Työympäristöpäivä: Mitä vielä pitää kohentaa?

teollisuusliitto

Työympäristöpäiviä on pidetty jo 20 vuotta. Liiton asiantuntijat jalkautuvat kuuntelemaan ja kyselemään, miten yritykset ovat tehneet työympäristön kohentamiseksi ja missä yrityksen kannattaisi vielä petrata. Kunkin päivän aikana kierretään muutama kohteeksi valikoitunut yritys.

Yritykseen viedään päivitetty tieto määräyksistä ja ohjeista; niin työnantajalle kuin liiton luottamushenkilöille. Liiton verkosto lujittuu samalla kertaa, sillä parhaimmassa tilanteessa yrityskäynnillä on mukana myös paikallisen ammattiosaston edustaja.

Ennen työympäristöpäivää yritykseen on lähetetty jo etukäteen kyselylomake. Toiveena on, että työantaja- ja työntekijäpuoli täyttävät sen yhdessä ja pohtivat yhdessä myös ratkaisuja esiin nouseviin työympäristöongelmiin.

Lokakuussa 2017 käyntikierros tehtiin Länsirannikolle ja Varsinais-Suomeen. Tekijä hyppäsi työympäristöasiantuntija Mika Poikolaisen matkaan ja auton nokka käännettiin kohti Someroa.

Laukamo Group Oy:n pihalla Mika Poikolaista on vastassa vaihetyöntekijä Anne-Mari Toikka. Toikka kantaa kahdenlaista, isoa vastuuta; hän on sekä työsuojeluvaltuutettu että pääluottamusmies. Tehtaaseen kätkeytyy todellisuudessa kolme eri tehdasta. Laukamo näet valmistaa sekä elektroniikkaa että ohutlevy- ja muovituotteita. Työntekijöitä on 140, joista tuotannossa työskentelee 100. Konneveden silikonitehtaassa työskentelee 7 henkilöä.

Toimitusjohtaja Esko Lammervo (seisomassa) kertoo, että työllisyystilanne on nyt hyvä. ”Pakko on tehdä jotakin, jos tästä vielä lähdetään isompaan nousuun”, on puolestaan Harri Kurttilan arvio työnteon paineista. Kurttila on tehtaan työkaluhuoltaja, mutta myös ammattiosasto 315:n puheenjohtaja. Työt ovat tehtaalla lisääntyneet, mutta henkilöstö ei. Työaikapankkeja on yritetty hyödyntää työruuhkien purkamisessa. Tuotannon suunnittelija, työsuojelupäällikkö Iiris Räty iloitsee siitä, että työntekijät suhtautuvat myötämielellä töitten kiertämiseen, mikä tietysti alentaa rasitusvammojen riskiä. ”Meillä henkilökunta liikkuu tosi paljon, ei ole vakinaisia osoitteita.”

Toimitsija tuo työympäristöpäivänä mukanaan aina nipun sekä liiton että Työturvallisuuskeskuksen kaltaisten yhteistyökumppaneiden esitteitä. Myöhemmin Toikka toteaa, että konkreettisiin parannuksiin on aina helppo tarttua ja työnantaja suhtautuu parannusehdotuksiin suopeasti. Toikka sai hankkia mattoja osastolle, jolla tehdään viranomaispuhelinten kuoria. Osaston lattia on paljaaltaan liian kova seisomatyöhön. ”Näin vähän kevennettiin. Mutta henkisen puolen ongelmat, niiden ratkominen on paljon vaikeampaa.”

Vaihetyöntekijä Tiia Aarnisaari on juuri vaihtanut istumatyöhön. Osaston työntekijöille sähköpöydät olisivat erittäin tervetullut uudistus, sillä kaikki ovat eripituisia.

Nyt ollaan Kurttilan Harrin omassa valtakunnassa, työkaluvarastossa. Päivävuorolaiselle LEAN-systeemin mukanaan tuomat yhteiset aamupalaverit ovat mieluisia. Ne ovat Kurttilan mielestä sujuvoittaneet työn tekemistä tehtaalla. ”Nyt tietää jo aamusta, että esimerkiksi kello yksi minä tarvitsen tuon ja tuon. Pystyn hoitamaan asian valmiiksi.”

Työympäristöpäivän kierros on pysähtynyt laserointiin ja laitekokoaja Sari Jalavan pieneen, tiiviisti suljettavaan työhuoneeseen. ”Suojalasit tarvitsen, ovi on kiinni eikä valoa tule kuin tuolta katon rajan ikkunasta. Tällaiset olosuhteet tämä työni, pienien kappaleiden hitsaus tarvitsee. Kesällä tämä on ihan pätsi, varmasti on yli 30 astetta.” Työsuojelupäällikkö Räty kertoo, että kuumuusongelman ratkaisuksi on harkittu lämpöä tuottavan yksikön siirtämistä seinän taakse.

”Kyl on aika hienot nää olosuhteet, varsinkin kun on nyt tällainen hintava raitisilmamaski. Ennen käryt nousivat nenään.” Hitsaaja Mauri Saneri kertoo saaneensa raitisilmalaitteiston vuosi sitten. Työn alla ovat suurjänniteastiat ruostumattomasta teräksestä. Mies arvioi, että suurimmat kappaleet painavat 12–13 kiloa. Kaksivuorotyötä Saneri sanoo kyllä jaksavansa, mutta jokainen vuoro saisi olla lyhyempi. Työympäristöasiantuntija Poikolainen olisi nähnyt hitsarin päällä mielellään myös kunnolliset suojahaalarit.

Työympäristöpäivän tavoitteena on myös vahvistaa yrityksen työsuojelutoimijoiden yhteistyötä. ”Askel askeleelta. Ei tarvitse pelastaa koko maailmaa tai yritystä kerralla!” Tämä on Mika Poikolaisen ohje siitä, että asiat kannattaa laittaa kuntoon yksi kerrallaan. Laukamo Group on jo mukana liittojen yhteisessä Työkaari kantaa -hankkeessa. Luottamus ja usko yhteistyön voimaan kasvavat, kun suurellisten suunnitelmien sijasta pidetään huolta siitä, että luvattu asia, vaikka kuinka pieni, oikeasti laitetaan kuntoon.

Someron työympäristöpäivän toisessa kohdeyrityksessä, kolmenkymmenen työntekijän tilauskonepaja Kart Oy:ssä on positiivinen ongelma. Toimitusjohtaja Sakari Vuorensola kertoo olleensa juuri edellisenä päivänä kaupungin elinkeinopoliittisen työryhmän kokouksessa. ”Työvoiman saanti on haaste. Kaupunki on kaavoittanut tontteja yrityksille. Somero haluaa kasvaa. Mutta niin haluavat kasvaa Forssa ja Salokin. Mistä me saamme ammattitaitoista työvoimaa?” Yrityksen liikevaihto on äskettäin päättyneellä tilikaudella kasvanut neljänneksen edelliseen verrattuna ja juuri on otettu kahdeksan uutta työntekijää vakinaiseen työsuhteeseen.

Toimitsija Poikolainen tekee pistokokeen. Onko työnantaja huolehtinut koulutuksesta ja nimennyt trukkikuskit sääntöjen ja määräysten mukaisesti? Työnantajalle tuli nimeämisvelvollisuus, kun asetus astui voimaan. Pääluottamusmies Ville Laaksosen ei ole vaikea vastata kyllä. Trukkikuskiasiat ovat täysin kunnossa. Naurut remauttaa toimitsijan huomautus siitä, että eihän ajokorttikaan tosin vielä takaa ajotaitoa…

Työympäristöpäivä alkaa olla pulkassa. Konepajalla mietitään, miten ratkaista suurten hallien ikuisuuskysymystä eli ilmastointia. Pölyä ja käryä vielä riittää. Pitkäaikainen työsuojeluvaltuutettu Jami Kasurinen (oik.) sanoo kuitenkin tyytyväisenä, että ratkaisua yritetään miettiä koko ajan. ”Koneistuspuolella hallin uudistus on menossa ja koko hallin ilmanvaihdon päivitys yhdistetään siihen.” On viimeisen muistutuksen paikka. Taloon on tulossa viikoksi harjoittelija, läheisen koulun tyttöoppilas, joka suuntaa metallialalle. Poikolainen toteaa vain hivenen ilveilyä äänessään: ”Se viikkohan menee sitten perehdytyksessä työsuojeluun!”

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ

LUE LISÄÄ SAMASTA AIHEESTA:

 

Työympäristöyksikössä ollaan asioiden ytimessä

Tasa-arvo: ”Kohtele toista kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan”