järjestäminen on verkostojen luomista, kontaktien hankkimista työpaikoille, edunvalvontaa, jäsenhankintaa ja oman tilannekuvan tarkistamista, sanoo Antti Mäki.

Mäki puhuu kokemuksesta. Vaikka hän on nyt siirtynyt koulutussuunnittelijaksi Työväen Sivistysliittoon, opas kumpuaa ja pohjautuu omiin kokemuksiin Turun auto- ja moottorityöväen ammattiosaston järjestämistyöstä. Opas on osa Humakin eli Humanistisen ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä. Yhteisöpedagogiksi valmistunut Mäki teki työn Teollisuusliiton tilauksesta, ja se sai nimekseen Ammattiosastot perustehtäväänsä suorittamaan. Osallistava aktivointi osaksi Teollisuusliiton ammattiosastojen arkea. Mäki sai opinnäytteestään korkeimman mahdollisen arvosanan.

Jopa kolmasosa entisen Metalliliitonkaan ammattiosastoista ei tiedä, mitä järjestämisellä tarkoitetaan, Mäki toteaa. Liittofuusion jälkeen on varmasti paljon lisää ammattiosastoja, joille järjestäminen ei ole tuttua.

Oman osaston todellisen tilanteen kartoittamisesta järjestäminen lähtee.

– Voidaan olettaa, että järjestäytymisaste huitelee yli 80 prosentissa, mutta kun faktat lyödään pöytään, se voi ollakin 45 prosenttia, Mäki huomauttaa.

Mäen oman, turkulaisen ammattiosaston tilannekuva ei ollut ennen järjestämistyötä ”kaunista katseltavaa”. Hän oli organisoimassa osaston työpaikkojen kartoitusta. Osastolla on noin 700 jäsentä 94 työpaikalla. Kun 30 suurinta työpaikkaa otettiin tarkemman luupin alle, löytyi asioita, joille ”tarttis tehdä jotakin”.

– Järjestäytymisasteesta löytyi puutteita, mutta se ei ollut minusta isoin ongelma. Luottamusmiehet eivät olleet käyneet koulutuksia. Oli paljon luottamusmiehiä, jotka olivat hyvällä tuurilla käyneet yhdessä tiedotustilaisuudessa, Mäki kuvailee.

Antti Mäki luovutti opinnäytetyönsä koulutuspäällikkö Hannu Siltalalle 5.4.2018 koulutusyksikön kokouksessa.

KONTAKTIT KONDIKSEEN

– Verkostojen luominen tarkoittaa ammattiosastoille sitä, että luodaan uudestaan työpaikoille ne yhteydet, jotka on saatettu kadottaa ajan kuluessa. Verkostot löytyvät samalla, kun tehdään työpaikkojen kartoitusta, Mäki alleviivaa.

Järjestäminen on Mäelle myös ”sosiokulttuurista innostamista”. Käsitteellä tarkoitetaan mitä tahansa tavoitteellista toimintaa, jolla ihmiset saadaan kansalaisina itse tarttumaan asioiden hoitoon. Ammattiosaston toiminta tarvitsee juuri tällaisia aktiivisia kansalaisia. Järjestäjän tehtävänä on vain löytää ja innostaa nämä kansalaistoiminnan potentiaaliset tulisielut.

– Kuuntelette, ette kerro – ohjaatte ja opetatte, ette tee itse kaikkea, Mäki kertaa järjestämistyön mantraa.

Mäki puhuu taas omista kokemuksistaan, kun hän summaa järjestämistyön tyypillisiä lopputulemia.

– Kun suhteita luodaan työpaikoille, saadaan uusia luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Ja aina työpaikalta löytyy niitä innostuneita kavereita, joilla on paloa myös ammattiosastotoimintaan. Ammattiosasto saa uusia toimijoita.

– Jäsenten määrä nousee. Järjestäminen ei ole hokkuspokkustemppu, eikä jäsenmäärän kasvu tapahdu sormia napsauttamalla, mutta kyllä kehitys kääntyy positiiviseen suuntaan.

Ja sitten on vielä väännettävä ylös se juurevin kanto kaskesta: toiminnan muuttaminen.

PERUSTEHTÄVÄN ÄÄRELLE

– Retket eivät saa olla ammattiosaston päätoimi, Mäki alleviivaa.

– Ammattiosaston hallitus on sitoutettava uudenlaiseen toimintaan. Me muutimme ammattiosaston budjetin aivan uudenlaiseksi tälle vuodelle. Huomattava siivu menee järjestämiseen, Mäki kertoo turkulaisten suunnanmuutoksesta.

Mäki ei suinkaan tyrmää järjestämistyön yhdistämistä erilaisiin tapahtumiin ja toimintoihin. Vapaaehtoistyön merkityksellisyyttä nostavat palkitsevilta tuntuvat vapaa-ajan tapahtumat. Mutta matkatoimisto tai tuulipukujen suunnittelukonttori ei ammattiosasto voi päätoiminnaltaan olla. Mäki muistuttaa Teollisuusliiton säännöistäkin. Kaikki liiton osastot ovat itse kopauttaneet nuijaa ja hyväksyneet säännöt, joissa järjestäminen on mainittu ammattiosaston päätarkoitukseksi.

Järjestämisoppaan tekijä painottaa sen hyväksymistä, että ammattiosasto on kuitenkin aina vapaaehtoisten ihmisten organisaatio. Mitään ei saada aikaan pakottamalla. Myös pitkään ammattiosastossa toimineet saattavat kuitenkin löytää syyt siihen, miksi järjestäminen on vastaus havaintoon ”jotain tarttis tehdä”.

– Aika monella lamppu syttyy, kun heille näyttää tilanteen, joka paljastuu ammattiosaston työpaikkojen kartoituksessa, Mäki toteaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA

Järjestävä ammattiosasto -opasta ja aiheeseen liittyvää koulutusta voi tilata Teollisuusliiton koulutusyksiköstä: koulutus@teollisuusliitto.fi

Katso esittelyvideo Järjestävä ammattiosasto: