Elinkeinoministeri Mika Lintilä: Työnantajat ja työntekijät yhdessä luomaan tekoälystrategiaa

Suomen tulee panostaa innovaatioihin ja tuotekehitykseen neljä prosenttia kansantuotteesta, ehdottaa Teollisuusliiton liittokokouksessa puhunut elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Lintilä pitää hyvänä uutisena, että pitkän hiljaiselon jälkeen robotiikka- ja laiteinvestoinnit ovat lähteneet Suomessa nousuun, ja Suomi pääsee kuromaan kiinni kilpailijamaihin vuosiksi venynyttä takamatkaa.

– Julkiset ja yksityiset tuotekehitys- ja innovaatiopanostukset ovat kasvu-uralla. Toivon, että molempien sektorien panostuksia voitaisiin kasvattaa niin, että ne panostavat yhdessä neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 20130 mennessä.

Lintilä ennustaa, että tekoälyn ja lisääntyvän robotiikan vaikutus tuottavuuteen ja työelämään tulee olemaan erittäin merkittävä.

– Haluan, että suomalaiset yritykset niin teollisuudessa kuin palveluissa uudistavat toimintaansa soveltamalla robotiikkaa ja tekoälyä. Meillä on tähän kansainvälisesti vertailtuna hyvät edellytykset.

– Tekoälyn ja robotiikan laaja käyttöönotto ja korkea osaaminen mahdollistavat sen, että voimme ylläpitää ja kehittää teollista työtä myös korkean kustannustason maassa.

PALKANSAAJAT JA TYÖNANTAJAT SAMAAN PÖYTÄÄN

Tekoäly-Suomen luomisessa tarvitaan Lintilän mielestä vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten välillä.

– Mielestäni toimialoilla olisi perusteltua käydä vuoropuhelua työnantajien ja palkansaajien kesken, siitä kuinka digitalisaatio ja tekoäly vaikuttavat alan tulevaisuuden näkymiin ja kuinka muutokseen voidaan varautua ennakoiden.

– Lisäksi osapuolten olisi mahdollista keskustella myös laajemmin tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisestä, joilla alan kasvua ja pärjäämistä parannetaan.

– Tämä voitaisiin kytkeä jo käynnissä oleviin hankkeisiin liitto- ja yritystasolla. Vuoropuhelun tuloksia voitaisiin hyödyntää myös politiikkalinjausten valmistelussa, Lintilä ehdottaa.

VALTIO LUOMAAN TALOUDELLISTA AKTIVITEETTIA

Lintilä linjasi puheessaan valtion uutta omistajapolitiikkaa. Ensi vuoden alussa toimintansa käynnistävä kehitysyhtiö Vake antaa hänen mukaansa uusia mahdollisuuksia elinkeinopolitiikkaan.

– Vakeen siirretään valtion omistuksessa olevia yhtiöitä, joissa valtiolla on finanssi-intressi. Toisen kokonaisuuden muodostaa tavoitteellinen uuden luominen. Toteutunut esimerkit uuden luomisesta on valtion investointi alustatalouteen eli sote-digiyhtiön perustaminen. Tavoitteena on muun muassa uuden taloudellisen aktiviteetin synnyttäminen Suomessa. Käytämme valtiota omistajana tilanteessa, joissa markkinaratkaisu ei ole viisas.

Lintilä kertoi aikovansa ensi vuoden alussa kutsua valtion määräysvallassa olevien yhtiöiden henkilöstön edustajat keskustelemaan siitä, mitä ajatuksia ja odotuksia heillä on valtion omistajapolitiikasta.

TEOLLISUUSLIITTO PERUSTETTIIN MURROSKOHTAAN

Lintilä vertasi Teollisuusliiton perustamista ammattiyhdistysliikkeen alkuaikaan. 1800-luvun teollistuvassa Suomessa ja nykyajassa on jotakin samaa.

– Suomen siirtyminen teollisuusyhteiskunnaksi oli aluillaan silloin, kun työntekijät alkoivat järjestäytyä. Teollisuusliitto on perustettu vastaavassa yhteiskunnallisessa murroskohdassa. Teollisuusliiton perustaminen tuo vahvan toimijan työmarkkinoille.

Lintilä halusi toivottaa Teollisuusliitolle tuloksekasta taivalta työmarkkinaosapuolena rakentamassa suomalaista hyvinvointia.

– Vastuullisuus näkyy jo alkaneella työmarkkinakierroksella.

TEKSTI JARI ISOKORPI   KUVAT JYRKI LUUKKONEN

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja elinkeinoministeri Mika Lintilä keskustelivat Teollisuusliiton ylimääräisen liittokokouksen yhteydessä järjestetyn tulevaisuusseminaarin aikana.