Ajassa
VÄITTÄJÄT: Aktiivimallissa askarruttaa resurssien riittävyys
Työttömiä halutaan saada tehokkaammin työmarkkinoille hallituksen uudella aktiivimallilla. Toimiiko malli ja riittävätkö resurssit räätälöityyn palveluun?
VÄITTÄJÄT
JAANA LAITINEN-PESOLA
Kansanedustaja, Kokoomus
Tehyn entinen puheenjohtaja
JUKKA HAAPAKOSKI
toiminnanjohtaja
Työttömien Keskusjärjestö
Mitä työttömien aktiivimallilla saavutetaan?
JAANA LAITINEN-PESOLA On mahdotonta sanoa mitä saavutetaan, mutta tavoite on parantaa työllisyyttä ja saada työttömyysjaksot lyhemmiksi. Tällä tavoitellaan aktiivisuutta ja kannustavuutta alusta alkaen, että työttömälle ei tule sellaista ”ei tästä tule mitään” ‑oloa.
JUKKA HAAPAKOSKI Tavoite on hyvä. Meidän lähtökohta kuitenkin on, että tätä tulisi tehdä palvelut edellä, ei ”et ole riittävän aktiivinen” ‑epäily edellä. Meillä on vaikeasti työllistyviä ihmisiä, kuten mielenterveys- tai päihdeongelmaisia ja niitä, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta. Heiltä leikkaaminen ei ole reilua.
LAITINEN-PESOLA Malli ei ole ongelmaton, sen myöntävät kaikki. Mutta jo nyt kolmen kuukauden välein tehtävät määräaikaishaastattelut, jotka saivat myös vastustusta, ovat nimenomaan paljastaneet, että on näitä, jotka eivät olekaan tässä mielessä oikeassa joukossa. Tilastollisesti on näkyvissä, että työttömyysjaksojen pitkittyminen aiheuttaa enemmän työttömyyttä kuin uusien jaksojen alkaminen, ja siksi nämä erilaiset toimet yhdessä voivat toimia positiivisesti.
HAAPAKOSKI Tämä tavoite tavata työtön kolmen kuukauden välein on hyvä. Sillä on etenkin korjattu tilastoja, eli työttömyys ei Suomessa päässytkään niin pahaksi kuin on kuviteltu.
Parantaako työllisyyttä se, että työtöntä uhataan tukien leikkauksella?
LAITINEN-PESOLA Ei sanktioilla uhkaaminen motivoi, mutta korostan, että tässä on myös kannustavaa elementtiä, pitää löytää tasapaino näiden välillä. Se miten säilytetään usko ja toivo, että etsimällä löytää ja saa palvelua, se on tärkeintä.
HAAPAKOSKI Jos työtön on ikään kuin tulosvastuullinen ja epäilyksen alainen, se on eettisesti ikävä piirre. Tämän olisi voinut toteuttaa toisinkin päin: eli jos olet aktiivinen, saat lisäbonuksena tuon 4,65 prosentin lisän… siinä olisi ihan erilainen viesti. Tuo 4,65 merkitsee paljon köyhälle ihmiselle, osalle hyvinkin lamaannuttavasti. Työttömän päivään voi kuulua rämpimistä byrokratian soissa ja elämä on arkista selviytymistä ihan päivittäisen ruuan saamisen suhteen. Keskusjärjestömme on isoimpia ruoka-avun jakajia, ja olemme huolissamme, miten työttömät pystyvät tämän asian kanssa pallottelemaan.
LAITINEN-PESOLA Varmasti se 4,65 prosenttia on joillekin iso raha, mutta tämä ei ole pelkästään leikkaava ratkaisu. Tarkastelujakson alussahan omavastuupäivät vähenevät, eli siinä kohtaa työttömyysturvan taso paranee. Jos mallin työllisyysvaikutus tulee olemaan 8 000 työpaikkaa, se on aika iso vaikutus. Työttömyys on suurin köyhyyden aiheuttaja, siksi toivon, että kaikki keinot kokeillaan.
Erään arvion mukaan työvoimaviranomaisilla pitäisi olla nelinkertaiset resurssit, jotta tämä malli toimisi. Miten resurssit riittävät?
HAAPAKOSKI Ruotsissa on Suomeen verrattuna kuusinkertaiset resurssit, vaikka työttömien määrä on samaa luokkaa. Resursseja tarvittaisiin aitoon vuorovaikutukselliseen kohtaamiseen, ja selvää on, että nyt resursseja on liian vähän. TE-palveluihin pitäisi investoida lisää.
LAITINEN-PESOLA Ihan varmasti tarvittaisiin lisää resursseja. Kun tehdään ja päivitetään työllistymissuunnitelmia, se on käsityötä. Toivon, että kun malli käynnistyy, seurataan paitsi vaikutuksia työllistymiseen, myös vaikutuksia TE-toimistoissa työskenteleviin ihmisiin. Toisaalta on tärkeää, että ei luoda liian byrokraattista mallia.
Asettaako aktiivimalli työttömät eriarvoiseen asemaan eri puolella maata?
LAITINEN-PESOLA Meillä on sosiaali- ja terveyspalveluissa samanlainen ongelma, ja koskaan tätä maata ei saada täsmälleen yhdenvertaiseksi. Uudellamaalla on mahdollisuuksia eri lailla, mutta sille ei mahda mitään, jos ihmiset pakkautuvat tänne ja työpaikat syntyvät tänne. Mutta minulla on tunne, että pienemmillä paikkakunnilla ihmiset ovat toisaalta vähän helpommin henkilökohtaisessa kontaktissa keskenään kuin suurilla paikkakunnilla.
HAAPAKOSKI Erilaisten kurssien mielekkyys riippuu henkilöstäkin, mutta myös siitä, missä ihminen asuu. Mitä pienempi paikkakunta, sitä haastavammat TE-palveluiden järjestäjien olosuhteet ovat – sillä lailla tämä kohtelee työttömiä eriarvoisesti. On hyvä, että painetta palvelujen tarjoajien suuntaan lisätään, jotta saadaan koottua tietoa, mitä on tarjolla ja mitä kukakin tekee. Olisi myös hyvä, jos palveluista voisi antaa palautetta, jotta tiedetään, missä työtöntä kohdataan oikealla tavalla.
LAITINEN-PESOLA Tähän ei ole oikeaa vastausta, koska eri paikkakunnilla on erilaisia palveluntuottajia. Jos työttömät kokevat, että heidät vain sysätään pakosta johonkin mistä ei ole mitään hyötyä, on kaikkien resurssien hukkaamista. Mutta jos on ollut pitkään työttömänä, kontaktit ja tietty päivärytmi voivat olla kadonneet. Jos jonkun kurssin kautta löytyy apua elämänhallintaan, vaikka itse kurssista ei ammatillisesti välttämättä hyötyisikään, sekin voi motivoida eteenpäin.
Oletteko saaneet mallista kommentteja suoraan työttömiltä?
LAITINEN-PESOLA Ei vielä kovin paljoa, ehkä siksi että vielä ei ole konkretisoitunut, mitä se tarkoittaa. Ylipäätään kun puhutaan kannustavuudesta ja sanktioista, suurella osalla suomalaisista on mielipide, miten tämä kuuluisi ratkaista. Jos työttömyydestä ei ole henkilökohtaista kokemusta, sitä helpompi on sanoa, miten se kuuluisi ratkaista.
Hallituksella on vireillä myös esitys, että työttömien pitää osoittaa aktiivisuuttaan tekemällä 12 työhakemusta kolmessa kuukaudessa. Mitä se edistää?
LAITINEN-PESOLA Henkilökohtaisesti en usko, että hakemusten tekeminen hakemusten vuoksi tuottaa hyötyjä. Se jos mikä päinvastoin lisää byrokratiaa, työnhakijoiden sekä myös työnantajien työtä, joille lävähtää koko ajan hakemuksia. Toivon, että tämä unohdetaan ja keksitään järkevämpi tapa.
HAAPAKOSKI Riippuu kunkin työnantajan saturaatiopisteestä, kuinka paljon kestää sitä aktiivisuutta. Työnantaja varmasti haluaa työnhakijoita, jotka ovat parhaita tehtävään, ei niitä, jotka eivät täytä edellytyksiä. Valitettavasti jo nyt TE-toimistoista lähetetään ihmisiä ehdolle tehtäviin, joihin heillä ei ole tosiasiallisesti toivoa sijoittua oikeasti. Se ei motivoi, se on kiusaamista. Se on tärkeää, että ihminen osaa korostaa oikeaa osaamistaan, niitä taitoja tarvitaan ja niitä on hyvä päivittää.
LAITINEN-PESOLA Olisikin tärkeämpää tarjota sellaisia palveluita, joissa opetetaan hakemaan työtä ja tekemään työhakemuksia.
Miten aktiivimallista saataisiin parempi malli?
HAAPAKOSKI Ensin pitää saada palvelujen henkilömitoitus oikeaksi, jotta tiedetään, mikä palveluiden tarve on. Ja parempi olisi, että kannustetaan antamalla plussaa siitä, jos tekee jotain hyvin, eikä rankaisemalla siitä, että ei pysty tekemään jotain.
LAITINEN-PESOLA Pitäisi ottaa asenne, että malli on mahdollisuus lisätä työllisyyttä. Mutta olen myös sitä mieltä, että pitää katsoa, että on resurssit palvella.
Työttömän aktiivimalli
– tästä on kyse
Hallitus haluaa työttömyysturvalain muutoksella kannustaa työttömiä työnhakijoita aktiivisuuteen.
Aktiivisuutta tarkasteltaisiin 65 päivän jaksoissa. Työttömyysturva pysyisi normaalina, jos työnhakija on työllistynyt kolme työpäivää jakson aikana tai osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin, kuten työvoimakoulutukseen tai työkokeiluun. Jos aktiivisuutta ei olisi riittävästi, työttömyysetuus heikkenisi 4,65 prosenttia 65 maksupäivän ajaksi.
Esityksessä työttömyyden alun omavastuupäivien määrä vähennetään seitsemästä viiteen.
Kritiikkiä on herättänyt se, että työpaikkoja, mielekästä koulutusta ja TE-toimistojen palvelua ei ole tarjolla riittävästi ja tasapuolisesti.
TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO
