Marko Rosqvist: ”Kansallisuuksien kirjo on huomioitava”

teollisuusliitto

Erityisaloilla työehtosopimukset on käännettävä usealle kielelle ja ulkomaalaistaustaisille on järjestettävä koulutusta, sanoo erityisalojen sektorin johtaja Marko Rosqvist.

Erityisalat on Teollisuusliiton monipuolisin sektori, ja luultavasti haastavin. Erityisalojen sektorin sopimusalat tulevat Teollisuusliiton kaikista kolmesta perustajaliitoista.

– Se tarkoittaa, että yhteistyön ja luottamuksen rakentaminen on aloitettava heti, painottaa erityisalojen sektorin johtaja Marko Rosqvist.

Sektorin jäsenmäärältään suurimman kokonaisuuden muodostavat graafisen teollisuuden työntekijät ja toimihenkilöt. Teollisuusliitossa on merkittävä määrä toimihenkilöitäkin, viestintäalan toimihenkilöt, joiden valtakunnallinen ammattiosasto on nimeltään Grafinet.

Graafinen ala tuo Teollisuusliittoon hienon ja syvän historiallisen kulttuuriperinnön. Suomen vanhin ammattiosasto, liitto, työttömyyskassa ja työehtosopimus ovat kirjatyöntekijöiden aikaansaannoksia. Tämä Tekijä-lehtikin on juuriltaan suomen vanhin ay-lehti, alkuperäiseltä nimeltään Gutenberg. Kirjatyöntekijät perustivat Gutenbergin jo vuonna 1893.

Toinen iso kulttuurinen asia on, että sektorin monilla sopimusaloilla on poikkeuksellisen paljon ulkomaalaistaustaisia jäseniä. Näin on muun muassa jakelualalla ja tekstiilihuoltoalalla eli pesuloissa. Puuliitosta tulleista aloista kansainvälisin on maatalousala, jolla valtaosa kesän sesonkityöntekijöistä tulee ulkomailta, muun muassa Ukrainasta ja Thaimaasta. Marjanpoimijat ovat suurimmaksi osaksi ulkomaalaisia. Puutarha-alan työt ovat erittäin kansainvälisiä ja väkeä tulee ainakin kymmenestä eri maasta. Metsäalalle virtaa runsaasti ulkomaista työvoimaa, erityisesti Puolasta ja Baltiasta.

– Esimerkiksi AlmaManu Oy:ssä jakelutöissä on 57 eri kansallisuuden edustajia, Rosqvist kuvaa.

– Kansallisuuksien kirjo täytyy huomioida edunvalvonnassa. Meidän sektorin toimitsijoiden kielitaito on poikkeuksellisen hyvä. Työehtosopimukset pitää kääntää ja ulkomaalaistaustaisille on järjestettävä koulutusta, hän listaa.

Rosqvist itse on vuosikymmeniä ollut mukana kansainvälisessä edunvalvonnassa. Hän on muun muassa toiminut IndustriALL Europen hallituksen ja tes-komitean jäsenenä, sekä Pohjoismaisen verkoston IN:in tes-komitean puheenjohtajana. Hänen kielitaitonsakin on vankka: kommunikointi sujuu parhaiten englanniksi, mutta hän osaa myös viroa, ruotsia, ranskaa ja venäjää.

Tulevien vuosien ja vuosikymmenten suuri tavoite on, ettei Suomeen synny kaksia työmarkkinoita, jossa alemman kastin muodostaisivat maahanmuuttajataustaiset. Teollisuusliitossa tämän taistelun eturintamassa on varmasti juuri erityisalojen sektori.

Jotta taistossa menestyttäisiin, täytyy pitää huoli siitä, että ulkomaalaistaustaiset saadaan järjestäytymään kunnolla.

TEKSTI TUOMO LILJA
KUVA KITI HAILA

 

ERITYISALOJEN SEKTORI

  • Kirjatyöntekijät: 6 113 jäsentä
  • Tekstiili- ja muotiala: 3 704 jäsentä
  • Metsäala: 1 671 jäsentä
  • Tekninen huolto ja kunnossapito: 1 569 jäsentä
  • Metsäkoneala: 1 374 jäsentä
  • Tekstiilihuoltoala: 1 281 jäsentä
  • Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet: 1 274 jäsentä
  • Puutarha-ala: 1 041 jäsentä
  • Jakajat: 922 jäsentä
  • Maaseutuelinkeinot: 784 jäsentä
  • Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusala: 283 jäsentä
  • Viher- ja ympäristörakentamisala: 227 jäsentä
  • Taimitarha-ala: 225 jäsentä
  • Turkisala: 113 jäsentä
  • Turvetuotantoala: 62 jäsentä
    Yhteensä: 20 713 jäsentä

Sektorilta valitaan 11 edustajaa Teollisuusliiton valtuustoon. Sektori neuvottelee 8 eri työantajaliiton kanssa.

 

Marko Rosqvist

Sektorijohtaja

TAUSTA

  • 1982 Tikkurila Oy, prosessioperaattori
  • 1984 Tikkurilan kemiantyöntekijöiden ammattiosaston puheenjohtaja
  • 1986 SAK Vantaan paikallisjärjestön puheenjohtaja
  • 1992 Kemianliiton hallitus
  • 1997 Kemianliitto (2010 alkaen TEAM), työehtosihteeri, muovituoteteollisuus ja kemiantuoteteollisuus

 

LUE LISÄÄ SAMASTA AIHEESTA:

 

Jyrki Virtanen: ”Kahvihuoneiden asiat saatava tes-pöytiin”

Toni Laiho: ”Edessä on tiukan analyysin paikka”

Jyrki Alapartanen: ”Kentän ja liiton yhteys ei saa katketa”