Lakossa Metsä Woodin Lohjan kerto­teh­taalla: ”Heiken­nyk­sille ei lämmetä”

”Meillä ovat Metsä­teol­li­suus ry:n heiken­nys­esi­tyk­sistä eniten puhut­ta­neet palve­lus­vuo­si­lisät ja työajan lyhen­nys­kor­vaukset”, kertoo Metsä Woodin Lohjan kerto­teh­taan pääluot­ta­mus­mies Ari Putila. Järjes­täy­ty­mi­sas­teel­taan yli 90 prosentin tehtaalla on lakko pitänyt,  ja se katso­taan loppuun asti, Putila vakuuttaa.

12.2.2020

Kansan­ta­louden tilas­tojen mukaan mekaa­ninen metsä­teol­li­suus työllistää enemmän suoma­laisia kuin paperi­teol­li­suus. Mekaa­ni­sessa paiskii töitä noin 22 000 suoma­laista, paperi­teh­taissa 19 000. Putila mietis­kelee, pidetäänkö paperi­teol­li­suutta kuitenkin ”tärkeäm­pänä” alana, koska miljar­deissa sen vienti on isompaa.

– Ehkä siksi meidän lakkomme maini­taan lähinnä sivulauseena. Mutta yhtä tärkeitä nämä työpaikat ovat meille, jotka näissä tehtaissa olemme töissä, Putila alleviivaa.

Pääluot­ta­mus­mies harmit­te­leekin sitä, että Metsä­teol­li­suus ry ei ole halunnut tehdä mekaa­ni­sessa sopimusta.

– Mutta nyt kun Paperi­liitto sai sopimuksen aikai­seksi, jospa kaikki esteet meidänkin sopimuksen saami­selle olisivat nyt poissa. Kyllä me töitä haluamme tehdä, ei tämä ole mukava tilanne kenellekään.

Suomen kansan­ta­louden nojaa­minen erikoisen paljon vientiin näyttäisi tilas­tojen valossa sekin harha­luu­lolta, ei tosia­sialta. Muiden muassa Yle on kirjoit­tanut asiasta. ”Maail­man­pankin tilas­toissa on mukana 43 Euroopan maata. Maail­man­pankin tilas­tojen valossa Suomi ei ole poikkeuk­sel­lisen vienti­riip­pu­vainen maa, ei sinne päinkään. Peräti 31 maata on Suomea vienti­riip­pu­vai­sempia, eli Suomi kuuluu siihen neljän­nek­seen, joka on kaikkein vähiten vienti­riip­pu­vainen. Numeroiden perus­teella Suomea voisi päinvas­toin kutsua poikkeuk­sel­lisen kotimark­ki­na­riip­pu­vai­seksi maaksi.” (Ylen uutiset 11.10.2019)

Mekaa­ninen metsä­teol­li­suus myy nimeno­maan kotimark­ki­noille, sillä tuotantoa vuonna 2018 oli 6,9 miljardin euron edestä, ja kotimaahan siitä myytiin 4,6 miljar­dilla. Samana vuonna paperi­teol­li­suuden tuotanto oli 15,6 miljardia ja siitä kotimaahan myytiin 4,8 miljardin edestä. Putila jatkaa mietis­ke­lyään siitä, miksi työnan­ta­ja­puoli näyttää olevan halukas pitkit­tä­mään ja venyt­tä­mään lakkoa sahoilla ja vaneritehtailla.

– Ajatel­laan ehkä kuitenkin sitä vienti­kauppaa, pidetään paperin­vientiä, kemiasta nyt puhumat­ta­kaan, valta­kun­nal­li­sesti niin tärkeänä, että niille saatiin sopimukset meitä aikaisemmin.

PITKIÄ TYÖSUHTEITA

– Meillä on paljon ihmisiä, jotka ovat tehneet täällä pitkään, yli 20 vuotta, töitä. Jos palve­lus­vuo­si­lisä otettai­siin pois, tekisi se todella ison loven palkkoihin, Putila toteaa.

Toinen tehtaan työväkeä kovasti puhut­tanut heiken­ny­seh­dotus on kolmi­vuo­ro­työn lyhen­nys­kor­vauksen leikkaaminen.

­– Täällä on pääsään­töi­sesti tehty töitä 7 päivää viikossa eli 37:aa. Lyhen­nys­kor­vauksen pienen­tä­minen vaikut­taisi sekin aivan suoraan keskituntiansioon.

Putila on siinä kuului­sassa samassa veneessä kerto­teh­taan muun väen kanssa. Hän on ollut Lohjan tehtaalla töissä 22 vuotta. Putilal­lekin heiken­nys­esi­tysten toteu­tu­minen näkyisi rajusti ja suoraan tilinauhassa.

Väki on pääluot­ta­mus­miehen mukaan kyllä huolis­saan muistakin heiken­nys­esi­tyk­sistä, mutta nämä kaksi ovat nousseet kaikkein terävimmin esiin.

KEITÄ MEDIA KUUNTELEE?

Pääluot­ta­mus­mies kuvailee, ettei hän oikein enää viitsi lukea­kaan valta­vir­ta­me­dian uutisointia lakoista.

– Jutut tehdään työnan­tajan näkökul­masta, ei oikeas­taan koskaan työnte­ki­jöiden näkökannalta.

Lieneekö sen ”amerik­ka­laisen unelman” käänteinen irvikuva haaveissa myös suoma­lai­silla työnantajilla?

Onko ajateltu, että Suomes­sakin pitäisi siirtyä Amerikan malliin? Eli toteuttaa tännekin se amerik­ka­lainen unelma, jossa työnan­tajat saavat nauttia hyvistä osingoista ja tulok­sista, mutta työntekijä ei saa palkan muodossa niistä eduista nauttia.

Putila naurahtaa, että eipä ole Suomes­sa­kaan vielä koskaan ollut varaa maksaa työnte­ki­jöille hyviä palkkoja.

– Hyvinä aikoina ei voi maksaa, koska täytyy valmis­tautua huonoihin aikoihin. Ja huonoina aikoina ei voi maksaa, koska täytyy pärjätä kilpai­li­joiden kanssa.

Putilan huomion ovat kiinnit­tä­neet jo valmis­tu­neissa sopimuk­sessa ne pykälät, joiden mukaan työnte­ki­jöille makse­taan työan­tajan päätös­vallan mukai­sesti joitain palkaneriä.

– Millä perus­teilla ne makse­taan? Miten pääte­tään, että joku työntekijä on parempi kuin toinen?

Putila liputtaa kaiken kaikkiaan yleis­ko­ro­tusten ja kaikille tasapuo­li­sesti jaetta­vien etujen puolesta.

– Tämä nykyinen järjes­telmä on kuitenkin parempi. Se palvelee kaikkien etuja. Enkä henki­lö­koh­tai­sesti usko lainkaan siihen, että erilaiset sopimukset ja erilaiset palkat (samasta työstä) työnte­ki­jöiden välillä lisäi­sivät tuotta­vuutta. Niistä saattaa syntyä vain riitaa työnte­ki­jöiden välillä.

- Minä olen sitä mieltä, ja uskon suurimman osan muistakin työnte­ki­jöistä ajatte­levan samoin, että oikeu­den­mu­kai­suus on tärkeää. Koska kaikki ovat lakossa, myös lakon tulokset pitää jakaa kaikille.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT ANNIKA RAUHALA