Aluetoimisto on liitto pienoiskoossa

teollisuusliitto

Jukka Seppälä luotsaa jatkossakin Vaasan ja Keski-Suomen toiminta-aluetta Jyväskylän aluetoimistosta käsin. ”Jos jäsen tulee käymään tai soittaa aluetoimistoon, hänen asiansa voi olla mitä tahansa taivaan ja maan väliltä”, Seppälä kertoo.

Kun Jukka Seppälä siirtyi vuonna 1998 Metallityöväen liiton keskustoimistolta Helsingin Hakaniemestä aluetoimitsijaksi Jyväskylään, arveli hän tulevan työnsä olevan ”monipuolista hommaa”. Arvio osui oikeaan: tyypillistä työpäivää ei ole, ja työviikolla hän on mukana monenlaisessa.

Viikon aikana hän saattaa esimerkiksi tehdä kampanjatyötä, hoitaa jäsenten ja luottamushenkilöiden kysymyksiä ja ongelmia, kouluttautua, tehdä yhteiskuntavaikuttamista tai toiminnansuunnittelua sekä hoitaa esimiehelle kuuluvia rutiineja ja alueen tapahtumiin liittyviä järjestelyjä.

Liittofuusion valmistelu toi työnkuvaan oman lisänsä: Seppälä oli mukana työryhmässä, joka pohti järjestötoimintaa ja sen myötä myös aluetoimintaa. Aluetoimistojen roolia hän luonnehtii ”kuin liitoksi pienoiskoossa”. Erona on se, että alueella ollaan lähempänä seudun jäseniä, luottamushenkilöitä ja työpaikkoja. Esimerkiksi Vaasa–Keski-Suomen alueella asuu noin 35 000 teollisuusliittolaista.

– Jos jäsen tulee käymään tai soittaa aluetoimistoon, hänen asiansa voi olla mitä tahansa taivaan ja maan väliltä. Asiaa pyritään ratkaisemaan täällä meillä niin pitkälle kuin mahdollista. Jos taas joudutaan tekemään vaikkapa oikeusapuhakemus, asia siirtyy Helsinkiin hoidettavaksi, hän kertoo.

LISÄÄ VAIKUTTAMISTA JA JÄRJESTÄMISTÄ

Millaista se aluetoiminta sitten 1.1.2018 alkaen on? Seppälän mukaan alueilla säilyy niin edunvalvonta, järjestötoiminta kuin jäsenyys- ja kassapalvelutkin. Eri sopimusalojen osaamista tarvitaan mahdollisimman laajasti, mutta kun uudessa liitossa aloja on 33, ei jokaiseen sopimusalaan erikoistunutta henkilöä kuuden hengen toimistosta löydy. Yhteiskuntavaikuttamiseen Seppälä kaipaa lisää voimavaroja.

– Pitäisi olla enemmän yhteydenpitoa poliittisiin päättäjiin, virkamiehiin ja vaikkapa oppilaitoksiin. Lisäksi Teollisuusliiton pitää näkyä ja kuulua myös mediassa. Siinäkin on kyse siitä, että jäsenten ja koko teollisuuden asema yhteiskunnan kivijalkana vahvistuisivat, hän pohtii.

Lisää resursseja hän kaipaa myös järjestämistoimintaan. Käytännössä järjestäminen tarkoittaa sitä, että tietyn työpaikan työntekijöitä valmennetaan hoitamaan työpaikan edunvalvontaa ja ratkaisemaan asioita työpaikalla yhdessä. Seppälän mukaan etuna on, että se lisää aktiivisuutta ja aktiiveja ja tuo uusia jäseniä.

Niitä, jotka pelkäävät yhteisöllisyyden katoamista suuressa liitossa, hän haluaa rauhoitella. Ammattiosastoja kannustetaan edelleen tekemään yhteistyötä, ja aiemmin muodostuneiden porukoiden toivotaan pysyvän tiiviinä jatkossakin.

– Aluetoiminnassa löytyy paikkansa ihan varmasti kaikille jäsenille, jotka vain haluavat osallistua. Ensi vuoden tapahtumakalenterissa on paljon eri kohderyhmille suunnattuja tilaisuuksia ja koulutuksia. On nuorille, osastoaktiiveille, luottamushenkilöille, valtuutetuille ja ihan rivijäsenille sekä jäsenten perheille, hän listaa.

KOLMEN LIITON NÄKÖISTÄ TEKEMISTÄ

Teamilaisille aluetoimistot tulevat uutena asiana, mutta TEAMissakin on ollut aluetoimintaa. Pari vuotta ennen fuusiota liitossa lanseerattiin matalan kynnyksen Uutta virtaa -toiminta, jonka tavoitteena oli auttaa jäseniä verkostoitumaan yli työpaikka- ja osastorajojen sekä aktivoida myös uutta väkeä mukaan.

Käytännössä jäsenet järjestivät alueellisia tapahtumia varsin omatoimisesti alueensa suunnitteluryhmän johdolla ja kahden toimitsijakummin avulla. Seppälää innostaa malli, jossa jäsenet ottaisivat vetovastuun tapahtuman järjestämisestä ja markkinoinnista.

– Jotain sen tyyppistä olisi hyvä jossain vaiheessa saada mukaan uuteen liittoon, hän sanoo.

Aluepäälliköllä on hyvä tuntuma Keski-Suomen metallialan työpaikoista. Fuusion myötä työpaikkojen kirjo laajenee, ja hän haluaa mielellään tutustua myös uusiin yrityksiin ja jäseniin.

– Toivottavasti jäsenet vaikka kutsuvat käymään, koska vierailuhan on ihan paras tapa tutustua työpaikkoihin ja työntekijöihin, hän sanoo.

TEKSTI SIRPA TASKINEN
KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Sivun yläreunan kuvassa Jukka Seppälä keskellä, Ilkka Terimaa (vas.), Paula Ikonen, Eliisa Haimakka, Aila Hämynen ja Kirsi Hyvönen.

 

JUKKA SEPPÄLÄ

Aluepäällikkö

KOULUTUS Levyseppä-hitsaaja

TAUSTA Kotoisin Kuorevedeltä (nyk. Jämsä). Aktivoitui Metallityöväen liitossa luottamustoimien ja nuorisotoiminnan kautta.

TOIMITSIJAURA Metalliliiton nuorisotoimitsija 1991, Jyväskylän aluetoimistoon 1998, aluepäällikkö 2003

 

6 ALUETTA

1.1.2018 alkaen

Helsinki–Uusimaa, Varsinais-Suomi–Satakunta, Vaasa–Keski-Suomi, Savo-Karjala–Kaakkois-Suomi, Häme–Pirkanmaa ja Oulu–Lappi.

14 ALUETOIMISTOA

Paikkakunnittain: Vantaa, Kotka, Turku, Hämeenlinna, Tampere, Mikkeli, Varkaus, Jyväskylä, Pori, Vaasa, Oulu ja Tornio

 

Verkostoista Uutta virtaa

TEAMissa ammattiosastojen verkostoituminen ja yhteistyö on ollut vuosien 2016 ja 2017 painopiste. Yhteistyöllä on saatu toimintaan uutta virtaa ja on voitu jakaa hyviä ideoita. Yhteistä tekemistä yli osastorajojen on järjestetty monin paikoin jo aiemminkin, mutta parina viime vuonna tavoitteena on ollut vahvistaa olemassa olevia verkostoja ja synnyttää uusia.

Yhteistyön pohjaksi Suomi jaettiin viiteen löyhärajaiseen alueeseen. Alueille nimettiin kummit liiton toimistolta. Heidän tehtävänään on ollut toimia alueen aktiivien taustatukena. Kummien lisäksi alueille on nimetty jäsenten joukosta yhteyshenkilö ja suunnitteluryhmä, jotka ideoivat alueen toimintaa.

– Hyödyllisintä on ollut verkostoituminen, kertoo Joroisissa asuva Aki Kakriainen.

28-vuotias Kakriainen toimii logistiikkaoperaattorina Oy Woikoski Ab:n Varkauden toimipisteessä ja istuu ammattiosastonsa eli Woikosken Kemiantyöntekijöiden hallituksessa. Hän lähti vajaat kaksi vuotta sitten mukaan Savo–Karjalan Uutta virtaa -tapahtumaan kaverin yllyttämänä ja tuli heti valituksi alueen suunnitteluryhmään.

Uutta virtaa -tapahtumiin on ollut sangen matala kynnys. Myös hyödyt ovat ilmeiset.

– Jos tulee ongelmia, voin nyt soittaa ja kysyä neuvoa samanhenkisiltä ihmisiltä toisilla työpaikoilla.

– Jäsenet toivovat tällaista jatkossakin, rentoa yhdessä oloa ja yhdessä tekemistä, Kakriainen sanoo.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA PEKKA ELOMAA

 

LUE LISÄÄ SAMASTA AIHEESTA:

 

Isosta järjestöstä saatava paljon irti

Toimii, sanoo järjestäjä