Menikö viesti perille?

Vakiin­tu­nut seli­tys toimin­nal­lis­ten tavoit­tei­den saavut­ta­matta jäämi­selle on vies­tin­nän epäon­nis­tu­mi­nen. Näin sanot­taessa anne­taan ymmär­tää, että kaikki oli muuten kunnossa, mutta viesti ei tavoit­ta­nut kohde­ryh­määnsä halu­tulla tavalla.

Kun asioita penkoo syvem­mältä, on vies­tin­nän väite­tyn epäon­nis­tu­mi­sen taus­talla taval­li­sesti muita syitä. Esimer­kiksi epätarkka tilan­ne­kuva, keske­ne­räi­sesti määri­tel­lyt tavoit­teet, hatara suun­nit­telu, puut­teel­li­nen käsi­tys käytet­tä­vissä olevista resurs­seista tai vail­li­nai­sesti toteu­tettu toiminta.

Toisaalta taval­lista on se, että toimin­nal­lis­ten tavoit­tei­den saavut­ta­mi­seksi tarvit­ta­vat pohja­työt on taiten tehty, mutta niistä kertova sanoma on epäsel­västi muotoiltu tai se jää vaja­vai­sesti vies­ti­te­tyksi. Esimer­kiksi siksi, että vies­tin kertoja olet­taa omien itses­tään selvyyk­siensä olevan päivän­kir­kasta ja ajatuk­sel­li­sesti jaet­tua tietoa myös ylei­söl­leen. Näin asia ei kuiten­kaan usein ole. Sen sijaan tyypil­li­sem­pää on se, että vies­tin vastaa­not­ta­jilla ei kyseistä tietoa ole, tai että sillä ei ole ollut sijaa heidän ajat­te­lus­saan tai maail­man­ku­vansa rakentumisessa.

Riski vies­tin­nän epäon­nis­tu­mi­selle on aina olemassa. Se on olemassa silloin, kun vuoro­vai­ku­tuk­sen osapuo­let käyt­tä­vät yhteistä äidin­kieltä, ja koros­tu­neesti silloin, kun tietoja yrite­tään välit­tää kaikille osapuo­lille vieraalla kielellä. Jälkim­mäi­nen on yleis­tyvä tilanne suoma­lai­silla työpai­koilla. Samalla se on kehi­tys­kaari, joka ei näytä olevan riit­tä­vällä tavalla hallinnassa.

Ohjeis­tuk­sia ja opas­tuk­sia tarjoil­laan työpai­koilla liian usein vain vieraalla kielellä, tyypil­li­sesti englan­niksi tai sitten englan­nista alkeel­li­sesti suomeksi tai jolle­kin muulle kielelle kään­net­tynä. Se on vaaral­lista riskin­ot­toa. Mitä vähem­män ohjeista ymmär­re­tään, sitä enem­män tehtä­vät ovat taipu­vai­sia siir­ty­mään yrityk­sen ja ereh­dyk­sen kautta hoidet­ta­viksi. Riskit liene­vät suurim­mil­laan uusien työn­te­ki­jöi­den pereh­dyt­tä­mi­sessä. Tulok­kai­den moti­vaa­tio osaa­mi­sen näyt­tä­mi­selle tapaa olla korkea, mihin liit­tyen alttius täsmen­tä­vien kysy­mys­ten esit­tä­mi­selle voi olla matala. Toisaalta into kysellä hiipuu, jos alku­pe­räi­nen viesti on vaikeasti hahmo­tet­ta­vissa tai käsittämätön.

Toimin­taa työpai­koilla ei voida pääs­tää tai jättää ontu­van vies­tin­nän varaan. Sen sijaan on nähtävä, että ymmär­ret­tävä kieli on turval­li­suu­den, tehok­kuu­den ja työssä viih­ty­mi­sen perusta.

Konei­den turval­li­suu­desta anne­tun asetuk­sen mukaan Suomessa mark­ki­noille saatet­ta­vien tai käyt­töön otet­ta­vien konei­den tieto­jen, varoi­tus­ten ja ohjei­den on aina oltava suomen ja ruot­sin kielellä. Se on hyvä lähtö­kohta työpaik­ko­jen kehit­tä­mi­selle kohti kaikille työn­te­ki­jöille helposti ymmär­ret­tä­vää kielen käyttöä.

PETTERI RAITO
Päätoi­mit­taja

LUE MYÖS: Suomeksi, kiitos! Meillä on oikeus omaan kieleemme – vieras kieli tuo työpai­koille riskejä (13.12.2019)