Det finns 5 gram kobolt i varje mobilbatteri – här kommer industriparken i Karleby med i bilden

Freeport Cobalt är en viktig arbetsgivare i Karleby. I produktionen arbetar fler än 100 medlemmar i Industrifacket.

13.10.2020

Företaget, som är verksamt på industriområdet i Karleby, hör fortsättningsvis till de största aktörerna i branschen – förädling av kobolt. Det är inte allt för länge sedan företaget var den största industriella aktören i den internationella produktionskedjan.

Kineserna har kommit med i koboltförädlingen, vilket skurit ner på företagets marknadsandelar. Det spelar också in att en stor andel av företaget gick ifjol över i Umicores ägo. Freeport är ett amerikanskägt bolag, medan Umicores ägare finns i Belgien.

FREEPORT COBALT OY

GRUNDAT Inledde verksamheten i nuvarande form 2013 och delades ifjol i två företag Freeport Cobalt Oy och Umicore Finland Oy. Outokumpu inledde förädlingen i Karleby 1968.

HEMORT Karleby

PRODUKTION Koboltförädling: finpulver och kemikalier

PERSONAL 191, i produktion 109

OMSÄTTNING Uppskattningsvis 200 milj euro (2020)

Den så kallade Precursor-avdelningen ägs idag av Umicore. Det som kännetecknar de laddbara batterierna är att de innehåller förutom kobolt också nickel och mangan.

– Vi hade folk som varit arbetskompisar i 25 och samåkt till jobbet. Mitt i allt skulle en av dem till Umicore medan den andra stannade här på Freeport. Det var en stor chock för många anställda. Det som var bra var det att vi snabbt efter företagsköpet fick veta vem som skulle vart, säger Juha Hassel, huvudförtroendeman för de anställda inom produktionen på Freeport Cobalt.

Elektriker Tino Kiviniemi har jobbat i två år på Freeport. Dörren öppnades genom sommarjobb i firman.

Inga jobb gick förlorade i samband med förändringarna, berättar Hassel. Före delningen jobbade runt 450 personer på företaget.

I dagens läge är det runt 190, av dem 109 i produktionen. Hassel berättar att omställningen skapade nya arbetstillfällen på både Umicore och Freeport. Drygt 15 jobb på Freeport.

– Det öppnades nya jobb bland annat för elektriker inom underhållet, säger Hassel.

Kobolt utgör en viktig beståndsdel bland annat i litiumbatterier som används i mobiltelefoner, datorer och elbilar.

Bland Freeports kunder finns därför de flesta batteritillverkarna. De vill ha kobolten i pulverform, koboltsulfat eller koboltoxid.

Huvudförtroedeman Juha Hassel.

Från hamnen i Yxpila inleder den förädlade kobolten färden ut på världsmarknaden. Enligt chef för administration och utveckling Thomas Slotte räcker innehållet i en container till för batterier för fyra miljoner mobiltelefoner.

– Det finns runt fem gram kobolt i ett litiumbatteri för smarttelefoner, säger Slotte.

Utvecklingschef Thomas Slotte berättar att ett telefonbatteri innehåller runt fem gram kobolt.

VIKTIG ARBETSGIVARE

Slotte säger att man på Freeport Cobalthoppas på att bägge företag kommer att klara sig.

– Det är massan som gör oss lönsamma, säger Slotte.

Kobolt skeppas i olika former från Karleby förutom till batterifabriker, också för att svara på efterfrågan inom pigment- och katalytindustrin.

Jukka-Petri Harju är något av en veteran inom koboltförädlingen med 25 år bakom sig på storindustriområdet i Karleby. Det har blivit såväl jobb med att sköta underhåll som att sköta processen.

– Jobbet är okej, åtminstone dagskiftet. Och för mig är jobbet hela tiden dagsskifte, om man inte hoppar in för någon annan, säger Harju.

En av avigsidorna med jobbet är att det kan bli rätt så dammigt. Processopeeratör Jukka-Petri Harju skyddar sig enligt regler och anvisningar.

Harju kommer ihåg coronavåren som för Freeports del förlöpte rätt så bra. Gänget på Harjus avdelning delades i tre grupper som alla jobbade separerade från varandra.

– Det var 4–6 arbetskamrater i ett team. Vi hade förberett oss väl inför coronan.

En av nacksidorna med jobbet på Freeport är dammet. Det förutsätter att man tar skyddandet av personalen mot det skadliga och till och med cancerframkallande koboltdammet på allvar.

Den långa raden motoriserade skyddsmasker i ett av mötesrummen talar sitt tydliga språk. Hassel intygar att prislappen ligger på runt 2 000 euro per skyddsmask.

Varje anställd kommer inom kort att få ta en sådan skyddsmask i bruk. Hittills har man kört på med icke-motoriserade varianten. Skyddsfaktorn ligger ändå på en högsta möjliga, det vill säga P3, berättar Harju.

– De är också riktigt bra, säger Harju.

HÖGLJUTT, VARMT OCH DAMMIGT

Man utför också regelbundna dammätningar och följer noggrant med personalens hälsa. Det görs mätningar på inomhusluften, men också urinprover på de anställda för att mäta kobolthalten. Det finns också andra utmaningar för arbetarskyddet.

– Värmen kunde tidigare stiga upp till 40 grader, men nu har vi luftkonditionering och hallen blir sval på ett helt annat sätt än tidigare, säger Harju.

Kobolten lämnar Freeport i Karleby ofta i pulverform.

De globala handels- och industrinätverken innebär ofta att personalen inte alltid vet om var den slutliga produkten sist och slutligen hamnar.

Lika lite kan – eller vill – chef för administration och utveckling Slotte berätta om kundkretsen.

– Vår produkt går inte direkt till batteritillverkarna, utan till de industriföretag som tillverkar katodmaterialet i batterierna.

För tillfället är batteritillverkningen koncentrerad till Asien och främst Japan, Kina och Sydkorea. Det finns fabriker i Europa men i volym kommer man långt efter.

Kobolt som förädlats i Karleby finns högst sannolikt att finna i de stora mobiljättarnas produkter. Det kommer fram bland annat i att Apple nämner enheten i Karleby i företagets rapport om företagsansvar.

Om en olycka inträffar måste hjälpen finnas vara nära till hands.

INGEN BRIST PÅ ARBETSKRAFT

Hassel berättar att ungdomar inte nödvändigtvis vet så mycket om hur det är att jobba inom den kemiska processindustrin. Det har ändå inte varit någon brist på folk som vill jobba här.

– Nyligen hade vi 15 lediga jobb här. Visst fick vi välja de bästa, säger Slotte.

Företagen på industriområdet samarbetar med utbildningsenheter på andra stadiet, yrkeshögskolor och universitet i Karlebynejden och Uleåborg. Det har i sin tur gjort att flera unga känner till företaget, berättar personalchef Katriina Rekilä.

Personalchef Katriina Rekilä visar upp personalens nya motoriserade andningsskydd.

Alla anställda som jobbar inom produktionen på de tiotals linjerna har titeln processkötare.

– Vi byter linjer hela tiden och sen går man till nedre våningen och packar. Alla lär sig allt och rotationen gör jobbet behagligare, säger Hassel.

En av de yngsta anställda på Freeport är Matias Ström, 27 år. Han har jobbat på läroavtal i ett år och fick nyligen veta om en förlängning på två år.

– Jag tycker mycket om det här stället och trivs bra. För tillfället packar jag, men för det mesta byter vi arbetsuppgifter.

Matias hoppas att han även i framtiden skulle få jobba på Freeport.

– Jag skulle inte ha något mot det, säger Ström och fortsätter packa koboltsulfat i säckar som rymmer ett ton.

Matias Ström ser sin framtid på Freeport.

BRANSCHBYTARE

En stor del av de anställda på Freeport Jag studerade till bilmekaniker i yrkesskolan, men jag har inte jobbat en endaste dag med det.Cobalt har jobbat i andra branscher innan de kom till Freeport Cobalt.

Det gäller även för huvudförtroendeman Hassel och arbetarskyddsfullmäktige Risto Willman.

– Jag studerade till bilmekaniker i yrkesskolan, men jag har inte jobbat en endaste dag med det. Jag jobbade med kött i flera år, senast på Snellmann i Jakobstad i drygt tio år. Sedan började jag fundera över om jag verkligen vill stå vid bandet resten av livet, berättar Willman.

Teemu Lagren (i bakgrunden) och Frank Hagström ser till att produktionsprocessen löper bra.

Willman lämnade livsmedelsbranschen för vuxenutbildning och en yrkesexamen i processindustri.

– Jag kom till Freeport på praktik i slutet av 1999. Sen tog jag en avstickare på ett och ett halvt år till kemikalietillverkaren Kemfine och kom tillbaka till Freeport 2004. På den vägen är jag fortfarande, säger Willman.

Hassel har däremot 24 år bakom sig av jobb vid krogdörren som ordningsvakt och inom mentalvården på sluten avdelning. Koboltförädling har varit hans huvudsyssla i femton år. Han började jobba på dåvarande OMG Chemicals år 2005.

Jag studerade till bilmekaniker i yrkesskolan, men jag har inte jobbat en endaste dag med det, säger arbetarskyddsfullmäktige Risto Willman. 

TEXT JOHANNES WARIS
FOTO JOHANNES TERVO

REPORTAASI: Koboltin jalostus työllistää Kokkolassa

Koboltin jalostaja Freeport Cobalt on merkittävä työllistäjä Kokkolassa. Tuotannossa tekee työtään yli sata teollisuusliittolaista.

KUVA YLLÄ: Prosessityöntekijä Jukka-Petri Harju katselee Freeport Cobaltia pitkällä perspektiivillä. Työura yrityksessä alkoi jo 25 vuotta sitten edellisen omistajan leivissä.

23.9.2020

FREEPORT COBALT OY

PERUSTETTU Aloitti nykymuodossaan 2013. Jakautui viime vuonna yrityskaupan seurauksena kahteen yhtiöön; Freeport Cobalt Oy:hyn ja Umicore Finland Oy:hyn.
KOTIPAIKKA Kokkola
TUOTANTO Kobolttijalosteita: hienopulvereita ja kemikaaleja
HENKILÖSTÖ 191, joista tuotannossa 109
LIIKEVAIHTO Vuoden 2020 arvio noin 200 milj. euroa

Sähköasentaja Tino Kiviniemi on ollut Freeportilla töissä pari vuotta. Sitä ennen 24-vuotias Kiviniemi pyörähti yrityksessä myös kesätöissä.

Kokkolan suurteollisuusalueella toimiva koboltin jalostaja Freeport Cobalt Oy lukeutuu edelleen toimialansa isoihin yrityksiin. Ei kovinkaan kauan sitten yhtiö oli vielä jopa suurin teollinen toimija koko maailman koboltinjalostuksen tuotantoketjussa.

Kiinalaisten mukaantulo myös koboltinjalostukseen on pienentänyt yrityksen markkinaosuutta aikaisemmasta. Osansa oli myös toki myös siinä, että yhtiöstä iso siivu siirtyi viime vuoden lopussa yrityskaupan myötä Umicore-nimiselle yhtiölle. Freeportin omistuspohja on Yhdysvalloissa, Umicoren Belgiassa. Ladattaviin akkuihin suuntautuva niin sanottu Precursor-osa yrityksestä on nyt Umicorella. Niissä akuissa käytetään tyypillisesti ainesosina koboltin lisäksi nikkeliä ja mangaania.

– Oli työkavereita, jotka olivat tehneet työtä yhdessä 25 vuotta ja kulkeneet työmatkat samalla autolla. Yhtäkkiä toinen menikin Umicoren puolelle, ja toinen jäi tänne. Se oli työntekijöille tavallaan suurin shokki, että kuka menee mihinkin ja kuka jää tänne. Hyvää oli kuitenkin se, että tieto kunkin tulevasta työpaikasta tuli kiitettävän nopeasti yrityskaupan jälkeen, Freeport Cobaltin tuotantotyöntekijöiden pääluottamusmies Juha Hassel sanoo.

Freeport Cobaltilla suojautuminen kannattaa ottaa tosissaan, sillä kobolttipöly voi mahdollisesti aiheuttaa syöpää. Pääluottamusmies Juha Hassel työskentelee myös tuotannossa – ja aina suojaimet päällä.

Yritysten jakautumisen seurauksena työpaikkojen menetyksiä ei Hasselin mukaan tullut. Ennen yrityskauppaa Freeportilla työskenteli kaikkiaan noin 450 ihmistä. Kaupan myötä yrityksessä tekee työtään nyt reilut 190 henkeä, joista 109 tuotannon puolella. Loput työntekijät siirtyivät Umicorelle. Yrityskauppa synnytti pikemminkin uusia työpaikkoja niin Umicorelle kuin Freeportille. Jälkimmäiselle reilut 15.

– Uusia paikkoja tuli muun muassa kunnossapitoon, instrumentti- ja sähkömiehille, Hassel kertoo.

Koboltti on yksi tärkeä ainesosa muun muassa litiumoksidiakuissa, joita käytetään esimerkiksi matkapuhelimissa, kannettavissa tietokoneissa ja sähköautoissa. Freeport Cobaltin yksi merkittävimmistä asiakasryhmistä onkin akkuteollisuudessa. Sinne lähtevä koboltti on pulverimaisessa muodossa ja koostumukseltaan joko kobolttisulfaattia tai kobolttioksidia.

Suurteollisuusaluetta halkovien junanraiteiden päässä siintävästä Ykspihlajan satamasta lähtee meriteitse maailmalle 20 000 kilon painoisia kobolttijalostekontteja. Yhden kontin sisältö riittää yrityksen kehitys- ja hallintojohtajan Thomas Slotten mukaan kaikkiaan neljän miljoonan kännykän akun tarpeisiin.

– Yhdessä älypuhelimen litiumoksidiakussa on kobolttia noin viisi grammaa, Slotte kertoo.

Freeport Cobaltin kehitys- ja hallintojohtaja Thomas Slotte.

MERKITTÄVÄ TYÖLLISTÄJÄ

Slotten mukaan Freeport Cobaltilla toivotaan kumpaisenkin yrityksen menestymistä.

– Massan suuruus tekee meistä kannattavan.

Ennen tuoreinta yrityskauppaakin koboltin jalostuksen omistajuudet Kokkolassa ovat vaihtuneet. Pääluottamusmies Hassel kertaa lyhyesti historian: Ensimmäinen jalostuksen aloittanut yritys oli Outokumpu Oy, jonka kobolttituotanto Kokkolassa alkoi vuonna 1968. Vuonna 1993 yritys siirtyi amerikkalaisomisteiselle OM Group Inc:lle, ja vuonna 2013toiselle amerikkalaisyhtiölle – eli nykyiselle omistajalle – Freeport-McMoRan Inc:lle.

Yritys on aina ollut merkittävä työllistäjä – oli omistajana toiminut kuka tahansa.

Paitsi akkuteollisuuteen, lähtee jalostettua kobolttia eri muodoissaan Kokkolasta myös kovametalli- ja pigmentti- sekä katalyyttiteollisuuteen.

Pitkän pätkän yrityksen vaiheista on nähnyt Jukka-Petri Harju, joka on tienannut elantonsa suurteollisuusalueen koboltin jalostuksessa jo 25 vuotta kahden eri työnantajan leivissä. Työnkuvaan mahtuu sekä prosessinhoitoa että huoltotyötä. Harjun työosastolla koboltti jalostetaan maailmalle lähteviksi lopputuotteiksi.

Yksi työn varjopuolista Freeportilla on se, että työ on pölyistä. Prosessityöntekijä Jukka-Petri Harju suojautuneena.

– Työ on oikein OK, ainakin päivävuorossa. Ja ilman tuurauksia se on päivävuoroa aina, Harju sanoo.

Harju kertoo kevään korona-ajoista Freeportissa Harjun työosaston porukka jaettiin kolmeen osaan, joista kussakin tehtiin työtä muista osista erillään.

– Yhdessä työporukassa oli 4–6 kaveria. Hyvin oltiin koronan varalta varauduttu.

Yksi työn varjopuolista Freeportilla on se, että työ on pölyistä. Suojautuminen terveydelle haitallisen ja mahdollisesti jopa syöpää aiheuttavan kobolttipölyn varalle on kuitenkin hoidettu yrityksessä kiitettävästi.

Tästä osoituksena on hankittu moottoroituja suojainmaskeja, joiden hinnaksi Hassel kertoo toistatuhatta euroa kappaleelta. Noita suojaimia tulee lähitulevaisuudessa jokaisen työntekijän käyttöön. Tähän asti on menty osin ei-moottoroiduin suojaimin, joiden suojausluokka on kuitenkin ollut kaikkein korkein, eli P3.

– Hyviä ovat nekin suojaimet, Harju kertoo.

Silmäsuihkun on pakko olla saatavilla heti, jos kobolttikemikaaleja joutuu silmään.

MELUISTA, PÖLYISTÄ JA LÄMMINTÄ

Freeportilla tehdään myös jatkuvia pölymittauksia, ja työntekijöiden terveyttä seurataan. Pölytasoa mitataan tuotantotilojen ilmasta, ja työntekijöiden virtsoja seulotaan kobolttipitoisuuksien mittaamiseksi. Melulta ja lämmöltäkään ei työssä voi välttyä. Meluntorjunnassa auttavat kuulosuojaimet.

– Lämpö saattoi nousta tuotantohallissa yli neljäänkymmeneen asteeseen, mutta nyt kun saatiin ilmanvaihto, halli jäähtyy aivan eri lailla, Harju jatkaa.

Globaalin teollisuuden, jonka tuotteiden kauppaa käydään ympäri maailmaa, tunnistaa yleensä sitä, että työntekijät eivät aina tiedä, mihin lopputuotteet päätyvät. Yhtä vähän pystyy – tai tahtoo – Freeportin asiakaskunnasta kertomaan myöskään kehitys- ja hallintojohtaja Slotte. Iso osa asiakkaista on joka tapauksessa akkuteollisuudesta.

Teemu Lagrenilla (taustalla) ja Frank Hagströmillä riittää työtä varmistaa valvomossa, että tuotantoprosessi pelaa kuten pitää.

– Suoraan akkuja tarvitseville loppuasiakkaille meiltä ei mene mitään. Meidän kobolttimme lähtee akkujen katodimateriaalia tarvitsevalle teollisuudelle, josta se menee seuraavaan vaiheeseen, eli katodin ja anodin yhdistäville valmistajille.

Akkuteollisuutta on Japanissa, Kiinassa ja Koreassa. Euroopassakin sitä on, ei tosin vielä isommassa mittakaavassa. Suurille mobiililaitevalmistajille Kokkolassa jalostettua kobolttia päätyy mitä todennäköisemmin, sillä amerikkalainen Apple mainitsee Kokkolan yksikön yhteiskuntavastuuraportissaan.

Jos tieto ei herkkien asiakkuussuhteiden johdosta aina välttämättä välity ulkopuolisille, kulkee se pääluottamusmies Hasselin mukaan sen sijaan kiitettävästi työnantajan ja työntekijöiden välillä asiasta kuin asiasta.

Kobolttipölyn kulkeutumista valvomoon pyritään estämään kenkäsuojaimien ja tarramattojen avulla.

TYÖVOIMAA LÖYTYY

Hassel kertoo, että nuoret eivät välttämättä tiedä kemian prosessiteollisuudesta kovinkaan paljon. Heitä saattaa kiinnostaa enemmän esimerkiksi peliala ja siihen liittyvä koodaustyö. Työntekijöitä on kyllä Freeportillekin silti tulossa.

– Hiljattain avoinna oli 15 työpaikkaa. Kyllä me saimme valita tulijat, Slotte sanoo.

Tunnettuutta myös nuorten parissa on lisätty henkilöstöpäällikkö Katriina Rekilän mukaan tekemällä muiden suurteollisuusalueen yritysten kanssa tiivistä yhteistyötä niin Kokkolan seudun kuin Oulun ammatti- ja ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen kanssa.

Henkilöstöpäällikkö Katriina Rekilä esittelee hiljan saatuja moottoroituja pölysuodattimia, jotka tulevat nyt jokaisen tuotantotyöntekijän käyttöön.

Freeport Cobaltin kemikaalipuolen kymmenkunnan ajolinjan kaikki työntekijät työskentelevät prosessinhoitajan ammattinimikkeellä.

– Ajolinjoja vaihdetaan jatkuvasti ja sitten mennään alakertaan pakkaamaan. Kaikki osaavat kaiken, ja työnkierto lisää työn mielekkyyttä, Hassel kertoo.

Yksi Freeportin nuorimmista työntekijöistä on 27-vuotias Matias Ström. Vuoden mittaisella oppisopimuksella työskennelleelle Strömille tuli hiljattain vuoden jatkopesti. Freeportille Ström tuli Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskuksesta.

Matias Ström on Freeport Cobaltin nuorimpia työntekijöitä. Vuoden oppisopimusjakso on vaihtunut vuoden määräaikaisuuteen.

– Miten oma työtilanne kehittyy jatkossa, sitä en tiedä vielä, Ström kertoo.

– Oikein paljon tykkään paikasta, ja olen viihtynyt täällä. Tällä hetkellä pakkaan, mutta muuten työtä vaihdellaan, ja jokainen tekee kaikenkaisia hommia.

Ström toivoisi olevansa töissä Freeportilla myös tulevaisuudessa.

– Sitä vastaan ei minulla olisi mitään, Ström sanoo ja jatkaa kobolttisulfaatin pakkaamista tuhannen kilon vetoisiin säkkeihin.

Freeport Cobalt valmistaa kobolttijalosteita eli hienopulvereita ja kemikaaleja.

 

ALANVAIHTAJIA

Osa Freeport Cobaltilla työskentelevistä ihmisistä on aiemmin työskennellyt tyystin eri alan töissä. Hyvästä esimerkistä käy sekä yrityksen tuotantotyöntekijöiden pääluottamusmies Juha Hassel että työsuojeluvaltuutettu Risto Willman.

– Opiskelin ammattikoulussa autonasentajaksi. Niitä hommia en tehnyt kuitenkaan päivääkään, vaan toimin lihanleikkaajana useamman vuoden. Viimeksi Snellmanilla Pietarsaaressa kymmenkunta vuotta. Sitten rupesin miettimään, onko minun pakko seisoa nauhan vieressä lopun elämääni, Willman kertoo.

Työsuojeluvaltuutettu Risto Willman (vas.) ja pääluottamusmies Juha Hassel tulivat aikanaan Freeport Cobaltille täysin eri alan töistä.

Liukuhihnan äärellä tapahtunut lihanleikkaajan työ vaihtui työvoimapoliittiseen koulutukseen ja prosessinhoitajan ammattitutkintoon.

– Freeportille tulin vuoden 1999 lopussa työharjoitteluun. Välillä kävin puolentoista vuoden lenkillä hienokemikaaleja valmistavalla KemFinellä, ja takaisin Freeportille menin 2004. Sillä tiellä ollaan edelleen, Willman kertoo.

Hasselin taustalta taas löytyy reilut 24 vuotta jatkuneet ravintolan ovimiehen ja sairaalan suljetulla osastolla tapahtuneet mielenterveyshoitajan työt. Koboltin jalostuksen Hassel aloitti koulutuksen kautta vuonna 2005 silloisella OMG Chemicalsilla.

”Opiskelin ammattikoulussa autonasentajaksi. Niitä hommia en tehnyt kuitenkaan päivääkään”, työsuojeluvaltuutettu Risto Willman kertoo.

TEKSTI JARI HAKALA
KUVAT JOHANNES TERVO