"Yksityisyyden suoja on juridisesti sen verran kova asia, että kaikki vähemmät keinot on käytettävä ennen kuin kameravalvonnan saa ottaa käyttöön", muistuttaa Teollisuusliiton pelti- ja teollisuuseristysalan sopimusasiantuntija Kari Lähteenmäki.

Kameravalvonnasta sovittava yhteistoiminnassa – Toimitsija: Kaikki muut keinot käytettävä ensin

Työnantajan on esitettävä kameravalvonnan käytölle pitävät perustelut. Työntekijöiden yksityisyyden suojaa ei saa rikkoa.

21.1.2020

Kam­er­avalvon­ta on teol­lisu­u­den työ­paikoil­la yleis­es­ti käytössä tehtaiden ulkoalueil­la. Viime aikoina sitä on ruvet­tu lisäämään myös tehdashalleis­sa.

– Ulkoalueet eivät meitä huolestu­ta, mut­ta hallin sisälle raken­net­tuna kam­er­avalvon­ta on eri asia. Sitä ei saa käyt­tää työn­tek­i­jöi­den tarkkailu­un. Työ­nan­ta­jalle voi kuitenkin tul­la kiusaus kat­soa nauho­ja napinoiden sattues­sa muus­sa tarkoituk­ses­sa, kuin mitä varten valvon­ta on alun perin asen­net­tu, pelti- ja teol­lisu­useristysalan sopimusasiantun­ti­ja Kari Läh­teen­mä­ki sanoo.

KAMERAVALVONTA voidaan ottaa työpis­teis­sä käyt­töön vain seu­raav­il­la perusteluil­la:

  1. Työhön liit­tyvän ilmeisen väki­val­lan uhkan tor­jun­ta tai työn­tek­i­jän tur­val­lisu­udelle ja ter­vey­delle ilmeisen hai­tan tai vaaran ehkäisy
  2. Omaisu­u­den suo­jaami­nen
  3. Tuotan­to­pros­essien seu­raami­nen.

Edel­lä kuva­tu­ista perusteluista teol­lisu­u­den tuotan­totilo­ja kos­kee Läh­teen­mäen mukaan lähin­nä tuotan­to­pros­essin seu­raami­nen.

– Henkilöitä saa kuva­ta vain, jos työpis­teel­lä on väki­val­lan uhka, tai jos työn­tek­i­jä pyytää kam­er­avalvon­taa oman tur­val­lisu­u­den tun­teen­sa takia. Sil­loin kam­era voidaan asen­taa, mut­ta jos työn­tek­i­jä myöhem­min peruu pyyn­nön, pitää valvon­ta lopet­taa. Nämä asetel­mat liit­tyvät lähin­nä kaup­poi­hin, pankkei­hin, viras­toi­hin, sosi­aalialan töi­hin ja rav­in­toloi­hin sekä niis­sä tehtävään yksin­työsken­te­lyyn. Kysymys ei niinkään ole teol­lisu­u­den töistä.

– Omaisu­u­den suo­jaami­nen on rajat­tu rahan ja arvopa­perei­den käsit­te­lyyn, arvoesineisi­in ja muuhun merkit­tävään omaisu­u­teen. Teol­lisil­la työ­paikoil­la puhutaan sil­loin ulkoalueista, mut­ta ei tuotan­totiloista, saati työpis­teistä. Koneet ja lait­teet ovat yleen­sä sel­l­aisia, että ei niitä voi mukanaan viedä.

– Teol­lisu­u­den tuotan­totilo­ja ajatellen kam­er­avalvon­nan perusteluista jäl­jelle jää tuotan­to­pros­essien ja konei­den toimin­nan seu­raami­nen. Se on ymmär­ret­tävää ja hyväksyt­tävää, mut­ta kam­er­at pitää sil­loinkin suun­na­ta niin, että niistä näkyy vain valvot­ta­va pros­es­si tai kone. Ihmi­nen voi näkyä ain­oas­taan sil­loin, jos hän joutuu puut­tumaan pros­es­si­in ja menee sen takia kam­er­an kuvausalueelle.

YKSITYISYYDEN SUOJA ON VAHVA

Kam­er­avalvon­nan käyt­töä on työ­paikoil­la tarkastelta­va suh­teessa yksi­ty­isyy­den suo­jaan.

– Yksi­ty­isyy­den suo­ja on juridis­es­ti sen ver­ran kova asia, että kaik­ki vähem­mät keinot on käytet­tävä ennen kuin kam­er­avalvon­nan saa ottaa käyt­töön.

– Yhdessä tapauk­ses­sa työ­nan­ta­ja sai rap­sut, kun kam­er­avalvon­ta oli tal­len­tanut myös ään­tä, eikä siitä ollut ker­rot­tu työn­tek­i­jöille. Työ­nan­ta­jan mukaan tarkoi­tus oli ehkäistä varkauk­sia, mut­ta oikeus kat­soi, että valvon­ta puut­tui yksi­ty­isyy­teen enem­män kuin oli tarpeel­lista.

Työ­nan­ta­jat ovat aika ajoin perustelleet kam­er­avalvon­nan käyt­töön ottamista sil­lä, että tal­len­teista voidaan työ­ta­p­atur­mien sattues­sa kat­soa, mitä on tapah­tunut.

– Työ­suo­jelunäkökul­ma ei oikeu­ta kam­er­avalvon­taa. Päin­vas­toin työ­suo­jelu ja ‑tur­val­lisu­us pitää toteut­taa niin, että ter­veyt­tä ja tur­val­lisu­ut­ta uhkaa­vat vaarat on pois­tet­tu työ­paikalta etukä­teen.

Kam­er­avalvon­nas­ta puhut­taes­sa harvem­min esil­lä ollut yksi­ty­isyy­den suo­jaan liit­tyvä seik­ka on se, että tal­len­teet muo­dosta­vat henkilörek­isterin.

– Työn­tek­i­jöil­lä on oikeus pyytäessään saa­da nähtäväk­si kaik­ki ne tal­len­teet, jois­sa ovat itse esil­lä. Arve­len, että aika har­va työ­nan­ta­ja on kam­er­avalvon­taa suun­nitel­lessaan tätä miet­tinyt.

EI YLEISKUVAA SISÄTILOISTA

Teol­lisu­us­li­iton kan­ta on Läh­teen­mäen mukaan se, että yleisku­vankin otta­mi­nen valvon­nan vuok­si on teol­lis­ten työ­paikko­jen sisätilois­sa pääsään­töis­es­ti tarpee­ton­ta.

– Jos työ­paikalla tilanne kuitenkin on sel­l­ainen, että hallin puolel­la pääsee liikku­maan ulkop­uolisia, voi kam­er­avalvon­nalle olla perustelu ole­mas­sa. Sil­loinkaan kuvaa ei pitäisi työa­jal­la tal­len­taa, vaan ain­oas­taan sen ulkop­uolel­la, jol­loin oma henkilökun­ta ei ole paikalla.

Kam­er­avalvon­taa ei saa käyt­tää työn­tek­i­jöi­den tarkkailu­un.

– Työn­tek­i­jöi­den tarkkailemisen kiel­to nojaa tieto­suo­javal­tu­ute­tun lausun­toon, jon­ka mukaan kam­er­avalvon­taa ei saa käyt­tää työoikeudel­lis­ten velvoit­tei­den seu­ran­taan. Kam­er­avalvon­taa ei siten voi käyt­tää esimerkik­si työa­jan seu­ran­taan.

– Toisaal­ta kenenkään henkilöko­htaista työhuonet­ta tai luot­ta­mushenkilöi­den toimis­to­ja ei saa tarkkail­la, sosi­aal­i­tilois­sa ei saa olla kameroi­ta, eikä ves­san oveakaan saa kuva­ta.

– Työ­nan­ta­jien on päätök­sen­teossaan huole­hdit­ta­va näistä rajoituk­sista. Siitä huoli­mat­ta, että työ­nan­ta­jaa varten ne kam­er­at asen­netaan ja että ne ovat työ­nan­ta­jan omaisu­ut­ta.

VALMISTELUT YHTEISTOIMINNASSA

Mikäli työ­nan­ta­ja suun­nit­telee kam­er­avalvon­nan käyt­töön ottamista työ­paikalla, pitää asia kaikkine yksi­tyisko­hti­neen käy­dä yhteis­toim­inta- eli yt-menet­telyssä läpi.

– Jos kam­er­avalvon­nan käyt­töönot­to tode­taan perustel­luk­si, on sen jäl­keen mietit­tävä, minne kam­er­at sijoite­taan, ja kuin­ka ne suun­nataan niin, että työn­tek­i­jöitä ei tarkkail­la. Lisäk­si pitää lin­ja­ta kuka saa kat­soa tal­len­tei­ta, ja kuin­ka pitkään niitä säi­lytetään. Jos esimerkik­si ajatel­laan ulkoaluei­ta, on tal­len­tei­den kat­selu­oikeus luon­tev­asti niistä vas­taaval­la henkilöl­lä tai työ­suo­jelupääl­liköl­lä. Lain sal­li­ma mak­si­mi tal­len­tei­den säi­ly­tysa­jak­si puolestaan on yksi vuosi.

– Työn­tek­i­jöi­den näkökul­mas­ta on tarpeen sopia, että päälu­ot­ta­mus­mies saa pyytäessään lok­i­tiedot siitä, kuka tal­len­tei­ta on käynyt kat­so­mas­sa. Se lisäisi läpinäkyvyyt­tä.

Työn­tek­i­jöille pitää Läh­teen­mäen mukaan tiedot­taa kam­er­avalvon­nan käyt­töön ottamis­es­ta etukä­teen.

– Tiedot­ta­mi­nen voi tapah­tua suullis­es­ti tai kir­jal­lis­es­ti, mut­ta sen pitää olla sisäl­löltään riit­tävän yksi­tyisko­htainen.

Työn­tek­i­jöille pitää ker­toa minne kam­er­at asen­netaan, mil­loin kuvaami­nen alkaa sekä miten ja mis­sä tilanteis­sa tal­len­tei­ta käytetään.

ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN

Kun kam­er­avalvon­ta on asian­mukaises­ti yt-menet­te­lyn kaut­ta otet­tu käyt­töön, voidaan tal­len­tei­ta käyt­tää työ­ta­p­atur­mien, häirin­nän, epäasial­lisen käytök­sen, ahdis­telun tai varkauk­sien selvit­tämiseen.

– Pelkkä epäi­ly ei kuitenkaan riitä, vaan pitää olla muu­ta näyt­töä siitä, että esimerkik­si anas­tamista on tapah­tunut. Se on edel­ly­tys sille, että tal­len­tei­ta voidaan käyt­tää lisäti­et­ona työ­suh­teen päät­tämisen perus­teen toteen näyt­tämisessä. Täl­löin tal­len­tei­den säi­lyt­tämi­sai­ka voi ylit­tää lais­sa sal­li­tun enim­mäisa­jan, jos se on asioiden selvit­tämisessä tarpeen.

– Niin päin se ei kuitenkaan saa toimia, että lähde­tään muuten vaan kat­se­le­maan nauho­ja. Pääsään­tö on, että kam­er­avalvon­taa käytetään vain siihen tarkoituk­seen, mitä varten se on asen­net­tu.

Jos kam­er­avalvon­nas­ta tulisi työ­paikalla erim­ielisyyk­siä, joi­ta ei pystytä paikallis­es­ti ratkaise­maan, on käytössä kak­si vira­nomais­re­it­tiä. Tieto­suo­javal­tu­utet­tu, joka voi antaa lausun­to­ja ja alue­hallintovi­ras­to, joka voi antaa ohjeis­tuk­sia ja tehdä tarkas­tuk­sia. Jos valvon­ta ei ole mil­lään muo­toa oikein, voi asi­as­ta tehdä ilmoituk­sen poli­isille, jol­loin siitä pitää tehdä tutk­in­ta.

– Kam­er­avalvon­ta ei ole työe­htosopimusa­sia. Erim­ielisyyk­sien käsit­te­ly on vira­nomais­ten tehtävä. Me voimme kuitenkin liitos­ta olla avuk­si ja esimerkik­si pyytää tieto­suo­javal­tu­ute­tul­ta tai alue­hallintovi­ras­tol­ta tapausko­htaisia lausun­to­ja.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA

LUE MYÖS: Isoveli valvoo työn­tek­i­jää – “Kun ei tiede­tä, mis­sä menee sal­li­tun raja, siihen ei puu­tu­ta” (21.1.2020)