Työt­tö­miä halu­taan saada tehok­kaam­min työmark­ki­noille halli­tuk­sen uudella aktii­vi­mal­lilla. Toimiiko malli ja riit­tä­vätkö resurs­sit räätä­löi­tyyn palveluun?

VÄITTÄJÄT

JAANA LAITINEN-PESOLA
Kansan­edus­taja, Kokoomus
Tehyn enti­nen puheenjohtaja

JUKKA HAAPAKOSKI
toiminnanjohtaja
Työt­tö­mien Keskusjärjestö

Mitä työt­tö­mien aktii­vi­mal­lilla saavutetaan?

JAANA LAITINEN-PESOLA On mahdo­tonta sanoa mitä saavu­te­taan, mutta tavoite on paran­taa työl­li­syyttä ja saada työt­tö­myys­jak­sot lyhem­miksi. Tällä tavoi­tel­laan aktii­vi­suutta ja kannus­ta­vuutta alusta alkaen, että työt­tö­mälle ei tule sellaista ”ei tästä tule mitään” ‑oloa.

JUKKA HAAPAKOSKI Tavoite on hyvä. Meidän lähtö­kohta kuiten­kin on, että tätä tulisi tehdä palve­lut edellä, ei ”et ole riit­tä­vän aktii­vi­nen” ‑epäily edellä. Meillä on vaikeasti työl­lis­ty­viä ihmi­siä, kuten mielen­ter­veys- tai päih­deon­gel­mai­sia ja niitä, joilla ei ole perus­kou­lun jälkeistä koulu­tusta. Heiltä leik­kaa­mi­nen ei ole reilua.

LAITINEN-PESOLA Malli ei ole ongel­ma­ton, sen myön­tä­vät kaikki. Mutta jo nyt kolmen kuukau­den välein tehtä­vät määrä­ai­kais­haas­tat­te­lut, jotka saivat myös vastus­tusta, ovat nime­no­maan paljas­ta­neet, että on näitä, jotka eivät olekaan tässä mielessä oikeassa joukossa. Tilas­tol­li­sesti on näky­vissä, että työt­tö­myys­jak­so­jen pitkit­ty­mi­nen aiheut­taa enem­män työt­tö­myyttä kuin uusien jakso­jen alka­mi­nen, ja siksi nämä erilai­set toimet yhdessä voivat toimia positiivisesti.

HAAPAKOSKI Tämä tavoite tavata työtön kolmen kuukau­den välein on hyvä. Sillä on eten­kin korjattu tilas­toja, eli työt­tö­myys ei Suomessa pääs­syt­kään niin pahaksi kuin on kuviteltu.

Paran­taako työl­li­syyttä se, että työtöntä uhataan tukien leikkauksella?

LAITINEN-PESOLA Ei sank­tioilla uhkaa­mi­nen moti­voi, mutta koros­tan, että tässä on myös kannus­ta­vaa element­tiä, pitää löytää tasa­paino näiden välillä. Se miten säily­te­tään usko ja toivo, että etsi­mällä löytää ja saa palve­lua, se on tärkeintä.

HAAPAKOSKI Jos työtön on ikään kuin tulos­vas­tuul­li­nen ja epäi­lyk­sen alai­nen, se on eetti­sesti ikävä piirre. Tämän olisi voinut toteut­taa toisin­kin päin: eli jos olet aktii­vi­nen, saat lisä­bo­nuk­sena tuon 4,65 prosen­tin lisän… siinä olisi ihan erilai­nen viesti. Tuo 4,65 merkit­see paljon köyhälle ihmi­selle, osalle hyvin­kin lamaan­nut­ta­vasti. Työt­tö­män päivään voi kuulua rämpi­mistä byro­kra­tian soissa ja elämä on arkista selviy­ty­mistä ihan päivit­täi­sen ruuan saami­sen suhteen. Keskus­jär­jes­tömme on isoim­pia ruoka-avun jaka­jia, ja olemme huolis­samme, miten työt­tö­mät pysty­vät tämän asian kanssa pallottelemaan.

LAITINEN-PESOLA Varmasti se 4,65 prosent­tia on joil­le­kin iso raha, mutta tämä ei ole pelkäs­tään leik­kaava ratkaisu. Tarkas­te­lu­jak­son alus­sa­han omavas­tuu­päi­vät vähe­ne­vät, eli siinä kohtaa työt­tö­myys­tur­van taso para­nee. Jos mallin työl­li­syys­vai­ku­tus tulee olemaan 8 000 työpaik­kaa, se on aika iso vaiku­tus. Työt­tö­myys on suurin köyhyy­den aiheut­taja, siksi toivon, että kaikki keinot kokeillaan.

Erään arvion mukaan työvoi­ma­vi­ran­omai­silla pitäisi olla nelin­ker­tai­set resurs­sit, jotta tämä malli toimisi. Miten resurs­sit riittävät?

HAAPAKOSKI Ruot­sissa on Suomeen verrat­tuna kuusin­ker­tai­set resurs­sit, vaikka työt­tö­mien määrä on samaa luok­kaa. Resurs­seja tarvit­tai­siin aitoon vuoro­vai­ku­tuk­sel­li­seen kohtaa­mi­seen, ja selvää on, että nyt resurs­seja on liian vähän. TE-palve­lui­hin pitäisi inves­toida lisää.

LAITINEN-PESOLA Ihan varmasti tarvit­tai­siin lisää resurs­seja. Kun tehdään ja päivi­te­tään työl­lis­ty­mis­suun­ni­tel­mia, se on käsi­työtä. Toivon, että kun malli käyn­nis­tyy, seura­taan paitsi vaiku­tuk­sia työl­lis­ty­mi­seen, myös vaiku­tuk­sia TE-toimis­toissa työs­ken­te­le­viin ihmi­siin. Toisaalta on tärkeää, että ei luoda liian byro­kraat­tista mallia.

Aset­taako aktii­vi­malli työt­tö­mät eriar­voi­seen asemaan eri puolella maata?

LAITINEN-PESOLA Meillä on sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa saman­lai­nen ongelma, ja koskaan tätä maata ei saada täsmäl­leen yhden­ver­tai­seksi. Uudel­la­maalla on mahdol­li­suuk­sia eri lailla, mutta sille ei mahda mitään, jos ihmi­set pakkau­tu­vat tänne ja työpai­kat synty­vät tänne. Mutta minulla on tunne, että pienem­millä paik­ka­kun­nilla ihmi­set ovat toisaalta vähän helpom­min henki­lö­koh­tai­sessa kontak­tissa keske­nään kuin suurilla paikkakunnilla.

HAAPAKOSKI Erilais­ten kurs­sien mielek­kyys riip­puu henki­lös­tä­kin, mutta myös siitä, missä ihmi­nen asuu. Mitä pienempi paik­ka­kunta, sitä haas­ta­vam­mat TE-palve­lui­den järjes­tä­jien olosuh­teet ovat – sillä lailla tämä kohte­lee työt­tö­miä eriar­voi­sesti. On hyvä, että painetta palve­lu­jen tarjoa­jien suun­taan lisä­tään, jotta saadaan koot­tua tietoa, mitä on tarjolla ja mitä kuka­kin tekee. Olisi myös hyvä, jos palve­luista voisi antaa palau­tetta, jotta tiede­tään, missä työtöntä kohda­taan oikealla tavalla.

LAITINEN-PESOLA Tähän ei ole oikeaa vastausta, koska eri paik­ka­kun­nilla on erilai­sia palve­lun­tuot­ta­jia. Jos työt­tö­mät koke­vat, että heidät vain sysä­tään pakosta johon­kin mistä ei ole mitään hyötyä, on kaik­kien resurs­sien hukkaa­mista. Mutta jos on ollut pitkään työt­tö­mänä, kontak­tit ja tietty päivä­rytmi voivat olla kadon­neet. Jos jonkun kurs­sin kautta löytyy apua elämän­hal­lin­taan, vaikka itse kurs­sista ei amma­til­li­sesti vält­tä­mättä hyötyi­si­kään, sekin voi moti­voida eteenpäin.

Olet­teko saaneet mallista komment­teja suoraan työttömiltä?

LAITINEN-PESOLA Ei vielä kovin paljoa, ehkä siksi että vielä ei ole konkre­ti­soi­tu­nut, mitä se tarkoit­taa. Ylipää­tään kun puhu­taan kannus­ta­vuu­desta ja sank­tioista, suurella osalla suoma­lai­sista on mieli­pide, miten tämä kuuluisi ratkaista. Jos työt­tö­myy­destä ei ole henki­lö­koh­taista koke­musta, sitä helpompi on sanoa, miten se kuuluisi ratkaista.

Halli­tuk­sella on vireillä myös esitys, että työt­tö­mien pitää osoit­taa aktii­vi­suut­taan teke­mällä 12 työha­ke­musta kolmessa kuukau­dessa. Mitä se edistää?

LAITINEN-PESOLA Henki­lö­koh­tai­sesti en usko, että hake­mus­ten teke­mi­nen hake­mus­ten vuoksi tuot­taa hyötyjä. Se jos mikä päin­vas­toin lisää byro­kra­tiaa, työn­ha­ki­joi­den sekä myös työnan­ta­jien työtä, joille läväh­tää koko ajan hake­muk­sia. Toivon, että tämä unoh­de­taan ja keksi­tään järke­vämpi tapa.

HAAPAKOSKI Riip­puu kunkin työnan­ta­jan satu­raa­tio­pis­teestä, kuinka paljon kestää sitä aktii­vi­suutta. Työnan­taja varmasti haluaa työn­ha­ki­joita, jotka ovat parhaita tehtä­vään, ei niitä, jotka eivät täytä edel­ly­tyk­siä. Vali­tet­ta­vasti jo nyt TE-toimis­toista lähe­te­tään ihmi­siä ehdolle tehtä­viin, joihin heillä ei ole tosia­sial­li­sesti toivoa sijoit­tua oikeasti. Se ei moti­voi, se on kiusaa­mista. Se on tärkeää, että ihmi­nen osaa koros­taa oikeaa osaa­mis­taan, niitä taitoja tarvi­taan ja niitä on hyvä päivittää.

LAITINEN-PESOLA Olisi­kin tärkeäm­pää tarjota sellai­sia palve­luita, joissa opete­taan hake­maan työtä ja teke­mään työhakemuksia.

Miten aktii­vi­mal­lista saatai­siin parempi malli?

HAAPAKOSKI Ensin pitää saada palve­lu­jen henki­lö­mi­toi­tus oikeaksi, jotta tiede­tään, mikä palve­lui­den tarve on. Ja parempi olisi, että kannus­te­taan anta­malla plus­saa siitä, jos tekee jotain hyvin, eikä rankai­se­malla siitä, että ei pysty teke­mään jotain.

LAITINEN-PESOLA Pitäisi ottaa asenne, että malli on mahdol­li­suus lisätä työl­li­syyttä. Mutta olen myös sitä mieltä, että pitää katsoa, että on resurs­sit palvella.

Työt­tö­män aktiivimalli
– tästä on kyse

Halli­tus haluaa työt­tö­myys­tur­va­lain muutok­sella kannus­taa työt­tö­miä työn­ha­ki­joita aktiivisuuteen.

Aktii­vi­suutta tarkas­tel­tai­siin 65 päivän jaksoissa. Työt­tö­myys­turva pysyisi normaa­lina, jos työn­ha­kija on työl­lis­ty­nyt kolme työpäi­vää jakson aikana tai osal­lis­tu­nut työl­lis­ty­mistä edis­tä­viin palve­lui­hin, kuten työvoi­ma­kou­lu­tuk­seen tai työko­kei­luun. Jos aktii­vi­suutta ei olisi riit­tä­västi, työt­tö­myy­se­tuus heik­ke­nisi 4,65 prosent­tia 65 maksu­päi­vän ajaksi.

Esityk­sessä työt­tö­myy­den alun omavas­tuu­päi­vien määrä vähen­ne­tään seit­se­mästä viiteen.

Kritiik­kiä on herät­tä­nyt se, että työpaik­koja, miele­kästä koulu­tusta ja TE-toimis­to­jen palve­lua ei ole tarjolla riit­tä­västi ja tasapuolisesti.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO