Almamanu Tampere 13.2.2020 Pääluottam. Hannu Korhonen

Sanoma osti Alman aluelehdet: Media-alalla yhä suurempi siivu mainos­ra­hasta valuu pois lehdiltä ja Suomesta

Sanoma Oyj:n ja Alma Median suuri lehti- ja paino­kauppa selittyy olennai­silta osin media­mai­nonnan dramaat­ti­silla muutok­silla. Lehtien siivu mainos­ka­kusta on romah­tanut ja verkon kasvanut räjähdysmäisesti.

KUVA YLLÄ: Pääluot­ta­mus­mies Hannu Korhonen tarkkaili Alma Manun Tampe­reen paino­lai­toksen koneiden toimintaa 13.2.2020. KUVA JYRKI LUUKKONEN

Suomen media­maa­ilman ykkös­toi­mija Sanoma Oyj osti tiistaina 11.2. Alma Medialta kaksi alueel­lista ykkös­lehteä (Aamulehti ja Satakunnan Kansa) ja 13 pienempää lehteä sekä Tampe­reella sijait­sevan modernin ja tehok­kaan paino­talon. Suurkaupan taustalla on molem­pien yritysten pyrkimys päästä kiinni kasva­vaan verkko­mai­non­taan, jonka suurimpia toimi­joita ovat Facebook ja Google.

Alma siis supistaa rooliaan perin­tei­senä kustan­ta­jana. Ja mikä huomio­nar­voi­sinta, Alma luopuu kokonaan lehtien paina­mi­sesta. Yhtiön uuden suunnan kertoi toimi­tus­joh­taja Kai Telanne ja se suunta on verkko: digitaa­liset palvelut, mainos- ja markki­noin­ti­rat­kaisut sekä maksul­liset digisi­sällöt. Eli yhtiö aikoo uusiutua kutakuinkin täysin. Vain Iltalehti, Kauppa­lehti ja Talous­e­lämä jäävät muistut­ta­maan menneisyydestä.

Myös Sanoman intressit liittyvät verkko­maa­il­maan. Yhtiö kuvaa kauppaa ”merkit­tä­väksi inves­toin­niksi Sanoman uutis­me­dioiden digitaa­lisen tilaa­ja­määrän kasvat­ta­mi­seen ja kotimaisen, riippu­mat­toman journa­lismin digitaa­li­seen tulevaisuuteen”.

Sanoman ja Alman ratkaisu tulee ymmär­ret­tä­väksi, kun katsoo oheista kaaviota. Ne osoit­tavat vastaan­sa­no­mat­to­masti, että verkko­mai­nonta (esimer­kiksi somessa ja hakuko­ne­pal­ve­luissa) on kasvanut räjäh­dys­mäi­sesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Verkko­mai­nonnan osuus koko 1,2 miljardin mainos­ka­kusta oli viime vuonna jo 37 prosenttia, kun vastaava luku kymmenen vuotta sitten oli vain 12,5 prosenttia.

Facebookin ja Googlen tulo täkäläi­sil­lekin markki­noille tarkoittaa myös, että rahaa valuu yhä enemmän Suomen ulkopuo­lelle. Täsmäl­listä summaa ei tiedä kukaan, mutta sadoista miljoo­nista lienee kyse. Aiemmin oli toisin. Pääsääntö oli, että suoma­laiset mainos­tajat mainos­tivat kotimai­sissa paine­tuissa tai sähköi­sissä julkai­suissa, jotka puoles­taan käyttivät tulonsa tuotteiden ja tuotannon kehit­tä­mi­seen, ja tietysti osinkoihinkin.

Vaikka yritysten välinen kilpailu on kovaa, hieman kärjis­täen voi sanoa, että Suomen mediay­ri­tysten suurimmat haasteet ovat Facebook ja Google – eivät muut suoma­laiset mediayritykset.

PAINETTU SANA AHDINGOSSA

Media­taiston häviäjiä ovat olleet sanoma- ja aikakaus­lehdet, joiden osuus mainos­ra­hasta on supis­tunut dramaat­ti­sesti kuten kaaviot osoit­tavat. Painetun sanan ahdinkoa pahentaa se, että myös tilaus­tuotot ovat pienen­ty­neet, kun kulut­tajat yhä enemmän hankkivat tietonsa somesta ja digilehdistä.

Painet­tujen lehtien lasku­kierre on jo pitkään näkynyt monella tavalla. Graafinen ala lienee yksi Suomen kaikkein sanee­ra­tuim­mista. Lehti­ta­loissa on viimeisten vuosi­kym­menten aikana käyty satoja yt-neuvot­te­luja, jotka ovat johta­neet erityi­sesti kirja­työn­te­ki­jöiden vähen­tä­mi­siin. Kymmeniä lehtiäkin on lopetettu ja lehdet ovat lisän­neet yhteistyötään.

”Vaikka yritysten välinen kilpailu on kovaa, hieman kärjis­täen voi sanoa, että Suomen mediay­ri­tysten suurimmat haasteet ovat Facebook ja Google – eivät muut suoma­laiset mediayritykset.”

Kun levikit ovat laske­neet, ongelmat ovat heijas­tu­neet jakeluun, sekä postin että lehti­ta­lojen jakajiin. Ja paperin kulutuksen vähene­minen on ollut ongelma tietysti myös paperi- ja selluteollisuudelle.

Lehdet ovat vastan­neet haastei­siin suuntau­tu­malla verkko­maa­il­maan, josta Sanoma-Alma-järjes­tely on vain tuorein esimerkki. Erityisen hyvin näyttävät onnis­tu­neen iltapäi­vä­lehdet, jotka aloit­tivat verkko­ko­kei­lunsa jo parikym­mentä vuotta sitten. Iltapäi­vä­lehdet saavat tulonsa irtonu­me­ro­myyn­nistä ja mainos­tu­loista. Niiden välinen suhde on muuttunut dramaat­ti­sesti. 15 vuotta sitten iltapäi­vä­lehdet saivat tulois­taan viiden­neksen mainon­nasta, nyt mainonnan osuus on yli puolet. Valtaosa – ja kasvava osa – mainos­tu­losta tulee verkosta.

PÄÄLUOTTAMUSMIEHET RAUHALLISIA, AINAKIN TOISTAISEKSI

Sanoman ja Alman edustajat painot­tivat, että kauppa itses­sään ei aiheuta isoja uudel­leen­jär­jes­te­lyjä. Lehtiä ja toimi­tuksia ei yhdis­tetä, mutta niiden yhteis­työtä lisätään.

Mutta miten käy lehtien paina­jille ja muille kirja­työn­te­ki­jöille, viestin­tä­alan toimi­hen­ki­löille ja jakajille? Heistä ei sanottu sanaakaan.

Aloite­taan jakajista. Pitkään Alma Manun jakajien pääluot­ta­mus­mie­henä toiminut, nykyään Posti­pal­velut Oy:n palve­luk­sessa oleva varaluot­ta­mus­mies Eveliina Koivisto valottaa tilan­netta, joka on varsinkin ajoitusten osalta kiinnostava.

Eveliina Koivisto. KUVA JYRKI LUUKKONEN

– Posti­pal­velut Oy osti Alman jakelu­toi­minnan viime kesäkuussa. Liikkeen­luo­vutus oli nyt vuoden­vaih­teessa. Selkeästi näin jälki­kä­teen ajatellen Sanoma ei halunnut jakelua riesak­seen, joten se myytiin ensin pois. Aika nopeasti alkoi speku­laa­tiot myös paino­toi­minnan myymi­sestä. Eli ei tullut tiistain kauppa yllätyk­senä. Ostaja vain yllätti, kun se ei varsi­nai­sesti ole tunnettu printin ylläpi­dosta. Varmasti suuria muutoksia on tulossa varsinkin paikal­lis­leh­tiin. Sanoman lähes monopo­lia­sema on ehkä hieman huoles­tut­tava näkymä, Koivisto miettii.

Alman Tampe­reella sijait­sevan paino­lai­toksen eli Alma Manun kirja­työn­te­ki­jöiden pääluot­ta­mus­mies Hannu Korhonen ei myöskään ole järin yllät­tynyt kaupasta eikä varsin­kaan Alman uudesta suunnasta kohti vahvempaa digitaalisuutta.

Hannu Korhonen. KUVA JYRKI LUUKKONEN

– Kun on vuosia ollut mukana yhtiön erilai­sissa palave­reissa, on huomannut ne asiat, jotka kiinnos­tavat ja myös ne asiat, jotka eivät kiinnosta. Paino­puoli ei ole kuulunut suurim­piin kiinnos­tuksen kohtei­siin, Korhonen toteaa.

Hän sanoo mietti­neensä kauppa­hintaa. Alma myi 13 lehteä ja painon Sanomalle 115 miljoo­nalla eurolla. Se ei kuulosta järin isolta summalta.

– Meidän paino on Pohjois­maiden moder­nein. Kone on paina­misen ja posti­tuksen osalta äärim­mäisen tehokas. Siihen inves­toi­tiin vuonna 2013 suunnil­leen 70 miljoonaa euroa. Ostaja sai nyt hyvän painon lisäksi valmiit tuotteet.

Sanoma-konser­nissa on yritys­jär­jes­telyn jälkeen, jos kilpai­lu­vi­ran­omainen kaupan siunaa, kolme sanoma­leh­ti­painoa. Tampe­reen lisäksi on Sanomala Vantaalla ja Savon Paino Varkau­dessa. Pääosa Helsingin Sanomista ja Ilta-Sanomista paine­taan Vantaalla.

Sanomalan painon pääluot­ta­mus­mies Heikki Heikkilä arvioi, että yritys­jär­jes­te­lyllä ei ole lyhyellä tähtäi­mellä erityisiä vaiku­tuksia painoihin tai paina­jiin. Korhonen on samaa mieltä.

Heikki Heikkilä. KUVA ANNIKA RAUHALA

– Me painojen pääluot­ta­mus­miehet olemme jo arvioi­neet keske­nämme tilan­netta. Emme näe tässä vaiheessa erityisiä huole­nai­heita. Ei ole järkevää, logis­ti­sista tai aikatau­lul­li­sista syistä, siirtää töitä esimer­kiksi Vantaalta Tampe­reelle tai toisin­päin, Heikkilä sanoo.

Hän kertoo, että sanoma­leh­tien paina­mista on sanee­rattu ankarasti jo vuosi­kym­menet. Hänellä on vuodelta 2008 taulukko, jossa luetel­laan kaikki Suomen silloiset sanoma­leh­ti­painot. Niitä oli tuolloin noin 30.

– Niistä tusinan verran on lopetettu, siis runsaan kymmenen vuoden aikana. Eli aika vähiin on kapasi­teetti jo nyt ajettu. Ei ole enää paljon lopetet­tavaa. Tietysti on niin, että jos levikit edelleen jatkavat laskuaan, asetelma saattaa muuttua.

Heikkilä näkee suuressa media­jär­jes­te­lyssä hyvääkin.

– Painet­tujen lehtien tulevai­suuden osalta on ratkai­sevan tärkeää, että tuote on korkea­ta­soinen. Sellainen, että lukijat sen mielel­lään tilaavat. Minusta nyt on edelly­tykset parantaa lehtien laatua, kun on selvästi ilmoi­tettu, että toimi­tukset voivat käyttää toistensa juttuja.

Myös Sanoma Media Finlandin toimi­hen­ki­löiden eli grafi­net­laisten pääluot­ta­mus­mies Tuija Pircklén suhtautuu kauppaan varsin kiihkottomasti:

Tuija Pircklén. KUVA KITI HAILA

– Tämän hetken käytet­tä­vissä olevien tietojen perus­teella en ole huoles­tunut enkä näe yt-vaaraa. Näyttäisi siltä, että esimer­kiksi myynnin osalta ei ole päällek­käi­syyksiä, ja osaamista puolin ja toisin voidaan kehittää.

Varauman hän kuitenkin jättää.

– Tiedossa on, että Sanomaan siirtyy almalaisia 365 kokoai­kaisen henkilön työpa­noksen verran, mutta emme toistai­seksi tiedä henki­lös­tö­ryh­mit­täistä jakoa.

Pircklén näkee kaupassa myös mahdol­li­suuksia. Suuntaa­minen digitaa­li­siin sisäl­töihin nimit­täin vaatii isoja inves­toin­teja. Nyt digiin on laajemmat hartiat ja vuosien mittaan saatuja kokemuksia voi hyödyntää puolin ja toisin. Tämä voisi lisätä houkut­te­le­vuutta mainos­ta­jien silmissä, myös painet­tujen lehtien houkuttelevuutta.

MEDIA KESKITTYY, MITEN KÄY MONIÄÄNISYYDEN?

Yritys­kaupan myötä Sanoma vahvistaa rooliaan Suomen keskei­sim­pänä media­toi­mi­jana. Sanoman liike­vaihto oli ennen Alma-kauppaa 913 miljoonaa euroa. Kaupan jälkeen konserni siirtyy miljardiluokkaan.

Sanoman tärkein haastaja on Media­talo Keski­suo­ma­lainen, joka on laajen­tunut voimak­kaasti runsaan viiden vuoden aikana Etelä‑, Itä- ja Kaakkois-Suomeen. Keski­suo­ma­lainen osti vuonna 2013 tuusu­la­laisen Suomen Lehtiyh­tymän ja vuonna 2016 muun muassa Etelä-Suomen Sanomia julkai­sevan Media­talo ESAn. Viime keväänä tehtiin uusin suurkauppa Keski­suo­ma­laisen ostettua Länsi-Savo-konser­niin kuulu­vien Kaakon viestintä Oy:n ja ESV-paikal­lis­me­diat Oy:n koko osake­kannan. Kaupat sisäl­sivät 15 lehteä. Keski­suo­ma­laisen liike­vaihto on noin 250 miljoonan euron tasolla.

Sanoman ja varsinkin Keski­suo­ma­laisen hankinnat merkit­sevät median vahvaa keskit­ty­mistä. Sanoma-Alma-kauppaa kommen­toi­neet media-alan tutkijat eivät kuiten­kaan näe, että median moniää­ni­syys, ainakaan vielä, olisi kärsinyt korvaa­ma­tonta vahinkoa.

TEKSTI TUOMO LILJA