Muutos, rutiini ja turvallisuus

teollisuusliitto

Turvallisen ja terveellisen työympäristön kaksi keskeistä haastetta ovat muutos ja rutiini.

Aina kun työpaikoilla otetaan käyttöön uutta laitteistoa, uusia raaka-aineita tai tuotantomalleja, on tarkasteltava, mitä riskejä työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle siitä mahdollisesti aiheutuu. Arvio ja mahdolliset toimenpiteet on tarpeen toteuttaa riippumatta siitä, toimitaanko yrityksessä esimerkiksi kiireen tai taloudellisen paineen alla. Jos tapaturmia tai työperäisiä altistumisia pääsee tapahtumaan, eivät mitkään selitykset palauta todellisuutta niitä edeltävään aikaan.

Muutos on melko helppo tunnistaa mahdolliseksi riskiksi, mutta toisin voi olla, kun toiminta jatkuu totutuissa uomissa. Se luo vaikutelman tavallisuudesta ja voi luoda harhakuvan turvallisuudesta. Kuitenkin ajatus siitä, että kaikki on kunnossa, kun mitään vakavampaa ei ole tapahtunut, on työsuojelun arkkivihollinen. Ongelmaksi muodostuu riskien tunnistamisen ja vakavasti ottamisen heikentyminen. Kestävä lähestymistapa on se, että ei ole olemassa poikkeuksia, jolloin työsuojelu, turvallisuusohjeiden antaminen ja niiden noudattaminen olisivat vähemmän tärkeitä tehtäviä. Vastuu on ennen muuta yrityksillä, mutta myös työntekijöillä. Turvallisuus syntyy yhteistoiminnalla.

Turvallisen ja terveellisen työympäristön rakentamisessa on nähtävissä toinenkin jaottelu kahteen keskeiseen haasteeseen. Ensimmäinen on olemassa olevan tietotaidon ottaminen työpaikoilla käyttöön, ja toinen on kaikki se, mistä emme vielä tiedä riittävästi. Esimerkki ensimmäisestä on puupöly ja jälkimmäisestä nanoteknologia.

Kun puupölyä tutkittiin, havaittiin, että suuremmat partikkelit jäävät hengitettäessä nenään ja nieluun, mutta pienet hiukkaset kulkeutuvat keuhkoihin ja verenkiertoon asti. Puupölyn todettiin aiheuttavan paitsi riskin astmaan sairastumisesta myös syöpäriskin. Kun tietämys lisääntyi, pystyttiin puupölylle asettamaan raja-arvot. Siitä alkoi pitkä marssi työpaikkojen ohjaamiseksi raja-arvojen sisälle. Tilanne on vuosikymmenten saatossa kohentunut, mutta parannettavaa riittää edelleen.

Työterveyslaitoksen mukaan suurin osa nanomateriaaleista on nykytietämyksen mukaan turvallisia työpaikoilla esiintyvissä pitoisuuksissa. Samalla kuitenkin elämme puutteellisen tiedon varassa. Tarve uudelle, luotettavalle ja riippumattomalle tutkimustiedolle on suuri, jotta työntekijöitä suojelevat raja-arvot voidaan määritellä ja viedä osaksi työpaikkojen käytäntöjä. Ennen sitä on työturvallisuudessa noudatettava erityistä varovaisuutta. Oleellista on pölyn vähentäminen. Esiintyy se missä muodossa tahansa, on se aina haitallista viimeistään silloin, kun se pääsee kulkeutumaan verenkiertoon asti.

Uudet teknologiat sisältävät mahdollisuuksia valmistaa tuotteita aikaisempaa puhtaammin menetelmin ja vähemmän ympäristöä kuormittavin lopputuloksin. Se on tavoittelemisen arvoinen kehityssuunta, kunhan työntekijöiden tai kuluttajien terveydestä ja turvallisuudesta ei tingitä.


PETTERI RAITO
Päätoimittaja