KORONAKRIISI: Teol­li­suus­lii­ton erikois­tut­kija Timo Eklund: ”Kaikki riip­puu siitä, miten epide­mia saadaan hoidettua”

”Työl­li­syys ei laske niin pahasti kuin teol­li­suus­tuo­tanto tulee laske­maan koro­na­vi­ruse­pi­de­mian seurauk­sena”, kertoo Teol­li­suus­lii­ton tutki­musyk­si­kön talous­en­nus­teesta erikois­tut­kija Timo Eklund.

8.4.2020

Teol­li­suus­lii­ton erikois­tut­ki­jan Timo Eklun­din mukaan valtion krii­si­tu­kien jakoon pitää saada sellai­set sopi­muk­set, ettei­vät rahat valu yritys­ten osinkoihin.

– Krii­sissä teol­li­suus joutuu yleensä kärsi­mään enem­män kuin talous koko­nai­suu­des­saan. Esimer­kiksi Peller­von talous­tut­ki­muk­sen ja Etlan varsin johdon­mu­kai­silta vaikut­ta­vien analyy­sien mukaan Suomen brut­to­kan­san­tuote supis­tuisi tänä vuonna viiti­sen prosenttia.

– Tutki­musyk­si­köl­lämme on kolme erilaista näky­mää vuodelle 2020. Vuosi­ta­solla opti­mis­ti­sim­man arvion mukaan teol­li­suus­tuo­tanto supis­tuisi 11 ja synkim­män ennus­teen mukaan 24 prosent­tia. Mutta työl­li­syys ei laske yhtä paljon.

Tutki­musyk­sikkö enna­koi, että vuosien 2008–2009 talous­krii­siin verrat­tuna tuotan­non ja työl­li­syy­den notkah­dus on vielä rajumpi – mutta niin on nousu­kin. Jo kesällä 2020 kaikki näyt­tää valoi­sam­malta. Opti­mis­ti­sim­man ennus­teen mukaan Suomessa tuotanto on vanhoilla uril­laan jo tämän vuoden loka­kuussa. Tutki­musyk­si­kön synkim­mässä ennus­teessa tuotanto on vuoden 2021 maalis­kuussa 10 prosent­tia mata­lam­malla tasolla kuin mitä se olisi ilman koronavirusepidemiaa.

– Etupäässä kaikki riip­puu siitä, miten epide­mia saadaan hoidet­tua Suomessa ja muualla. Miten nopeasti saadaan lääk­keitä ja miten saadaan hoito­hen­ki­lö­kun­taa – niin, ylipäänsä lääketieteestä.

TUOTANNOSTA TULLUT HÄIRIÖHERKKÄÄ

Koko 2000-luvun ajan yrityk­set ovat raken­ta­neet liike­toi­min­tansa vahvasti kansain­vä­lis­ten tuotan­to­ket­ju­jen varaan.

– Samaan aikaan varas­tot on pyritty pitä­mään pieninä. Näin tuotan­nosta on tullut häiriö­herk­kää, ja tämä herk­kyys on nyt koro­nae­pi­de­miassa kostau­tu­nut, Eklund kuvailee.

– Ensin epide­mia aiheutti häiriöitä Kiinassa, sitten Euroo­passa. Ei saada osia konei­den ja lait­tei­den valmistamiseen.

– Meillä on se hyvä tilanne, että tuotan­tomme on korkean jalos­tusas­teen tuotan­toa. Mutta tämän seurauk­sena melkein kaikki osat ovat kriit­ti­siä kompo­nent­teja, joita ei voi korvata toisilla osilla. Tällai­sia kompo­nent­teja käyt­tä­vät laitok­set pysäh­ty­vät nopeasti. Tunne­tut isot kone­pa­jat – Sand­vik, Metso, Ponsse, Outo­tec, Valtra – kaikki ovat ilmoit­ta­neet lomau­tuk­sista, ja tuotanto ja työl­li­syys tule­vat leik­kau­tu­maan rajusti.

”On hyvä, että yrityk­sistä pide­tään huolta tässä krii­sissä. Mutta ”piikki on auki” ‑ratkai­sut eivät ole kaik­kein tehok­kaim­pia”, Timo Eklund sanoo.

– Kysyn­tää­kään ei vält­tä­mättä ole, vaikka tuotan­toa saatai­siin­kin pyöri­tet­tyä. Myös­kään logis­tiik­ka­ket­jut eivät toimi normaa­liin tapaan, kont­teja ei ole.

Tutki­musyk­sikkö on pysty­nyt keskit­ty­mään lähinnä teol­li­suus­tuo­tan­non arvioin­tiin koro­na­krii­sin keskellä. Mutta myös muihin Teol­li­suus­lii­ton aloi­hin epide­mian vaiku­tuk­set ulot­tu­vat ”rajusti”.

– Voihan jollain kemian tehtaal­la­kin yksi tärkeä sido­saine puut­tua, eikä tuotanto voi jatkua. Maata­lous­aloilla ei aina­kaan vielä keväällä saada ulko­maista työvoimaa.

– Vähän yllät­täen myös esimer­kiksi auto­kauppa sekä auto­jen huolto ja korjaus ovat nekin pysäh­dyk­sissä, vaikka syiden ja seuraus­ten suhde on eri kuin teol­li­suu­dessa. Pesu­lois­sa­kin tullaan näke­mään lomautuksia.

TUKIRAHOILLE ASETETTAVA EHTOJA

– On hyvä, että halli­tus ja edus­kunta ovat aktii­vi­sesti anta­neet sen vies­tin, että yrityk­sistä pide­tään huolta tässä krii­sissä. Mutta ”piikki on auki” ‑ratkai­sut eivät ole kaik­kein tehokkaimpia.

Eklund näkisi järke­vänä, että nyt jo krii­sin aikana tukien jaka­mi­nen selkey­te­tään ja tehdään sopi­mus, joka estää krii­si­tuen valu­mi­sen osin­ko­jen maksamiseen.

– Tämä on vält­tä­mä­töntä jo ylei­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den kannalta.

– Julki­sella talou­della on tiukat budjet­ti­raa­mit. Rahaa ei vält­tä­mättä enää löydy, jos Suomessa muiden maiden tavoin julki­nen velka nousee koro­na­krii­sin takia aivan uudelle tasolle. On vaikea ajatella, että pelkäs­tään kulu­tusta tai taval­li­sia palkan­saa­jia verot­ta­malla selviy­dyt­täi­siin, kun koro­na­las­kua ruve­taan maksamaan.

– Kun laskua makse­taan, pitää elin­kei­noe­lä­män, yritys­ten ja varak­kaam­pien kansa­lais­ten olla mukana.

Eklun­din mukaan yksi hyvä keino synty­vän velka­taa­kan jaka­mi­seen olisi valtiolle suun­nattu osakeanti. Pank­ki­krii­sistä on otet­tava nyt opiksi.

– Pank­ki­krii­sin aikana ei harras­tettu pank­kien osak­kei­den osta­mista valtiolle. Jos osak­keita olisi ollut, niitä olisi voinut sitten myydä tilan­teen paran­nut­tua. Veron­mak­sa­jille olisi jäänyt pienempi siivu hoidet­ta­vaksi pank­ki­krii­sin jälkimaksuista.

Myös­kään sosi­aa­li­sia tukia, vanhem­muu­teen liit­ty­viä tukia tai työt­tö­myys­kor­vauk­sia ei pitäisi krii­sissä pienentää.

– Ylei­nen näke­mys on, että sellai­sia rahoja, jotka mene­vät suoraan kulu­tuk­seen, ei pidä krii­sissä pienen­tää. On tärkeää, että tällai­set suhdan­ne­vaih­te­luja tasaa­vat, niin sano­tut auto­maat­ti­set vakaut­ta­jat, pitä­vät talou­den rattaat pyörimässä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA