Työelämän muutoksesta on puhuttu jo vuosia, ja nyt myös ammatillinen koulutus reagoi tuohon muutokseen. Amisreformilla haetaan lisää käytännönläheisyyttä ja parempaa osaamista, jota on myös helppo päivittää.

VÄITTÄJÄT

INGA SIHVO
Yli-insinööri
Opetushallitus
Ollut koordinoimassa teollisuusalojen ammatillisten tutkintojen perusteiden uudistusta.

OTTO AROLA
Varapuheenjohtaja
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry

MIKSI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUDISTUS TARVITAAN?

INGA SIHVO: Koulutus vastaa työelämän muutoksiin, jotta osaaminen on jatkossakin vahvuutemme. Uudessa laissa korostetaan asiakaslähtöisyyttä. Opiskelijan kannalta se tarkoittaa henkilökohtaista opintopolkua, joka toteutetaan opetuksen, ohjauksen ja työpaikkaoppimisen yhdistelmänä. Työelämälle asiakaslähtöisyys tarkoittaa, että koulutus tuottaa yrityksille sellaista osaamista, mitä ne tarvitsevat.

OTTO AROLA: Toimintaympäristö on muuttunut, ja on aika päivittää vanhaa systeemiä. Yksilöllisen polun ansiosta opiskelija voi tehokkaasti hyödyntää järjestelmää ja päästä työuralle aiempaa helpommin. Hyvää on aiemman osaamisen tunnustaminen, koska monella voi olla jo kokemusta työelämästä.

MITEN RESURSSIT OPPILAITOKSISSA RIITTÄVÄT HENKILÖKOHTAISEEN OHJAUKSEEN?

AROLA: Koulutuksen ja työelämän lähentyminen näyttää paperilla kauniilta. Mutta riittävätkö resurssit siihen? Kun alla on koulutuksen säästöjä, tuleeko haluja nipistää henkilökunnasta? Panostetaanko vain lahjakkaisiin opiskelijoihin, koska rahoitus on suoritusperusteista? Jääkö meille pudokkaita, jotka vaatisivat henkilökohtaisempaa ohjausta?

SIHVO: Minä näen, että ne, jotka etenevät omalla polullaan nopeammin, eivät tarvitse niin paljon ohjausta. Silloin resursseja voidaan kohdistaa juuri niihin, jotka tarvitsevat. Sitä myös tuetaan sillä, että opettajilla on digitaalisia työkaluja, jotka helpottavat yhteydenpitoa opiskelijaan: erilaisia oppimisympäristöjä, oppimispäiväkirjoja, Skypen käyttöä…

AROLA: Digitalisaatio on kehittävä voima ja hyvä yhtenä työkaluna, mutta se ei yksin riitä.

SIHVO: Tarvitaan myös uusia toimintamalleja, joiden kehittämisessä kaikkien on oltava rohkeita.

MITEN HELPPOA UUSIA TOIMINTAMALLEJA ON LUODA PERINTEISISSÄ OPPILAITOKSISSA?

AROLA: Uskon, että monessa oppilaitoksessa muutos tulee onnistumaan ja uudet tavat muotoutumaan. Jotkut oppilaitokset ovat todella innoissaan, jotkut hankaavat enemmän vastaan. Oppilaitokset ovat uudistuksessa jopa joustavampi osapuoli, ja työelämä on kankeampi, koska sen prioriteetit ovat muualla.

SIHVO: Uudistusta tuetaan 60 miljoonan euron ohjelmalla, jotta jokaisella oppilaitoksella on eväät toimia. Koulutuksen järjestäjillä on jo hyviä käytäntöjä ja niitä kehitetään edelleen. Koulutuksen järjestäjät ovat kertoneet, miten yhteistyötä työelämän kanssa on syvennetty.

MITEN IHMISIÄ RIITTÄÄ TYÖPAIKOILLA YHÄ HENKILÖKOHTAISEMPAAN OPASTUKSEEN?

SIHVO: Isompien yritysten on helpompi resursoida, mutta pienemmistäkin on mallikkaita esimerkkejä. Uudistuksen pitää palvella sekä koulutuksen järjestäjää että yrityskumppania, ja se ei saa viedä liikaa resursseja työn tekemisestä.

AROLA: Eroja varmasti on. Yritykset, joissa on enemmän voimavaroja, voivat muokata toimintaansa ja käyttää tähän enemmän henkilöstöä. Tärkeää on, että pienet yritykset eivät rasitu liikaa, koska ne ovat kuitenkin yrityksiä, eivät koulutusjärjestäjiä.

SIHVO: Pitää muistaa se asiakaslähtöisyys. On erilaisia tarpeita, ja samoja toimintatapoja ei voi soveltaa pieniin ja isoihin yrityksiin. Tykkään win–win–win-ajattelusta: opiskelija hankkii osaamista, työelämä saa osaajia ja koulutuksen järjestäjällä on omat tarpeet. Kaikki haluavat uusia osaajia, siksi kaikki joutuvat myös panostamaan, että niitä saadaan.

AROLA: On rikkaus, että opiskelija pääsee kokeilemaan erilaisia työyhteisöjä ennen valmistumista. Työpaikan on oltava oppimisympäristö, mutta se ei saa silti rasittaa liikaa yrityksiä.

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA NIPISTETTIIN JUURI 190 MILJOONAA. ONKO RAHA ONGELMA?

AROLA: Se on haaste. Itse pelkään kouluterveydenhuollon ja opiskelijoiden hyvinvointipalveluiden puolesta. Toinen riski on se, miten opettajien pedagoginen pätevyys säilyy. Raha ratkaisee ja vaikuttaa, ja tietyissä paikoissa säästöjen hakeminen näkyy nytkin.

SIHVO: Kaikki joutuvat miettimään omissa rooleissaan, miten rahoituksen pieneneminen vaikuttaa ja miten asiat hoidetaan, että uusi laki kuitenkin toteutuu. Myös Opetushallituksen toiminta uudistuu.

OPPIMINEN TYÖPAIKOILLA LISÄÄNTYY, OVATKO OPISKELIJOIDEN TYÖELÄMÄTAIDOT HALLUSSA?

AROLA: Siinä on paljon vaihtelua, koska kenttä on laaja. Iso osa opiskelijoista tulee peruskoulusta, heillä ei ole aiempaa kontaktia työelämään, ja toisaalta on varttuneempia alanvaihtajia. Vaaditaan tietysti perehdyttämistä siihen, miten työelämässä toimitaan, mutta ei se ole suuri ongelma.

SIHVO: Teollisuudesta on tullut palautteena sekä plussaa että miinusta, niin kuin missä tahansa asiassa. Uusissa tutkintoperusteissa on mukana elinikäinen oppiminen ja siihen sisältyy myös työelämän pelisääntöjen noudattaminen. Toimijoiden tiiviimpi yhteistyö vahvistaa perustaa entisestään.

AROLA: Kaikki ovat kuitenkin yksilöitä. Nuoret ovat aina nuoria, eivätkä nyt sen huonompia kuin ennenkään.

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUDISTUKSEN PITÄISI NOPEUTTAA VALMISTUMISTA JA TUOTTAA OSAAVAMPIA AMMATTILAISIA. TOTEUTUUKO SE?

SIHVO: Jos kaikki toimijat ottavat haasteen vastaan ja uskaltavat muuttaa toimintatapojaan, tavoitteet ovat saavutettavissa. Opetushallituksen yhtenä roolina on tukea oppilaitoksia, työpaikkoja ja niiden henkilöstöä työssään.

AROLA: Oppilaitoksissa ja työpaikoilla on paljon epätietoisuutta, ja opiskelijat eivät osaa vielä kaikkea uutta pelätäkään. Uskon, että ajan kanssa tämä tulee toimimaan, mutta murrosvaiheessa voi olla kasvukipuja. Meillä on hyvät raamit, siihen pitää tehdä nyt sisältö. Kaikkien pitää ajaa yhteistä asiaa.

VUOSISADAN KOULUTUSUUDISTUS

Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa laitetaan uusiksi niin koulutuksen rahoitus, prosessit kuin tutkintojärjestelmä.

Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja lisätään. Opiskelijalle uudistus tarkoittaa lisää joustavuutta ja etenemistä henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) myötä.

Oppilaitoksille uudistus tuo lisää valtaa ja vastuuta koulutuksen järjestämisessä. Uudistuksen myötä yrityselämä saa ammattitaitoista työvoimaa, jonka osaaminen on myös helpommin päivitettävissä.

Lue lisää: minedu.fi/amisreformi

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO TOMI SALAKARI